Snörppi ja purjekangas

Pitääpä jatkaa vielä sen verran, että snörppiä ei tuoda varsinaisesti mastolle, eikä varsinkaan istumalaatikkoon. Se ei toimisi ollenkaan reivattuna. Sitä varten reivien luona on snörpille lukot purjeessa.

Kolmessa minuutissa mieli muuttui vastakkaiseksi? Miksi snörpin säätö ei toimisi päinvastaiseen suuntaan, tai paremminkin sekä että. Reivatun purjeen camcleat estää luiston.
Kruisinglaminaatit ovat olleet ihan hyviä. Hankittavan purjesetin on tarkoitus kestää ainakin 4v/ 40000mpk pääasiassa reivattuna ja avotuulia. Se luultavasti on liikaa laminaattipurjeille. Vaihtoehto olisi dacron cross cut ja uusia 2x useammin. Sama kustannus likimäärin.

seppomartti kirjoitti:

Kolmessa minuutissa mieli muuttui vastakkaiseksi? Miksi snörpin säätö ei toimisi päinvastaiseen suuntaan, tai paremminkin sekä että. Reivatun purjeen camcleat estää luiston.
Kruisinglaminaatit ovat olleet ihan hyviä. Hankittavan purjesetin on tarkoitus kestää ainakin 4v/ 40000mpk pääasiassa reivattuna ja avotuulia. Se luultavasti on liikaa laminaattipurjeille. Vaihtoehto olisi dacron cross cut ja uusia 2x useammin. Sama kustannus likimäärin.

Lue lisää

Ei mieli muuttunut mihinkään, kunhan mietin täsmällisemmin sanojen merkitystä. Eihän snörppiä todellakaan tuoda mastoon tai istumalaatikkoon, se tuodaan purjeeseen mastoliikkiä pitkin. Ja se toimii todellakin hyvin.

semantiikkaa.ehkä kirjoitti:

Ei mieli muuttunut mihinkään, kunhan mietin täsmällisemmin sanojen merkitystä. Eihän snörppiä todellakaan tuoda mastoon tai istumalaatikkoon, se tuodaan purjeeseen mastoliikkiä pitkin. Ja se toimii todellakin hyvin.

Lue lisää

Totta, siis etuliikkiä pitkin mieluummin kuin perinteisesti takaliikkiä pitkin. Mastoa pitkin on huono idea.

Vaikka kysymys ei ollut suunnattu yleiseksi, vastaan pallonkiertäjän näkövinkkelistäni. Laminaattikankaiden yleinen pulma trooppisilla merillä seilatessa on ollut niiden homehtuminen. Kerrosten väliin tahtoo tunteutua mikrobikasvustoa, jota ei pysty puhdistamaan. Näin ainakin väitettiin ja se oli myös kahden uusiseelantilaisen purjeneulomon kanta: ei mielellään laminaattikangasta cruising-purjeisiin. Racing on eri asia. Meidän leveysasteillamme ei onneksi ole samoja mikrobiongelmia kuin pasaativyöhykkeellä.

Omat radiaalileikatut dacron-purjeeni kestivät runsaan 3-vuotisen reissun ja 45.000 mpk oikein hyvin, mutta rullagenuan uv-suojus haurastui repaleiseksi ja piti uusia reissun puolivälissä (Titan Sails, Whangarei NZ). Samalla isopurjeeseen lisättiin kolmas reivi ja kaikki saumat käsiteltiin Seamcotella. Tietämäni mukaan Seamcote käyttö oli Euroopassa kiellettyä terveysvaarallisena aineena.

