Miten muut diabeetikot jakselevat? Tarkoitan sitä kun koko elämä on sitä samaa toitotusta että hoida se, pidä arvot tuolla välillä, tarkkaile, laske syömiset, liiku. Älä liiku, munuaiset, verkkokalvot, ajokorttitodistus... eenpä vielä tiedä, katsotaan parin kuukauden päästä uudelleen. Kaikki hajoaa, hampaat, iho, elimet, tuntoaisti. Jalat jäävät pois kohta kyydistä. Kuka voisi matkata ajassa taaksepän ja estää insuliinin keksimisen. Turhaa tämmöinen sinnittely for nothing. Jatkuvaa vuoristorataa jossa käydään suurimman osan ajasta pinnan alla. Aika ajoin, unessa tai jostai muusta syystä voi tulla elämässä eteenpäin -hetki, sellainen piristys että nyt hypitään ja jei jei, kunnes melko nopeasti iskee realistisuus ja taas miettii mitä varten. Valokuvissa ja televisiosas kaikki ovat niin terveitä. Hymyileviä hampaat säihkyvät. Kehtaavat paljastella ihoaan ylhäältä alas, jalat ovat saman väriset kuin muu iho. Ei haavoja eikä läikkiä. Verenkierto kunnossa. Kykenevät astelemaan vaikka hiekkamurskeella ilman yliherkkää jalkapohjia. Huokaus.
Onko läsnä "edistyneitä" diabeetikkoja eli näkö pois, jalat pois, jne.. Kertokaa miten vietätte päivät pitkät?
Onko läsnä "edistyneitä" diabeetikkoja eli näkö pois, jalat pois, jne.. Kertokaa miten vietätte päivät pitkät?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo ihan paskamainen tauti, tuntuu ettei mikään auta vaikka miten päin olisi syömisen suhteen. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan, rapistuuhan sitä ihminen muutenkin koko ajan. Kannattaa kuitenkin liikkua, ei sairauden takia vaan että jalka nousee muutenkin. Miettiä ja murehtia ei kannata se on tuhlattua aikaa, tapahtuu mitä tapahtuu. Jaksaa iloita pienistä asioista. Vaikka itseäni juuri nyt v-taa enempi kuin pientä oravaa!
Kiitos ihan hyvin menee,oon sairastanut 28 vuotta sairastuin seitsämän vanhana. Pääosin kasvisruokavalio, osin paleo mutta maidot mukana. Pitkäaikais sokeri oli 5,7 tosi jees. Silmänpohjankuvaus oli viime perjantaina ihan ok, mikäs tässä ollessa? Tsemppiä sinne.
Mulla on arvot ja silmänpohjankuvaus ok mut verenpaine koholla ja paino on hiukan noussut. Nyt kuitenkin oon tehnyt ruokaremonttia ja alkanut liikkua. Tupakointi pitäisi saada lopetettua.
Aloitus oli hieman sekava mutta tämähän vain jatkuu... Koko ajan ärsyttäviä asioita. Esimerkiksi hoitovälineiden kehitys... Se taistelu saada veritippa sormen päästä. Usein pitää heittää vanhat laitteet roskiin koska liuskoja ei enää saa, ja ottaa uusi laite käyttöön missä ei ole muuta eroa kuin muotoilu ja paskempi tuikkaaja. Monta yritystä ja vehje vain tuntuu lyövän piikin johonkin rakenteeseensa. Ja kun osuu joka viides kerta ihoon niin hyvä kun saa edes punaisen mikrotipan näkyviin. Sitten verensokerimittari päättää sammua vielä sopivalla hetkellä, liuska meni hukkaan. Entä neulat nykyään... tehty liian ohueiksi ja lyhyiksi. Illan pitkävaikutteista piikittäessä injektointi kävi kokoajan tiukemmaksi ja lopulta ei voimallakaan mennyt insuliinia ihon alle. Tukossahan se oli (taas) neula. Ja ihan vasta vaihdettu. Ärsyttää vastoinkäymiset. Uusi neula kynään ja samantien korkki täyttyi insuliinista. Paljonkohan pistin taas, viitsiikö laittaa enää lisää ihon alle... Ennen nämä kestivät eivätkä menneet tukkoon kesken ruiskutuksen! Neulojen kokokin on tahalteen sellainen ettei voi jättää kynään toista pistämistä varten. Ei mahdu korkki enää kiinni.
