Vastaaminen 7 vuoden takaiseen kosintaan

Monenko kärsivällisyys olisi riittänyt minunlaiseni kanssa?

Tapasimme yhdeksän vuotta sitten ja ihastuimme voimakkaasti. Meillä oli toistemme kanssa hyvä olla. Niin seksuaalisesti kuin henkisesti olimme jotenkin sopiva pari. Parin vuoden päästä mies otti esiin, että haluaisi mennä kanssani kihloihin ja naimisiin, että olisinko minä valmis/halukas naimisiin. Olin kauhuissani. En osannut vastata. En keksinyt mitään konkreettista syytä, että miksi ei, mutta en vaan pystynyt sanomaan, että kyllä. Olin niin hämilläni, että en vastannut mitään.
Suhteemme jatkui. Ihastus säilyi, samoin seksuaalinen jännite. Ne syvenivät. Opimme toisistamme paljon ja kohtasimme kaikenlaisia asioita yhdessä ja erikseen. Elimma arkeamme. Hänelle oli luontevaa silloin tällöin sanoa rakastavansa minua, mutta minä en saanut noita sanoja suustani. Välillä tuli paineet siitä, että toinen odottaa minun niin sanovan. Mietin myös ettenkö muka rakastanut. Ja aika vain kului enkä ollut vastannut kosintaan mitään. Mietin, enkö muka haluaisi sitoutua.

Vuosia kului. Välillä tuo kosinta kävi mielessäni, mutta emme puhuneet siitä mitään. Vähitellen parisuhteeseen liittyvät suorituspaineet ja odotukset hiipuivat omilta osaltamme ja läheistemme osalta. Suhteemme lujittui henkisellä ja seksuaalisella tasolla. Löytyi uusia ulottuvuuksia. Ja suhteeseen tuli mukaan sellainen avoin rentous ja humoristisuus: alun epävarmuudet tai hullut hullaantumiset olivat jo poissa eikä ollut enää kaipuuta alkuun, kun sen arkisemman vaiheen yli oli jo taivallettu ja löytynyt uusi kiintoisampi maanosa.
Tänään kaikista vaatimuksista, odotusten kahleista ja meille syötettyjen parisuhdemallien kaavoista vapaana koin sisälläni vahvan rakkauden tuota miestä kohtaan. Se oli niin syvä vahva tunne, että sen sanoittaminen "minä rakastan sinua" sanoin olisi ollut silkkaa pilkkaa ja halpaa kopiota. Minä vain tunsin rakastamisen ja ymmärsin, että rakastamisen sanoittaminen ääneen aiemmin oli vain ollut minulle hankalaa, koska mielestäni rakkaus on ensisijaisesti tunne, joka ilmenee teoissa ja olemuksessa.
Nyt löydettyäni tuon puhtaan tunteen rakkaudesta ja rakastamisesta, pystyn vasta vastaamaan tuohon seitsemän vuoden takaiseen kosintaan sanomalla ääneen sen maagisen ja maailman kauneimman sanan kyllä. =)