Purjeentekijät ovat aika yksimielisiä, että tavallinen kudottu dacroni soveltuu huonosti radiaalileikkaukseen. Venyminen loimen ja langan suhteen viistosti on ongelma.
Oma kokemukseni laminaattien homehtumisesta on juuri päinvastainen. Suomiveneen rullagenoa kotimaan sadekesänä homestui kokonaan pilalle ja Välimeren- Karbian veneen purjeet ovat säilyneet homeettomina- vaikka vene pyrkii homehtumaan pahemmin kuin Suomessa. Mietin selitystä: joko rullagenoan ison suojapussit toimivat etelässä erityisen hyvin. Tai olen pitkät sadeajat ollut poissa ja purjeet suojattuna. Tropiikin rankat kuurot kastelee mutta kuivuu nopeasti. Mutta homehtuminen on kiistatta laminaatissa kudottua dacronia isompi riski.

seppomartti kirjoitti:

Purjeentekijät ovat aika yksimielisiä, että tavallinen kudottu dacroni soveltuu huonosti radiaalileikkaukseen. Venyminen loimen ja langan suhteen viistosti on ongelma.
Oma kokemukseni laminaattien homehtumisesta on juuri päinvastainen. Suomiveneen rullagenoa kotimaan sadekesänä homestui kokonaan pilalle ja Välimeren- Karbian veneen purjeet ovat säilyneet homeettomina- vaikka vene pyrkii homehtumaan pahemmin kuin Suomessa. Mietin selitystä: joko rullagenoan ison suojapussit toimivat etelässä erityisen hyvin. Tai olen pitkät sadeajat ollut poissa ja purjeet suojattuna. Tropiikin rankat kuurot kastelee mutta kuivuu nopeasti. Mutta homehtuminen on kiistatta laminaatissa kudottua dacronia isompi riski.

Lue lisää

Eiköhän purjeentekijä sentään osaa kertoa minkälainen dacron (tai muu) kangas hänen mielestään on paras radiaalileikattuun purjeeseen - esim. Radial Wide Dacron tai Northilla NorDac Radial dacron, kun valinta on dacronkangas.
Tietenkin cruising-purjeen pinta-ala vaikuttaa siihen, kannattaako se tilata radiaali- tai vaakaleikattuna.

Valatamerillä purjehtiessa, varsinkin kovatuulisilla vyöhykkeillä, purjeet ovat miltei jatkuvasti suolavedestä märkiä ja kuivuvat huonosti - aivan kuten suolavedestä kostuneet vaattetkin. Vähitelen suolaa kertyi mm. niin, että auringon paisteessa maston topin tuulianturin siipipyörä jumittui valkoisten suolakerrostumien takia. Ehkäpä suolavesi ja purjeiden huono kuivuminen on selitys siihen, miksi NZ-purjehtijat ja purjemaakarit puhuivat laminaattipurjeiden homeongelmasta?
Makeavesihuuhtelu (sade) nopeuttaa myös vaatteiden kuivumista.

Kotivesillä ei ole samoja ongelmia, kun merikin on lähes suolaton eikä kosteat hellepäivät ole tavallisia.

seppomartti kirjoitti:

Purjeentekijät ovat aika yksimielisiä, että tavallinen kudottu dacroni soveltuu huonosti radiaalileikkaukseen. Venyminen loimen ja langan suhteen viistosti on ongelma.
Oma kokemukseni laminaattien homehtumisesta on juuri päinvastainen. Suomiveneen rullagenoa kotimaan sadekesänä homestui kokonaan pilalle ja Välimeren- Karbian veneen purjeet ovat säilyneet homeettomina- vaikka vene pyrkii homehtumaan pahemmin kuin Suomessa. Mietin selitystä: joko rullagenoan ison suojapussit toimivat etelässä erityisen hyvin. Tai olen pitkät sadeajat ollut poissa ja purjeet suojattuna. Tropiikin rankat kuurot kastelee mutta kuivuu nopeasti. Mutta homehtuminen on kiistatta laminaatissa kudottua dacronia isompi riski.

