Onko ollut kiusaa talvella/kesällä? Tapatteko heti kaikki?
Oletteko kohdannut erikoisia otuksia?
Söisittekö/oletteko syöneet niitä?
Oletteko kohdannut erikoisia otuksia?
Söisittekö/oletteko syöneet niitä?
Mitä mieltä hyönteisistä, kaikenmaailman ötököistä
eppu2
117514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 117
Vanhimmat
Kaikki on grillistä syöty.
Toivottavasti tämä aloitus ei jatku kököllä linkillä uutisiin tulevaisuuden
Proteiineista.
Eikä ole joku mainos juomista.
H.
Proteiinin lähteinä ovat kovin mainostaneet, mutta tuo maininta juomista meni kyllä yli hilseen.
"eppu2"
SF Valiolta löytyy.
Kauralimaa jne.
H.
Mutta hei...
Tämähän tyyli tuntuu tutulta.
Teeveekö se siellä?
H.
Kovasti ötököitä on alettu markkinoimaan...ravinnoksi..proteiinin lähteeksi.
Ihailin yhtä ötökkää joka oli ikkunassa...ulkopuolella...se oli todella kaunis...pienet siivet kullanhohtoiset ja verkkomaiset...ajattelin että mistähän kaukaa olet siihen eksynyt...paistattelemaan viimeisistä auringon säteistä..
Yleensä en kyllä pidä....melkein on ötökkäkammo....
Outoja ötököitä ilmastonlämpenemisen myötä tänne varmaan tulee ja vanhat kiipeävät pohjoisemmaksi.
Ei maailma kaadu jos muutaman ötökän nitistää, en mielellään, ajatteles miltä maailma näyttäs tai olisi iliman pörriäisiä. Pölyttäjät on kamalan tärkeitä pölytyksessä siis pölykin ei ole turhasta, kotona on imurit ja huiskat.
Mitä olisi kesä ilman kärpästä kohta voi ruveta oottelee kesää ja kä...., kyllä Eppu usko sinäkin ei maailma pelastu ilman ötököitä koppakuoriaista sikssontiaista.
Viimeaikoina on ollut huoli juuri mehiläisistä. Myös tutkittu mistä niiden kuolemat johtuvat.
Jokainen luonnon osa on tärkeä. Ilman pölyttäjiä joudutaan pian käsin huiskimaan.
Minäpäs olen kuulkaas varsinainen Herkkupallero. Kaikki minun kehoni lihat viestittävät lähitienoon Paarmoille, että hei hoi tulukaas tänne, namskutaraaraa lihhaa tarjolla. Niin ne sitten lentää mun iholle ja napsasee aimo haukkauksen.
Yritän huitoa niitä pois. Läpsäsen ja jos osun, niin lentävät kuolon laaksoon.
Siinä missä lihani on herkkua, niin vereni on kammoa tuottavaa Hyttysille. Yäk yäk ne sanoo ja sylkevät suustaan vertani. Naurattaa. Ne lähtee pois, ei tuu takas. Hyvä niin.
En ole aktiivinen ötököitten tappaja. Ne kuuluvat luontoon, kuten minäkin. Hämähäkit ovat sen näköisiä, että pörhölle ihokarvat pärähtää. Mutta ei, en tapa niitä. Jos sisällä on, otan pelokkaasti, mutta hellästi ne esim. juomalasin sisälle, liu´utan jonku paperin juomalasin aukon eteen ja kiikutan hämähäkin pihalle.
Ensimmäisenä ei tule mieleen tallata ötökkää, jos maassa kömpivät. Ei tuu toiseksikaan mieleen, vaan astahdan yli.
Ötököitä tai matoja en söisi. En uskalla niihin käsin edes koskea. Leppäkerttu on ainoa, jonka annan köpsötellä käsivartta pitkin. Vien senkin sitte jonkun lehden päälle turvaan.
Paarmat ja mäkäräiset tekevät pahan jäljen.
Totta on, että jotkut käyvät toisten kimppuun enemmän, kuin toisten.
Hyttysen ja kärpäsen lättään, jos kiusaksi käyvät. Yleensä siirtelen ulos.
Syyskuussa vielä ilmestyi suruvaippoja pihapiiriin.
