Heinolaan perustettiin elinkeinoyksikkö joten yksikönpäällikön virkaan valittiin Dazid Oy:n omistaja-johtaja, edellisen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Mäkilä. Mäkilän muistamme toimineen asiantuntijana selvitystyöryhmässä, joka perustettiin selvittämään kaupunginjohtajan erottamista huolenilmaisuadressin vuoksi.
Aika nopeasti elinkeinoyksiköstä tuli elinkeinotoimi, jonka vastuujohtajana toimii Heikki Mäkilä. Heinolan ELINKEINOTOIMEN rahoituksen hallitus esittää nostettavaksi nykyisestä 550.000 euroasta 800.000 euroon vuodessa. Kun kaupunginjohtaja Rinnevaara esitti elinkeinotoimikunnalle 200.000 euron määrärahaa, se ei mennyt läpi. Elinkeinotoimikunta, jossa oli mukana Heinolan huippuyritysjohtajia lopetettiin alkuunsa ja perustettiin ensin yksikkö, josta tuli elinkeinotoimi. Eu-koorinaattori Kaattarista tuli johtaja ja Mäkilästä elinkeinojohtaja elinkeinotoimeen.
Elinkeinojohtaja Mäkilän mukaan 800.000 eurolla laajennetaan toimintaa Wanhassa lehtitalosa ja palkataanyksi määräaikainen työntekijä. Tavoitteena on luoda Heinolaan lähinnä 10 vuoden aikana tuhat uutta työpaikkaa.
Toisin sanoen 10 vuodessa elinkeinotoimen määrärahat ovat 10 x 800.000 euroa = 8 miljoonaa euroa. Jos luotaisiin, mitä on syytä epäillä, 1000 (tuhat) uutta työpaikkaa, niin 100 uutta työpaikkaa pitäisi luoda joka vuosi. Jos jokainen Suomen kunta (noin 300 kuntaa) loisi 100 uutta työpaikkaa joka vuosi Heinolan tapaan ja Mäkilän arvion mukaan, niin Suomessa ja Heinolassakin olisi täystyöllisyys.
Jos kahdeksan miljoonaa euroa verorahoja käytettaisiin elinkeinotoimen sijaan uusien yritysten tukemiseen, esimerkiksi jokainen uusi yritys saisi Heinola-tukea saman verran kuin starttirahaa, joka jatkuisi starttirahan loputtua, jos yritys palkkaa uuden työntekijän. Myös yrityskummitoiminta kannattaisi käynnistää kaupungin tuella, minkä olisi elinkeinotoimikunta voinut kätevästi hoitaa. Heinolan tiedotussihteeri (pitäisikö palkata tiedotusjohtaja) voisi valmistaa nykyisten yritysten brändäykseen ja uusien houkuttamiseen Heinolan yleisesitteen sekä netti- että paperiversiona. Siinä olisi kaupungin tuki, konkreettinen tuki yrittäjille, sekä uusille että vanhoille. Heinolan tonttitarjonta, edulliset rantatontit ja kaavoitussuunnitelmat, monet kaupungin kauniit uimarannat, kulttuuripalvelut ja uudet koulut, jotka houkuttavat uusia asukkaita, jotka voisivat perustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kaupungin tuella.
Kahdeksan miljoonaa voitaisiin käyttää yritystoiminnan tukemiseen ja uusien yritysten saamiseen, jotka palkkaavat työntekijöitä. Kun Heinola palauttaa kaksi miljoonaa euroa työllisyysmäärärahoja Kelalle, kannattaisi pohtia mitä tehdä pitkäaikaistyöttömyyden ja ennenkaikkea vaikean nuorisotyöttömyyden hyväksi, jotta kaksi miljoonaa jäisi Heinolaan.