Lue lisää

Eikö se viisto venyminen sitten ole vielä ongelmallisempaa vaakaleikatussa purjeessa? Radiaalileikkauksen ideahan on saattaa voimat pääosin lankojen suuntaiseksi ja minimoida viistot voimat, jotka ovat hyvin merkittäviä vaakaleikatuissa.

seppomartti kirjoitti:

Purjeentekijät ovat aika yksimielisiä, että tavallinen kudottu dacroni soveltuu huonosti radiaalileikkaukseen. Venyminen loimen ja langan suhteen viistosti on ongelma.
Oma kokemukseni laminaattien homehtumisesta on juuri päinvastainen. Suomiveneen rullagenoa kotimaan sadekesänä homestui kokonaan pilalle ja Välimeren- Karbian veneen purjeet ovat säilyneet homeettomina- vaikka vene pyrkii homehtumaan pahemmin kuin Suomessa. Mietin selitystä: joko rullagenoan ison suojapussit toimivat etelässä erityisen hyvin. Tai olen pitkät sadeajat ollut poissa ja purjeet suojattuna. Tropiikin rankat kuurot kastelee mutta kuivuu nopeasti. Mutta homehtuminen on kiistatta laminaatissa kudottua dacronia isompi riski.

Lue lisää

Purjeiden homehtumiseen vaikuttaa moninainen määrä tekijöitä. Pelkkä kosteus ei aiheuta homehtumista. Home on sientä, eli tarvitaan itiöitö ja ravinteita ja sopiva kasvualusta. Itiöt leviävät ilman ja veden mukana sekä kosketuksen kautta. Ravinteita tulee lähinnä sadevesien myötä. Suomessa purjeiden homehtuminen on ollut kasvava ongelma. 20 vuotta sitten purjeet olivat varsin puhtaita pitkänkin käytön jälkeen, mutta nykyään lähes jokaisesta vähänkään vanhemmasta rullagenoasta löytyy hometta materiaalista riippumatta. Syyn oletan olevan pääosin ympäristömme rehevöitymisestä eli ravinteinden lisääntymisessä. Muut tekijät kun eivät ole kauheasti vuosien saatossa muuttuneet. Karibialla ja Suomessa kasvualustassa lienee oleellisin ero. Vaikka suolaisuus pitää purjeen kosteana, ei suolainen kangas ole kovinkaan hyvä kasvualusta. Myös korkeammat uv-säteilytasot haittaavat homeen kasvua. Tiedän, että pitkään rullalla olleita pahasti homehtuneita purjeita on aikanaan "pesty" karibialla upottamalla ne purjepussissa mereen yöksi ja kuivailemalla ne kevyttuulisena päivänä auringossa, jolloin on saatu aikaan melkoisen vahva suolapinnoitus. Valitettavast suola ja uv-käsittely ei ole kovin hyväksi purjeellekaan.

Homeitiöstä taitaa kehittyä hometta ilman ravinteitakin, ei tarvitse ruokkia. Sen näkee mm siitä, että home kasvaa puhtaalla lasikuidulla heti muotista tultua. Sekä myös insensiivisen pesun jälkeen. Ilmeisesti sama mekanismi kuin kasvin siemenellä, mikä lähtee kasvuun lämmöllä ja kosteudella ilman ulkoisia ravinteita.
Vihreää levää kasvaa veneen kannella pääkaupunkiseudulla. Näin ei tainnut olla muutama vuosikymmen sitten. Sama ilmiö on keskieuroopassa voimakkaampi. Hollantilaisessa marinassa oli vesitankkauksen vieressä painepesuri, millä sai halukkaat pestä vihreät mömmöt pois kannelta. Eli jotain ympäristössämme on muuttunut ja mielenkiinoista on havainto , että kaikkien purjeiden homeongelmat ovat lisääntyneet.
UV-säteilyä on käytetty ilman ja ympäristön desinfektioon. Moni muistaa entivanhaan yöllä huoneissa loistaneet siniset lamput. Se oli sivuvaikutusa, Uv on hiukan lyhytaaltoisempaa ja näkymätöntä.