Jos mehiläiset tukehtuu dieselin katkuun niin ihmisetkin häviää,näin se menee.
Huoli on kyllä aito. Sadot laskevat ilman näitä pieniä ystäviämme.
Turun mehiläiset alkavat varmaan voimaan paremmin... kun föri lopettaa dieselin ja siirtyy sähköön....sehän sahaa Aurajokea kokoajan....
Kesäyönä kun istuu ompelemassa kohdevalaisimen alla ja ikkuna on auki, niin siihen tulee kaikennäköistä yöpörriäistä, toinen toistaan erikoisemman näköistä. Jotkut työntyy silmien ja silmälasien väliinkin, mutta ei tulisi mieleenkään alkaa niitä teilaamaan.
Katselen vain, että mitä lie luoja tarkoittanut, kun noin monen ja kauniin näköistä linnunruokaa valmistanut ja mikä mahtanee olla noitten kaikkien nimet, mutta haluavat kai linnutkin vähän väriä ja vaihtelua ruokalistaansa.
En tahallisesti pysty tappamaan muita kuin hyttysiä ja ehkä täitä. Isompien kärpästenkin käsken vain mennä ulos. Tuolla metsäpolulla kun kävelee, niin väkisin astuu muurahaisten päälle ja joskus liukastuu etanaankin. Kastemadoille olen aikoinaan pujottanut ongenkoukun suusta (tai persiistä) läpi, mutta ei ne ole näyttäneet siitä olevan moksiskaan ennenkuin vedessä liotessa alkaneet kalpenemaan (kauhusta).
Niin nälkä ei ole vielä tullut, että hyönteisiä söisin. Joskus on saattanut pyörällä ajaessa jokunen kaivautua niin syvälle kurkkuun, että olen nielaissut sen välttyäkseni itse tukehtumasta. Itsepuolustuksena...
Muistui mieleen, kun olimme yövuorossa hämäränä kesäyönä. Oli lämmin ja pidettiin parvekkeen ovea auki.
Sieltä tuli yöperhonen, on suurin koskaan näkemäni perhonen.
Kyllä mullakin olisi nälkäkuolema edessä, ennenkuin jotain heinäsirkkoja popsisin.
Se on ennakkoluuloa jossain jopa herkkua niissäkun on proteiinia hyvin paljon, miltä maistuisi kärpänen käärmekeitossa se voisi maistua herkulliselta jos tarjoittaisiin sillee ettet tietäisi mitä keitto sisältää.
Olet oikeassa, se on pelkkää ennakkoluuloa.
Niissä yö-ötököissä on mahottoman nättejä siivekkäitä, kun niitä katselee tarkemmin. Ja ihan kamalan paljon erilaisia, isompaa ja penempää.
Mökillä, kun pimeinä aikoina pidän yöllä terassin kulmavaloa, et näkee mennä k......e, valo kajastaa sopivasti pirttiin, niin lampun ympärillä pyörii jos jonkinnäköistä siivekästä.
Kun vaan ympärilleen katselee, huomaa miten kaikkialla on elämää.
Tuosta vanhasta vitsistä... tarjoilija.. keitossani on kärpänen.... tarjoilija vastaa: ei se pidä paikkaansa..se on ampiainen.. kärpänen on vuorotteluvapaalla....
Tuohan onkin hauska versio.
Minulla oli jonkinlainen ötökkä-fobia. Sain kamalan sätkyn jos joku sanoi, että mulla kävelee joku ötökkä esmes rinnuksilla. Nykyisin sentään katson millainen hirmu se on ennen kuin hepuloin. En kyllä söis kuin pakon edessä. Joskus katkaravun peräpää on irronnut huonosta ja yöks.
Oletkos koskaan miettinyt, mistä tuo kammo on tullut, vai onko se aina ollut?
Punkki taitaa olla se vaarallisin ötökkä tällä tietoo.
Tosin väliin on sellaisiakin epäilyjä ollut, että hyttyset ja hirvikärpäsetkin saattavat levittä tauteja. En tiedä onko vedenpitäviä tutkimuksia.
Hirvikärpäsen pistolle allergisoidun itse jonkin verran, tosin kortisoniliuos hävitti patit.