Elinkeinotoimi tulee Heinolalle kalliiksi, jos sinne palkataan jatkuvasti lisää virkailijoita ja johtajia suunnittelemaan ja ideoimaan elinkeinotoimintaa kahdeksalla miljoonalla kymmenessä vuodessa. Lakesia ja Vision hunters -toimintaa arvosteltiin kalliiksi ja toimimattomaksi. Mutta onko Heinolan elinkeinotoimi samoilla linjoilla: ideoita metsästämässä ja yrittäjien aamukahvitoimintaa järjestämässä, hankkeita suunnitellaan ja päätetään ilman toteuttamista tai toteuttamiskelpoisuutta.
Montako uutta työpaikkaa elinkeinotoimi on suunnittelut talousarvioesityksen mukaan Heinolaan ensi vuodeksi - oliko se 10?
Jos vuosittain saataisiin elinkeinotoimen toimesta vain 10 uutta työpaikkaa, niin 10 vuodessa tulisi 10 x 10 uutta työpaikkaa eli 100. Jos 8 miljoonaa (elinkeinotoimen kymmenen vuoden määrärahat) jaetaan sadalla, niin jokainen uusi työpaikka maksaisi veronmaksajille 80.000 euroa. Elinkeinojohtaja Heikki Mäkilän ansiotulot olivat viime vuodelta Itä-Hämeen ilmoittamien verotietojen mukaan 76.676 euroa (Heinolan johtavat virkamiehet). Niin saatiin yksi uusi työpaikka Heinolaan: elinkeinotoimen johtaja. Ainakin yksi uusi työpaikka saadaan myös ensi vuonna, kun elinkeinotoimeen palkataan yksi uusi työntekijä - sitten puuttuukin vain 99 työpaikkaa tai ehkäpä 9, riippuen siitä mitä toivotaan ja mitä saadaan. Montako työpaikkaa menetetään kun Kanervalan palvelukeskus lopetetaan. No saadaanhan siitä arvion mukaan ensi vuonna 200.000 euron säästöt ja tulevina vuosina 400.000 euron säästöt, mutta minne joutuvat ne Ruskakodin 10, Viljakodin 8 ja kehitysvammaisten Kaislakodin asukkaat ja kuka maksaa heidän tarvitseman hoidon ja mistä koulutetut hoitajat. Paljonko kaupunki menettää hoitajien verotuloja? Heinolan ei pitäisi kasvattaa suurtyöttömyyttään entisestään. Työpaikkoja pitäisi lisätä vanhuspalveluihin, ei vähentää.
Aika nopeasti elinkeinoyksiköstä tuli elinkeinotoimi, jonka vastuujohtajana toimii Heikki Mäkilä. Heinolan ELINKEINOTOIMEN rahoituksen hallitus esittää nostettavaksi nykyisestä 550.000 euroasta 800.000 euroon vuodessa. Kun kaupunginjohtaja Rinnevaara esitti elinkeinotoimikunnalle 200.000 euron määrärahaa, se ei mennyt läpi. Elinkeinotoimikunta, jossa oli mukana Heinolan huippuyritysjohtajia lopetettiin alkuunsa ja perustettiin ensin yksikkö, josta tuli elinkeinotoimi. Eu-koorinaattori Kaattarista tuli johtaja ja Mäkilästä elinkeinojohtaja elinkeinotoimeen.
Elinkeinojohtaja Mäkilän mukaan 800.000 eurolla laajennetaan toimintaa Wanhassa lehtitalosa ja palkataanyksi määräaikainen työntekijä. Tavoitteena on luoda Heinolaan lähinnä 10 vuoden aikana tuhat uutta työpaikkaa.
Toisin sanoen 10 vuodessa elinkeinotoimen määrärahat ovat 10 x 800.000 euroa = 8 miljoonaa euroa. Jos luotaisiin, mitä on syytä epäillä, 1000 (tuhat) uutta työpaikkaa, niin 100 uutta työpaikkaa pitäisi luoda joka vuosi. Jos jokainen Suomen kunta (noin 300 kuntaa) loisi 100 uutta työpaikkaa joka vuosi Heinolan tapaan ja Mäkilän arvion mukaan, niin Suomessa ja Heinolassakin olisi täystyöllisyys.
