Oon 18-vuotias poika. Tän vuoden maaliskuussa minulle erittäin läheinen isäni kuoli yllättäen jo 45-vuotiaana ja luulen toipuneeni tapauksesta jo aika hyvin. Isälläni oli vakuutusasiat kunnossa joten sain ainoan siskoni kanssa yllättävän paljon rahaa hänen kuolemansa jälkeen. Käytin suurimman osan rahasta pari kuukautta sitten ostamalla yksiön opiskelupaikkani läheltä ja rahaa on vieläkin yli 30000€ jäljellä. Lisäksi omistan puoliksi isältäni perimämme kesämökin siskoni kanssa.
Opiskelen siis lukiossa nyt kolmatta vuotta ja siellä opiskeleminen ei ole missään vaiheessa maitannut. Olin venyttänyt lukio-opintoja jo valmiiksi kolmesta neljään vuoteen, koska en ollut päässyt monista kursseista läpi ja lukion läpipääseminen ei olisi ollut mahdollista kolmessa vuodessa. Sitten viime jaksossa minulla oli valmiiksi monta poissaoloa kaikilta kursseiltani kuten oli ollut ennenkin mutta tällä kertaa sairastuin jakson loppuvaiheessa ja kaikki kurssini keskeytyivät. Kaikki into opiskeluun meni viime jaksossa tapahtuneen takia, ja nyt en ole toisen jakson aikana käynyt ollenkaan koulussa jo kuukauden ajan.
Oon miettinyt viime päivinä tämmöistä ratkaisua:
Laitan vuokralle omistamani yksiön ja erakoidun kesämökille, missä on sähköt ja kaivovesi ja kaikki tarpeellinen elämiseen. Hankin sinne kissan ja koiran elän niiden kanssa. Asepalvelus pitäisi suorittaa kesästä 2017 lähtien ja tiedän paikan minne voin viedä kissan ja koiran siksi aikaa. Rahat riittäisi helposti tämmöiseen erakoitumiseen ja jos aluksi vuokraan yksiötä ja vielä myyn sen ja saisin myynninkin jälkeen siitä noin 70 000€, minulla ei ole mitään hätää. Lisäksi kai kaavailevat hallituksessa jotain perustuloa. Nautin yksinolosta muutenkin, joten en näe tässä mitään ongelmaa, mutta tulin silti tänne kysymään että mitä mieltä täällä oltaisiin jos tekisin näin. Yhteiskunnallisen vastuun pakoilua?
Opiskelen siis lukiossa nyt kolmatta vuotta ja siellä opiskeleminen ei ole missään vaiheessa maitannut. Olin venyttänyt lukio-opintoja jo valmiiksi kolmesta neljään vuoteen, koska en ollut päässyt monista kursseista läpi ja lukion läpipääseminen ei olisi ollut mahdollista kolmessa vuodessa. Sitten viime jaksossa minulla oli valmiiksi monta poissaoloa kaikilta kursseiltani kuten oli ollut ennenkin mutta tällä kertaa sairastuin jakson loppuvaiheessa ja kaikki kurssini keskeytyivät. Kaikki into opiskeluun meni viime jaksossa tapahtuneen takia, ja nyt en ole toisen jakson aikana käynyt ollenkaan koulussa jo kuukauden ajan.
Oon miettinyt viime päivinä tämmöistä ratkaisua:
Laitan vuokralle omistamani yksiön ja erakoidun kesämökille, missä on sähköt ja kaivovesi ja kaikki tarpeellinen elämiseen. Hankin sinne kissan ja koiran elän niiden kanssa. Asepalvelus pitäisi suorittaa kesästä 2017 lähtien ja tiedän paikan minne voin viedä kissan ja koiran siksi aikaa. Rahat riittäisi helposti tämmöiseen erakoitumiseen ja jos aluksi vuokraan yksiötä ja vielä myyn sen ja saisin myynninkin jälkeen siitä noin 70 000€, minulla ei ole mitään hätää. Lisäksi kai kaavailevat hallituksessa jotain perustuloa. Nautin yksinolosta muutenkin, joten en näe tässä mitään ongelmaa, mutta tulin silti tänne kysymään että mitä mieltä täällä oltaisiin jos tekisin näin. Yhteiskunnallisen vastuun pakoilua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
En suosittele lopullista erakoitumista, eikä perustuloihinkaan kannata luottaa - kyseessä on vasta alueellisen kokeilun suunnitteleminen, kestää vuosia ennen kuin kokeilu on ohi ja päätökset asiasta tehty. Sitä ei välttämättä edes tule. Tokihan rahasi riittäisivät jonkin aikaa, mutta entä jos sattuu jotain tai sairastut tms.
Vaikka et kaipaisikaan tällä hetkellä elämääsi mitään muuta, niin entäs jos mielesi muuttuukin muutaman vuoden sisällä?
Koita käydä lukio-opintosi loppuun, kun olet jo noin pitkällä.
Entä mitä siskosi olisi mieltä asiasta?
Jos elätät itse itsesi, niin enpä minä ainakaan sinua tuomitse mistään vastuun pakoilusta. Aina sanotaan että kun saa ilmaisen koulutuksen yms, niin sitten on velkaa yhteiskunnalle. Kukaanei kuitenkaan syntyessään pyydä että saisinko nyt sen koulutuksen, maksan sitten joskus takaisin.
Elä elämää itseäsi, älä yhteiskuntaa varten. Mihinkään perustuloon minäkään en kyllä luottaisi. Ehkä kannattaisi jossain kohtaa kuitenkin puristaa se lukiotutkinto valmiiksi asti, ihan varmuuden vuoksi.
Sanon: käy koulusi loppuun ja tee sen jälkeen miten parhaaksi haluat! Kaikkien kaavojen mukaan ei tarvi mennä, mutta oman tulevaisuutesi takia käy koulu ensin!
Niin ja olet nuori ihminen, haluat kuitenkin pitää tietokonetta ym kaikki maksaa!! Ja sitä kaipas ainakin jonkinlsista sosiaalisuutta... Tiedän kun olen viettänyt yksin aikaa mökillä...
Ei kai tuossa mitään pahaa ole jos on pääoma ja voi elää vaikka asuntoja vuokraamalla. Tuottaahan sillä tavalla palveluja ja antaa panoksen yhteiskunnalle.
Ennen pitkää tuo erakkona eläminen voi kyllä tulla raskaaksi ja ei ole hyvä mielenterveydelle. Jospa kokeilisit aluksi: elelet mökillä muutaman viikon, kuukauden. Suru isän poismenon vuoksi saattaa olla taustalla. Olisiko viisasta hakeutua ammattilaisen pakeille käsittelemään tilannetta ja saamaan tukea ratkaisuihin.
Jos ihminen on varakas niin en koe vääräksi jos elää vaikka saamalla perinnöllä - jää se tärkeä työpaikka sitten jollekin toiselle. Kuitenkin ihan vain itselleen eläminen tylsistyttää mielen ja ei anna elämälle tarkoitusta. Jotain hyödyllistä olisi pitemmän päälle hyvä tehdä.