Kanpela kirjoitti:

Purjeiden homehtumiseen vaikuttaa moninainen määrä tekijöitä. Pelkkä kosteus ei aiheuta homehtumista. Home on sientä, eli tarvitaan itiöitö ja ravinteita ja sopiva kasvualusta. Itiöt leviävät ilman ja veden mukana sekä kosketuksen kautta. Ravinteita tulee lähinnä sadevesien myötä. Suomessa purjeiden homehtuminen on ollut kasvava ongelma. 20 vuotta sitten purjeet olivat varsin puhtaita pitkänkin käytön jälkeen, mutta nykyään lähes jokaisesta vähänkään vanhemmasta rullagenoasta löytyy hometta materiaalista riippumatta. Syyn oletan olevan pääosin ympäristömme rehevöitymisestä eli ravinteinden lisääntymisessä. Muut tekijät kun eivät ole kauheasti vuosien saatossa muuttuneet. Karibialla ja Suomessa kasvualustassa lienee oleellisin ero. Vaikka suolaisuus pitää purjeen kosteana, ei suolainen kangas ole kovinkaan hyvä kasvualusta. Myös korkeammat uv-säteilytasot haittaavat homeen kasvua. Tiedän, että pitkään rullalla olleita pahasti homehtuneita purjeita on aikanaan "pesty" karibialla upottamalla ne purjepussissa mereen yöksi ja kuivailemalla ne kevyttuulisena päivänä auringossa, jolloin on saatu aikaan melkoisen vahva suolapinnoitus. Valitettavast suola ja uv-käsittely ei ole kovin hyväksi purjeellekaan.

Lue lisää

Seppomartin kuvaama purjeiden merivesihuuhtelu ja kuivatus auringossa on täysin päinvastainen menettely kuin monien asiantuntijoiden suositukset purjeiden homehtumisen estoon.
Lainaan tähän Practical Sailorissa julkaistun sitaatin esimerkkinä useista homeartikkeleista:
• Laminates grow fungus more readily than woven polyester because the film is impermeable and moisture cannot escape.
• Never stow sails when they are damp or salty as salt attracts moisture. (Fresh-water rinse salty sails.) Air them out regularly, especially after a rain.

purjeenhome kirjoitti:

Seppomartin kuvaama purjeiden merivesihuuhtelu ja kuivatus auringossa on täysin päinvastainen menettely kuin monien asiantuntijoiden suositukset purjeiden homehtumisen estoon.
Lainaan tähän Practical Sailorissa julkaistun sitaatin esimerkkinä useista homeartikkeleista:
• Laminates grow fungus more readily than woven polyester because the film is impermeable and moisture cannot escape.
• Never stow sails when they are damp or salty as salt attracts moisture. (Fresh-water rinse salty sails.) Air them out regularly, especially after a rain.

Lue lisää

Korjataan sen verran, etten suositellut enkä ole koskaan kuullut aikaisemmin purjeiden merivesikylvetyksestä homeen estoksi.

Kudotussa kankaassa kulkee lankoja vain kahteen suuntaan, ja se on luonnollisesti vahvaa vain lankasuuntiin. Kun 0 ja 90 asteen suunnasta poiketaan, joustaa kangas selvästi enemmän. Kulmittaisjoustavuus on erittäin haitallista vaakaleikatuissa purjeissa mutta vaikuttaa paljon myös radial leikatuissa purjeissa.

Kudotun kankaan kulmittaislujuuteen voidaan vaikuttaa kolmella tavalla:
1. Kudotaan kangas ohuista langoista jotka kutomakone hakkaa mahdollisimman tiukkaan pakettiin. 2. Kutistetaan kangasta lämpökäsittelyllä ja käytetään mahdollisimman paljon kutistuvia lankalaatuja.
3. Lisätään kankaaseen kovikeaineita.
Kaikilla näillä toimenpiteillä pyritään lukitsemaan kudotun kankaan langat toisiinsa ja pienentämään kulmittaisjoustavuutta.