Jos kahdeksan miljoonaa euroa verorahoja käytettaisiin elinkeinotoimen sijaan uusien yritysten tukemiseen, esimerkiksi jokainen uusi yritys saisi Heinola-tukea saman verran kuin starttirahaa, joka jatkuisi starttirahan loputtua, jos yritys palkkaa uuden työntekijän. Myös yrityskummitoiminta kannattaisi käynnistää kaupungin tuella, minkä olisi elinkeinotoimikunta voinut kätevästi hoitaa. Heinolan tiedotussihteeri (pitäisikö palkata tiedotusjohtaja) voisi valmistaa nykyisten yritysten brändäykseen ja uusien houkuttamiseen Heinolan yleisesitteen sekä netti- että paperiversiona. Siinä olisi kaupungin tuki, konkreettinen tuki yrittäjille, sekä uusille että vanhoille. Heinolan tonttitarjonta, edulliset rantatontit ja kaavoitussuunnitelmat, monet kaupungin kauniit uimarannat, kulttuuripalvelut ja uudet koulut, jotka houkuttavat uusia asukkaita, jotka voisivat perustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kaupungin tuella.
Kahdeksan miljoonaa voitaisiin käyttää yritystoiminnan tukemiseen ja uusien yritysten saamiseen, jotka palkkaavat työntekijöitä. Kun Heinola palauttaa kaksi miljoonaa euroa työllisyysmäärärahoja Kelalle, kannattaisi pohtia mitä tehdä pitkäaikaistyöttömyyden ja ennenkaikkea vaikean nuorisotyöttömyyden hyväksi, jotta kaksi miljoonaa jäisi Heinolaan.
Elinkeinotoimi tulee Heinolalle kalliiksi, jos sinne palkataan jatkuvasti lisää virkailijoita ja johtajia suunnittelemaan ja ideoimaan elinkeinotoimintaa kahdeksalla miljoonalla kymmenessä vuodessa. Lakesia ja Vision hunters -toimintaa arvosteltiin kalliiksi ja toimimattomaksi. Mutta onko Heinolan elinkeinotoimi samoilla linjoilla: ideoita metsästämässä ja yrittäjien aamukahvitoimintaa järjestämässä, hankkeita suunnitellaan ja päätetään ilman toteuttamista tai toteuttamiskelpoisuutta.
Montako uutta työpaikkaa elinkeinotoimi on suunnittelut talousarvioesityksen mukaan Heinolaan ensi vuodeksi - oliko se 10?
Jos vuosittain saataisiin elinkeinotoimen toimesta vain 10 uutta työpaikkaa, niin 10 vuodessa tulisi 10 x 10 uutta työpaikkaa eli 100. Jos 8 miljoonaa (elinkeinotoimen kymmenen vuoden määrärahat) jaetaan sadalla, niin jokainen uusi työpaikka maksaisi veronmaksajille 80.000 euroa. Elinkeinojohtaja Heikki Mäkilän ansiotulot olivat viime vuodelta Itä-Hämeen ilmoittamien verotietojen mukaan 76.676 euroa (Heinolan johtavat virkamiehet). Niin saatiin yksi uusi työpaikka Heinolaan: elinkeinotoimen johtaja. Ainakin yksi uusi työpaikka saadaan myös ensi vuonna, kun elinkeinotoimeen palkataan yksi uusi työntekijä - sitten puuttuukin vain 99 työpaikkaa tai ehkäpä 9, riippuen siitä mitä toivotaan ja mitä saadaan. Montako työpaikkaa menetetään kun Kanervalan palvelukeskus lopetetaan. No saadaanhan siitä arvion mukaan ensi vuonna 200.000 euron säästöt ja tulevina vuosina 400.000 euron säästöt, mutta minne joutuvat ne Ruskakodin 10, Viljakodin 8 ja kehitysvammaisten Kaislakodin asukkaat ja kuka maksaa heidän tarvitseman hoidon ja mistä koulutetut hoitajat. Paljonko kaupunki menettää hoitajien verotuloja? Heinolan ei pitäisi kasvattaa suurtyöttömyyttään entisestään. Työpaikkoja pitäisi lisätä vanhuspalveluihin, ei vähentää.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Summa summariun,ainut voittaja on esa lehtitalo joka on vuokrannut tilat elinkeinotoimistolle.