Niin ärsyttää ja kiukuttaa. Varmaan ne sokeriarvot taas... (Entiset diabeetikkoteinit muistavat)
Kun luin tätä toista purkaustasi, huomasin että osa valituksen aiheistasi johtunee omasta toiminnastasi.
Onhan tuo hullua että säädökset määrää että kunnan on kilpailutettava mittalaitteet tarvikkeineen ja maahantuojat tyrkyttää omia laitteitaan. Minullakin on tuolla kaapissa käyttämättömänä neljä mittaria jotka eivät ole enää kunnan hoitotarvikejakelussa. Verovarojen tuhlaustahan tuo on, mutta emme mahda sille mitään. Onneksi kunta antaa diabeetikolle aina uuden laitteen veloituksetta.
Minulla on ollut neljää erilaista lansettikynää käytössä ja kaikilla olen saanut näytetipan helposti. Tällä hetkellä on vielä käytössä edellinen kynämalli koska ehdin saamaan siihen ennen merkin vaihtoa runsaasti lansettikasetteja. Seuraavaksi pitää sitten vaihtaa käyttöön yksittäislansetteja käyttävä kynä. Ratkaisevaa on että pistosyvyys on säädetty oikeaksi ja että sormenpäät on kunnossa. Pitkään näytteitä ottaneilla sormenpäät kovettuu jolloin näytettä ei tahdo saada. Paikkaa ja sormea pitää vaihtaa säännöllisesti jotta ei kehity liian pahoja kovettumia. Ellei saa mitenkään näytettä sormesta, sen voi ottaa muualtakin, on vain vaihdettava lansettikynään toinen näytepää (jos on sellainen). Kysy neuvoa hoitajaltasi.
Jos verensokerimittari ehtii sammua ennen näytteenottoa, sen saa uudelleen päälle painikkeista tai helpommin ottamalla liuskan pois ja laittamalla heti takaisin (voi laittaa takaisin jos näytettä ei otettu vielä). Ellet ehtinyt nähdä lukemaa, sen saa takaisin näkyviin painikkeista.
Ohuet ja lyhyetkin insuliinikynän neulat riittää mainiosti kunhan vaihtelee pistospaikkaa ettei töki arpeutuneeseen kohtaa. Tuollaiseen arpeutuneeseen kohtaan ei tahdo saada menemään insuliinia. Toisaalta tuohon taitaa vaikuttaa myös väärä käyttötapasi. Neulat on KERTAKÄYTTÖISIÄ! Samalla neulalla ei voi pistää useaa kertaa koska neula todennäköisesti tukkeutuu siihen kuivuvasta insuliinista (samalla kynään pääsee ilmaa pilaamaan insuliinia). Neuloja saa riittävästi hoitovälinejakelusta että neulan voi vaihtaa joka pistoskerralle (ellei saa, nosta älämölö). Juuri tämän vuoksi mitoitus on sellainen että neula on irroitettava ennen kuin saa insuliinikynän korkin paikalleen.
Tuo kertomasi että insuliinia tulee ulos jo neulaa paikoilleen laitettaessa ihmetyttää. Oletko tehnyt annosasetuksen jo ennen neulan asettamista? Itse laitan ensin neulan, sitten ruiskautan sieltä pari yksikköä hukkaan ilmakuplien poistamiseksi ja vasta sitten säädän annoskoon jonka pistän heti (hoitaja ohjeisti näin). Minulla ei ole koskaan ollut neula tukossa, mutta käytän todellakin joka kerralla uutta neulaa.
Itse olen insuliinia käyttävä kakkonen ja kohtuudella menee. Paastot melko usein terveen lukemissa ja jolleivat ole niin aavistuksen koholla. Pitkä sokeri normaalin ylärajoilla tai aavistuksen yli. Ruokailun jälkeiset myös hiukan koholla.
Dieettinä vähärasvainen eli siis vähemmän rasvaa kuin mitä suosituksissa. Runsaasti kasviksia ja hedelmiä, maltillisesti täysjyvää, rasvattomia maitotuotteita ja lihaa. Rasva miltei kokonaan juoksevaa, joskus margariinia.
Kolesteroliarvot erinomaiset eli kokonaiskolesteroli alle 3 mmol/l ja LDL 1.3 mmol/l. Verenpaine on kylläkin koholla.
Hyvä pistoslaite on sellainen kuin Autolet Impression. Tuohon käyvät ne tavalliset piikit.