Tiukka kudonta ja hyvä kutistuvuus ovat kestäviä tapoja parantaa kankaan kulmittaislujuutta. Kovikeaineiden suuri määrä johtaa hyvin kovaan ja hankalasti käsiteltävään kankaaseen, mutta parantaa toki kulmittaislujuutta uudessa kankaassa. Kovikeaineet murtuvat kohtuullisen nopeasti käytössä. Kun kovikeaine kuluu muuttuu kangas pehmeämmäksi ja langat pääsevät vapaammin liikkumaan, jolloin kulmittaisjousto kasvaa ja purjeen muoto kärsii.

Kudotuissa purjekankaissa kulmittaislujuus ei käytännössä parane lainkaan kankaan paksuuden kasvaessa, eli lankasuuntien ja kulmittaislujuuden suhde huononee mitä paksummasta kankaasta on kysymys. Tästä syystä pienissä veneissä vaakaleikatut purjeet toimivat kohtuullisen hyvin, mutta purjekoon kasvaessa on mahdotonta toteuttaa kovin hyvin toimivaa purjetta vaakaleikkauksella. Paksumman kankaan valitseminen tuo vain lisää murtolujuutta lankasuuntiin ja se lisää purjeen käyttövuosia, mutta ei lainkaan muodon kestävyyttä. Mikäli purjeen muodolla ei ole mitään väliä ja on tärkeää saavuttaa mahdollisimman monta käyttötuntia on fiksua kasvattaa kangaspainoa. Mikäli uusitaan purjeita kun muoto on kulunut huonoksi, ei ole mitään syytä valita paksumpaa materiaalia vaakaleikattuun purjeeseen. Muodon kestävyyden kannalta vaakaleikattuna käytettävään kudottuun kankaaseen ei ole mitään järkeä lisätä jotain polyesteriä vähemmän venyvää kuitua, kun heikoin lenkki on joka tapauksessa kulmittaisjoustavuus, joka ei dyneemaa lisäämällä parane.

Kun kudottuun polyesterikankaaseen lisätään dyneemaa, kankaan kutistamista ei voida enää käyttää, koska dyneema ei kutistu samalla tavoin kuin polyesteri. Pienen kulmittaisjoustavuuden saavuttamiseksi jää jäljelle vain tiukka kudonta ja kovikeaineiden lisääminen. Ainakin meidän tutkimamme Hydranet näytteet sisältävät erittäin paljon kovikeaineita ja mikroskooppikuvissa kangas näyttä enemmänkin liimakimpaleelta kuin perinteiseltä kudotulta kankaalta. Kutistumisen pois jääminen on siten korvattu lisäämällä koviketta, joka kuluu pois kohtuullisen nopeasti. Kun kovikeaine kuluu, on jäljellä pehmeä löysälle kudottu kangas, joka menettää muotonsa nopeaan tahtiin. Vaikka radial leikkauksella voidaan osittain poistaa kulmittaisjoustavuuden haittoja pitää myös triradial purjeissa kankaan kestää 0/90 lankasuunnista poikkeavia kuormia. Onkin aika kyseenalaista saavutetaanko dyneeman lisäämisellä kudottuun kankaaseen muuta kuin teoreettisesti paremmat venymäarvot lankasuuntaan, mutta muoto on nopeasti pilalla kankaan pehmetessä nopeammin kuin 100% polyesterikangas. Contenderin hybridissä lienee sama ongelma kuin Hydranetissä kulmittaislujuuden kanssa - aika näyttää miten on.

Laminaateissa dyneema-polyesteri sekoitus toimii vallan mainiosti, koska kulmittaislujuus saavutetaan mylar-filmillä ja erillisillä diagonaalitukiverkoilla jolloin ei ole mitään tarvetta kutistaa kangasta tai pyrkiä tiukkaan kudontaan. Laminaateilla ei vain valitettavasti voida saavuttaa käyttötunteja yhtä paljon kuin kudotuilla kankailla.