Niin sitten tehdään pimeää työtä ja valtio köyhtyy. Sellaista se rehellinen yrittäminen on.
Jos ei yrityksillä ole tarpeita niin työpaikkoja ei tule. Nuo virkamiehet ovat vain suuri turha kuluerä veronmaksajille. Kaattari yksin olisi hoitanut nuo hommat suvereenisesti.
Ei työpaikkoja voi luoda, paitsi ehkä Pohjois-Koreassa. Yritykset sijoittuvat sinne, missä ne näkevät parhaat edellytykset yritystoiminnalleen. Heinolalla ovat kaikki edellytykset menestyä, loistava sijainti, kaupunkia halkova moottoritie, paljon vapaita tiloja ja työvoimaakin riittänee muutamalla yritykselle.
Kolikon toinen puoli on kaupungin kähmintään ja salailuun taipuvainen politiikka sekä ammattitaidoton virkamiesjohto. Päivän iskulauseita ovat ketteryys, nopeus, kustannustehokkuus, tehokas maankäyttö, yrityksiä houkutteleva kaavoitus, nopeus lupasioissa...Heinola on näyttänyt hallinnollliset kykynsä sähläämällä kaikki omat rakennushankkeensa ja lähes kaikki elinkeinohankkeensa. Miten Heinola voi olla ketterä ja kustannustehokas kumppani yrityksille, jos se ei pysty hoitamaan ainoatakaan omaa hankettaan fiksusti? Ovatko johtavat poliitikkomme Hilden ja Riutta yrittäjähenkisiä, avoimia ja luovia? Onko Malin Heinolalle vetovoimatekijä? Antavatko Rinnevaaran erottaminen sekä siihen liittyvät kähminnät ja oikeudenkäynnit positiivisen kuvan Heinolasta? Kaupungin imagoa ei kiilloteta Mäkilän puheilla vaan teoilla.
Yrityksiä eivät kiinnosta paskaakaan vanhan lehtitalon hulppeat tilat ja siellä persettään säilyttävät kaupungin työtekijät. Päinvastoin, yritykset vieroksuvat korkeaa veroäyriä ja hulppeissa tiloissa majailevaa ylimitoitettua hallintoa.
Tärkeintä tässä vaiheessa on turvata jo nyt Heinolassa olevien yritysten edellytykset jatkaa ja kehittää toimintaansa. Haaveet tuhannen työpaikan "luomisesta" ovat epärealistisia.
Tulijoita olisi kuulema ollut, mutta ei isoja tontteja yrityksille.
Hevossaari täynnä tyhjää tilaa. Mitä kaikkea on vuosien varrella visioitu malskinkin paikalle, mutta mitäon saatu aikaan. Kohta parketiltakin vapautuu tuhansia neliöitä.
Elinkeinotoimen "1000 työpaikkaa" suunnitelmassa pitäisi huomioida ennenkaikkea maankäytön käyttämätön potentiaali. Heinolan vuokratut rantatontit pitää suunnitella elinkeinotoiminnan ja työllisyyden hoidon kannalta järkevästi. Tonttien markkinointi onnistuu, jos selkeä kaavoitusvisio ja suunnitelma, mikä on osa tulevaisuuden kaupunkistrategiaa, hyväksytään ja sitä ryhdytään toteuttamaan kaikissa tulosyksiköissä, joiden olisi aika oppia puhaltamaan yhteen hiileen.
Uusien yrittäjien saaminen kuihtuvaan kaupunkiin vaatii osaavaa brändäystä, kun käydään kovaa kilpailua yrittäjistä (yli 300 kunnan kanssa) ja yrityksille annettavaa kaupungin tukea... Uudenlaiseen yrityskulttuuriin kuuluu muuttuvat yritysmaailman trendit, joita Heinolassakin ja elinkeinotoimessa pitäisi oppia. Kannattaisiko Heinolaan valittavalta uudelta hankeosaajalta kysyä työhaastattelussa esimerkiksi uusia yritystermejä, ovatko hallussa?
START-UP-YRITYS: Yritys, joka on juuri löytänyt tai löytämässä liiketoimintamallin, joka on skaalautuva.
SKAALAUTUVA: Moninkertaistettava tai kasvava idea.
PITCHAUS: Idean esittely ja myyminen sijoittajalle tai asiakkaalle.
X FOR Y -PITCHAUS: Selitetään liikeidea olemaa olevan mallin kautta. Jos pitchaa palvelua, josta voi katsoa elokuvia kuukausimaksulla, voi sanoa, että tämä on Spotify (X) elokuville (Y).
ENKELISIJOITTAJA: Ykityishenkilö, joka sijoittaa pörssissä listaamattoman yritykseen.
B TO B: Business to business, eli bisnesmarkkinointi.
EXIT-STRATEGIA: Poistumissuunnitelma eli miten hanke päätetään niin, että hankkeen tulokset jäävät elämään ja hanke tuottaa hyötyä vielä päättymisensä jälkeenkin.
ROI: Return of investment eli sijoituksen tuotto. Paljonko firmaan sijoittava henkilö saa sijoituksilleen tuottoa.
MARKKINAPENETRAATIO: Miten hyvin ja nopeasti tuote tai palvelu leviää ja yleistyy markinoilla.
(Edellä on Helsingin Sanomien "PIENI SLUSH-SUOMI-SANAKIRJA)
Heinolan kohdalla voisi olla lisäksi
START-STRATEGIA: Hankkeiden aloittaminen, eli miten hanke käynnistetään.
GO-ON-STRATEGIA: Hanke toteutaan suunnittelun jälkeen EXIT:IIN asti, eli hankkeita ei lopeteta, kun suunnittelumääräraha on saatu.
Kannattaisiko elinkeinotoimen kartoittaa, minkälaisia yrityksiä Heinolaan tarvitaan huomioiden tulevaisuuden maankäyttö, väestöennusteet ja tehdä yhteistyötä työvoimatoimiston kanssa Start-up-yritysten perustamiseksi ja tukemiseksi. Kannattaisiko Lahden kaupungin kanssa suunnitella yhteistä rantatonttikampanjointia, Heinolassa kun rakentamattomia rantoja riittää, toisin kuin esimerkiksi Lahdessa, jossa rannat on jo rakennettu.
"Homehtunut sossula" oli analysoinut Heinolan nykytilannetta hyvin. Heinolan ei tulevaisuudessa tarvitse olla "homehtunut sossula". Se vaatisi uudenlaista päätöksentekoa ja ajattelua, esimerkiksi elinkeinoyhtiötä Mäntsälän mallin mukaan, johta Itä-Hämekin kirjoitti. Nykyinen elinkeinotoimi-malli, "1000 työpaikan toiveineen", on epärealistista ja menneen ajan jatkumoa, mikä tule kalliiksi veronmaksajille Heinolan ongelmien jatkuessa entisellään.
Yhteistyö Lahden kanssa kannattaisi aloittaa vapaaehtoisesti, ennenkuin se on pakollista.
Pahoin pelkään, että elinkeinotoimen uusi rekrytointi on tuttu nimi - siis jostakin aiemmasta hankkeesta, joita meillä on riittänyt, ja joiden tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Onko nimettävissä ainuttakaan hanketta, josta olisi joutunut merkittävää hyötyä kaupungille?
Voi melko varmasti ennustaa, ettei nyt olla rekrytoimassa todellista asiantuntijaa vaan taas valitaan joku kiva vanha tuttu.
Ihmettelen, että elinkeinotoimen ns. kärkihankkeena keikkuu Wanha Lehtitalo. Minkälaista hyötyä siitä on kaupungille ollut? Hankkeen tavoitteena oli, että toimijat maksavat talon ylläpidon. Elinkeinotoimi kuitenkin muuttikin itse rakennukseen ja kaupunki siis maksanee valtaosan talon vuokrasta. Sekö oli tarkoitus?