Miten tuo on takaliikissä reivien osalta, jos kiristys on mastolta? Alkaako snörppi purjeen alakulmasta? Mitä tapahtuu takaliikissä reivatulla alueella? Vai onko kitkaa niin paljon, ettei ylikiristy reivatulta osalta?

Kiitos John hyvästä vastauksestasi :)

Usein yksinpurjehtijana Over Head Leech kuulostaa hyvältä. Jäin miettimään tätä kohtaa:
>>- Purjeen nostimen kireys vaikuttaa snörpin kiereyteen.

Nykyään, perinteisen skuuttikulma snörpin kanssa olen laiskana matkapurjehtijana antanut snörpin olla kutakuinkin paikallaan ja säätänyt vain kun siihen näkyy selvästi tarvetta. Muuttuuko tämä eli joutuuko Over Head Leech linen kanssa aktiivisesti säätelemään snörppiä. Nostimen kireyttähän ei joka purjehduskerralla kuitenkaan saa samaksi.
Vaikuttaako myös Cunnigham OHL-snörpin kireyteen?

Joakim1 kirjoitti:

Miten tuo on takaliikissä reivien osalta, jos kiristys on mastolta? Alkaako snörppi purjeen alakulmasta? Mitä tapahtuu takaliikissä reivatulla alueella? Vai onko kitkaa niin paljon, ettei ylikiristy reivatulta osalta?

Lue lisää

Etuliikin puolelta säädettävä snörppi on kiinnitetty takaliikin puolelta jokaiseen reiviin erikseen. Varsinaisesta snörppinarusta lähtee erilliset narunpätkät joka reivin kohdalla. Näissä jatkohaaroissa on hieman extra pituutta, jolloin snörppi pääsee ylikiristymään vain vähän reivatulta osalta.

Kiitos Johnnylle minunkin puolestani!
Omassa purjeessani snörppilukot ovat takaliikissä eikä se ole koskaan ollut ongelma, mutta muovisiin camcleateihin on liittynyt harmi. Ne eivät ole kestäneet läheskään yhtä pitkään kuin purje kestäisi. Snörppilukot kuluvat aika nopeasti ja alkavat luistaa. Käytetäänkö purjeissa pelkästään muovisia snörppilukkoja, vai olisiko tilalle kulutusta kestävämpiä alumiinisiä camcleateja?

kunlukkoeipidä kirjoitti:

Kiitos Johnnylle minunkin puolestani!
Omassa purjeessani snörppilukot ovat takaliikissä eikä se ole koskaan ollut ongelma, mutta muovisiin camcleateihin on liittynyt harmi. Ne eivät ole kestäneet läheskään yhtä pitkään kuin purje kestäisi. Snörppilukot kuluvat aika nopeasti ja alkavat luistaa. Käytetäänkö purjeissa pelkästään muovisia snörppilukkoja, vai olisiko tilalle kulutusta kestävämpiä alumiinisiä camcleateja?

Lue lisää

Meillä muutaman vuoden ikäisessä Nortin triradial-laminaattipurjeessa on topin kautta kulkeva snörppi ja etuliikin lukot ovat noita alumiinisia, toimii hyvin.
Nyt snörppiä tulee säädettyä paljon ahkerammin ja tarkemmin kuin vanhan purjeen kanssa, jossa oli perinteinen snörppiratkaisu. Isohkossa veneessä säätö oli 1-2 h miehistöllä mahdollista oikeastaan vain, kun puomin veti lähes veneen keskilinjalle.
Uudet triradial-laminaattipurjeet, genoa ja iso, ovat kestäneet ainakin niillä Atlantilla ja Välimerellä nyt purjehditut noin 3 vuotta ja 15.000 NM hyvin, ei havaittavia muotomuutoksia tms. ongelmia eikä hometta. Jos jotain kritisoisi niin veneen yhden köyden reivijärjestelyjä, isojen purjeiden kanssa perinteisempi ratkaisu olisi ehkä parempi. Muutos olisi tietysti aika helppo toteuttaa.