Nyt hallitus esittää, että kaupunki suoltaa lisää rahaa elinkeinotoimeen ja Wanhan Lehtitalon kehittämiseen sekä jälleen uuteen rekrytointiin. RAHAA KÄYTETÄÄN SUUNNILLEEN SEN VERRAN MITÄ KANERVALAN SULKEMISELLA MUKA SÄÄSTETÄÄN.
Millaisiin laskelmiin perustuu se, että lisäsatsauksissa on ylipäätään mitään järkeä? Vaaditaanko kasvavilla kuluilla saatavan aikaan yhtikäs mitään?
Taitaa olla suojatyötä. Ei vastuuta, mutta mukavat liksat ja varma työpaikka.
Mitkä on elinkeinojohtajan virkaan kuuluvat tehtävät ja mitä tekee elinkeinopäällikkö? Mitä tulee tekemään uusi rekrytoitava hankeosaaja? Eivätkö elinkeinojohtaja ja elinkeinopäällikkö olekaan hankeosaajia. Mitä tekee työllisyyskoordinaattori? Kannattiko lakkauttaa elinkeinotoimikunta ja perustaa tilalle elinkeinotoimi, jolle määrarahoja vuosittain 800.000 euroa?
Kaupunginjohtaja Komonen teki vuonna 2011 raportin ELINKEINOASIOIDEN HOIDON TERVÖITTÄMINEN silloiselle kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtaja Komosen kokemusta ja näkemystä ei ole arvostettu nykyisen kaupunginhallituksen toimesta. Erotettu kaupunginjohtaja Rinnevaara esitti perustettavaksi elinkeinotoimikunnan , jota myös Komonenkin esitti.
Tässä suora lainaus Komosen raportistista:
"Mietittäessä Heinolassa uusia ja tehokkaampia elinkeinoasioiden hoitamisen ratkaisuja, on muistettava, että kaupunki on tehnyt vuoden 2011 talousarvion yhteydessä päätöksen HENKILÖSTÖMENOJEN KATOSTA. Siksi uuden oman elinkeino-organisaation rakentaminen palkkaamalla uutta elinkeinoasioiden hoitamisen henkilöstöä ei olisi päätetyn linjan mukaista.
Konsernihallinnon paisuttaminen ei ole siten strategian mukaista. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista perustaa uutta organisaatiota sen vuoksi, että aina uusi organisaatio merkitsee myös uutta HALLINTOTYÖTÄ. Nämä seikat huomioon ottaen tässä ehdotuksessa on tarkoitus valjastaa olemasa olevat organisaatiot ja tahot tehokkaampaan toimintaan ja saada olemassa olevat toimijat tuloksellisempaan työhön. "
Toisin kuin entinen kaupunginjohtaja esitti, on perustettu uusi elinkeino-organisaatio, jonka määrärahaa on korotetu 800.000 euroon. Se on merkinnyt uutta hallintotyötä, jota paisutetaan jälleen uudella "hankeosaajalla". Elinkeino-organisaation perustamisen vuoksi lakkautettiin elinkeinotoimikunta, jonka valtaa ja vastuuta ei osattu määritellä oikein ja jonka määräraha oli vain pieni osa nykyorganisaation (elinkeinotoimi) menoista.
Heinolan elinkeinopolitiikkaa on suosia helsinkiläisiä yrityksiä moninkertaisilla taksoilla paikallisiin verrattuna. Tekijä saa kokemattomasta päästä.
Tiedätte varmasti, että esimerkki on kaupunginjohtajan riidan hoitaminen helsinkiläisessä toimistossa paikkakuntalaisten sijasta. Kalliiksi tuli elinkeinopolitiikka.
Milloin hankeosaaja rekrytoidaan. Eivätkö nykyiset pomot elinkeinopäällikkö ja elinkeinojohtaja olekaan hankeosaajia? Mitä tekee työllisyyskoordinaattori ja mihin 800.000 euroa ensi vuonna elinkeinotoimessa käytetään. Paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia.
Onks se kommodori Numminen vielä suojatöissä Elinkeinotoimessa.
Kuka tämän pitkäaikaisen työttömän inssin valitsi hommaan, oliko dnaveli Mäkilä asialla. Tais olla? Löperöä puuhastelua.
Mitkä ovat elinkeinotoimen uudet hankkeet, jotka tuovat 50 uutta työpaikkaa. Tähän mennessä hankkeista ei ole tuloutettuja uusia työpaikkoja tai euroja. Ensi vuonna hankkeiden suunnittelu maksaa 800.000 euroa ja työllisyysmäärärahojen eli ns. sakkojen palauttaminen Kelalle vie verorahoja jo kaksi miljardia.
Tämä asia on nyt enemmän kuin ajankohtainen!
Mitä on saavutettu, kun elinkeinotoimen määrärahoja on korotettu 800 tuhanteen euroon?
Ei voi kuin todeta, että olisi kannattanut kuunnella ex-kj Hannu Komosta ja olla tuhlaamatta veronmaksajien rahoja omaan tuloksettomaan elinkeinotoimeen!
Elinkeinotoimen määrärahat useine lisäyksineen ovat useita miljoonia. Ehkäpä luku 4-5 miljoonaa, vuonna 2016, lienee lähellä totuutta. Tulevassa budjetissa summa moninkertaistunee, jos elinkeinotoimen valta paisuu uuden organisaatioehdotuksen mukaiseksi.
Miljoonilla euroilla on luotu vasta perusta. Elinkeinotoimikunta, jonka erotettu kaupunginjohtaja ehti perustaa, loi samantapaisen perustan. Elinkeinotoimikunnan määräraha oli 200 000 euroa. Elinkeinotoimikunta lopetettiin nopeasti ja tilalle perustettiin "miljoonatoimi" = elinkeinotoimi, jota alettiin brändätä elinvoimapalveluina.
Aikaan ei ole silti saatu sen enempää kuin elinkeinotoimikunnassa. Hintalappu vaan on moninkertainen. Veronmaksajien rahoille saattaisi olla muutakin käyttöä..
Totta on ettei Ami Bonden saanut toimikuntien mitään kahdessa vuodessa aikaan, muuta kuin paperisuttua.
Onko siis ok, että nyt käytetään moninkertaisesti enemmän veronmaksajien rahaa ja lopputulos ei muutu?
Elinkeinotoimikunta ajoi saman asian murto-osalla nykyisistä kustannuksista.
Jos aikaansaannoksia on, niin luettelepa mitä miljoonilla on saavutettu.
Reilu 2:ksi vuotta mennyt,missähän nyt mennään työpaikkojen kanssa?Laskujen mukaan 200:aa paikkaa olisi nyt jo perustettu,10 vuodesta 1000:een työpaikkaan,vai mitä Mäkilä?
Miljoonien eurojen budjetti mutta missä aikaansaannokset? Missä ne on raportoituna ja kaiken kansan tutustuttavana?
Toivoa sopii, että kaupungin johto ryhtyisi vaatimaan kunnollista raportointia ja myös tuloksia käytetyille miljoonille.
Älkää paineistako, muuteen virkamiehellä voi kahvit mennä väärään kurkkuun
Onko ainoa aikaansaannos Wanha Lehtitalo?
Alunperin kaupungin ei pitänyt ottaa taloudellisesti osaa hankkeeseen, vaan sen piti pyöriä omillaan, eli tiloja käyttävien tahojen rahoilla.
Tämä oli kirjattu hankkeen suunnitelmiinkin!
Vaan miten kävikään?
-elinkeinopalvelut muuttivat tiloihin ja maksavat viulut, eli rahoittajana toimivat kaupungin veronmaksajat! Tiloja olisi löytynyt kaupungin omistakin kiinteistöistä, mutta jostain syystä rahan säästäminen ei mielestäni näytä olevan kaupungin elinvoima-asioissa tapana.
Mitään muuta konkreettista ei miljoonilla euroilla ole saatu aikaan. Aika säälittävää.