Over_Head kirjoitti:

Kiitos John hyvästä vastauksestasi :)

Usein yksinpurjehtijana Over Head Leech kuulostaa hyvältä. Jäin miettimään tätä kohtaa:
>>- Purjeen nostimen kireys vaikuttaa snörpin kiereyteen.

Nykyään, perinteisen skuuttikulma snörpin kanssa olen laiskana matkapurjehtijana antanut snörpin olla kutakuinkin paikallaan ja säätänyt vain kun siihen näkyy selvästi tarvetta. Muuttuuko tämä eli joutuuko Over Head Leech linen kanssa aktiivisesti säätelemään snörppiä. Nostimen kireyttähän ei joka purjehduskerralla kuitenkaan saa samaksi.
Vaikuttaako myös Cunnigham OHL-snörpin kireyteen?

Lue lisää

En ole aikaisemmin miettinyt Cunninghamin vaikutusta snörpin kireyteen kun purjeessa on Over Head Leech line. Nyt kun mietin, niin äkkiseltään loogiselta tuntusi että myös Cunnari vaikuttaa snörpin kireyteen. Onko se sitten hyvä vai huono juttu on eri asia. Joskus voi olla hyväkin.

Tavallaan voidaan ajatella että Over Head Leechlinen suhteellinen helppous (isommissa veineissä) laskee kynnystä säättää snörppia. Tällöin hieman perinteistä snörppia suurempi säätötarve tavallaan ei muodostu ongelmaksi. Useimmat meistä muoitavat säätää snörppia kun takalikki lepattaa. Useimmat meistä ovat vähän laiskoja löysäämään sitä. Siksi ei okeastaan näe sitä suurenkankaan ongelmana että säätötarve mahdollisesti kasvaa hieman. Kyllä se snörppi molemmissa systeemeissä muistuttaa olemassaolostaan kun takaliikki lepattaa. Ja kun takaliikki lepattaa nykäistään köydestä. Thats it.

kunlukkoeipidä kirjoitti:

Kiitos Johnnylle minunkin puolestani!
Omassa purjeessani snörppilukot ovat takaliikissä eikä se ole koskaan ollut ongelma, mutta muovisiin camcleateihin on liittynyt harmi. Ne eivät ole kestäneet läheskään yhtä pitkään kuin purje kestäisi. Snörppilukot kuluvat aika nopeasti ja alkavat luistaa. Käytetäänkö purjeissa pelkästään muovisia snörppilukkoja, vai olisiko tilalle kulutusta kestävämpiä alumiinisiä camcleateja?

Lue lisää

Clam Cleat alumiinilukko on pitkäikäisempi kuin muoviset lukot. Hyvä näin. Pienenä haittana Alu lukossa on että hampaat ovat aika pyöreät. Köysi tahtoo välillä luistaa herkemmin kuin muvisissa luokoissa. Tietysti riippuu köyden paksuudesta...

Muovilukkojen hampaat ovat terävämmät, mutta kuluvat nopeammin. Aurinko haurastaa myös muovia ajan myötä. Ei muovilukkoja lyhytikäisiksikään oikein voi haukkua. Vuosia ja vuosia nekin kestävät. Toisaalta muovilukkojen vaihtaminen silloin tällöin purjeen käydessä huollossa on pikku juttu eikä maksa kovin montaa euroa.

Myös Tarranauha lukoissa on omat hyvä ja huonot puolensa.

Kuten on myös niinkin yksinkertaisessa ratkaisussa kuin "kaksi purjerengasta- snörppilukossa". Kestää isältä pojalle. Snörppi ei luista mitenkään. Mutta hidas ja kömpelö säätää.

Lantilla on aina kaksi puolta :-)