Luin erään naisen kertomaa, että saa niistä niin pahan reaktion, että joutuu antibioottikuurille.
Oletko peurojen ystävä eppu?
Ei muuten kannattais kun ne kantaa 1000/2000 punkin armeijaa mukanaan ja pihapiiriin tultuaan varistelee niit pitkin ruohikkoa.
Itte ne on immuuneja punkkien puremille, otin kesällä vaimon jalasta punkin ja oli tiukassa.
Peuran näin syksyllä naapurin pellolla, komeita ne on katsella, mutta kyllähän ne nuo punkit niitäkin isäntinään pitää. Muistaisin, että susiinkin olisivat jo levinneet ja ilmaston lämpenemisen myötä, kun siirtyvät yhä pohjoisemmaksi olisivat porotkin mahdollisia isäntiä.
Kissasta otettiin kesällä, oli kanssa tiukassa.
En muistaakseni ihan pienenä kammonnut ötököitä. En tiedosta milloin se kammo iski. Puistattaa ajatuskin iholla kävelevästä mönkiäisestä. Toukat ja pienet kiemurtelevat madot... kauheeta.
Kyllä ne jotkut hyönteiset ovat tosi tarpeellisiakin....nythän tehdään näitä ötökkähotelleja...ja ötökkäbaareja...
Linnuille myös jotka kiitävät suu auki taivaalla....
Linnuille ovat kyllä hyvää ruokaa.
Myös kimalaiset, kukkakärpäset, perhoset, ampiaiset ja jotkun muutkin hyönteiset pölyttävät jonkun verran kasveja.
Kyllä ötökät/hyönteiset ovat todella tärkeitä, eivätkä pelkästään ravinnon lähteenä tai pölyttäjinä. Muistammehan suomalaisten tieteentekijöiden uskomattoman saavutuksen onnistuessan toteuttamaan iki-aikaisen unelman risteyttämällä tulikärpäsen ja satiaisen ihmiskunnan avuksi ja iloksi.
No tuliko siitä tulisatiainen vai kärpästiainen?
Täi ja satikainen olivat ennen hyviä kaveria päässä pääasiassa kunnes heille tuli riitaa jolloin täi sanoi satikaiselle painu vittuun siitä niinhän siinä kävi satikainen muutti.....
Tässä tapauksessa ei syntynyt riitaa, vaan syntyi pimpin pihavalo.
Pojilla taas perjantaipuhheet.
Pojat on poikia. Ettei vaan se perjantaipullo.....
Avonaiseen pulloon, lentää helposti banaanikärpänen.
Ei muute ole Graanin ostoskeskuksessa kävin päivällä istuin hetken Alkon vieressä " tuumasin olkoon wiski ostamatta, mutta kävin äsken saunassa tässä miettiny johka kävisi illan suussa lähikuppilassa, on vielä harkinnassa entten tentten vaapula vissun....ja niin edelleen.
No mene ihmeessä. Karaokea laulamaan ja silleen.
Älä ota liikaa, että heräät aamulla turvallisesti omassa sängyssä.
En minä niistä lauluista, on vuosien mittaan tullu puhe kavereita, päivän puheet Sipilän hallitus kaaoksesta varppi juttu ihan varmasti mut näkeepä muita kuin ittesä peilistä tääl kotosalla jos olet sitä mieltä voin piipahtaa on siellä naikkosiakin.
No eeron kohilla vois olla mukavampaa välillä vähä seikkilu ja löytää ihtes jonku toisen sängystä, turvallisesti tietehi :D.
Nonii. Saunan jälkeen hyväntuoksuista partavettä naamaan ja puhtaat vaatteet päälle ja alle ja sitten tipusia pongailemaan.
Onni olkoon myötäsi.
Öh, että Naikkosia. Mimmoseen paikkaan se eero oikein menee?
Mee mieluumminen sellaiseen paikkaan, missä on mukavia Naisia.
Naikkoset ovat kevytkenkäisiä neitosia.
Ai minunko. Kui?
Saapi se onni Sinuakin seurata, Eerolle tuon kommentin tarkoitin.
Aha. Niin arvelinki. Minä ihmettelin et mitäs sie nyt minulle onnea :D
Älä ihmeessä eero lähe taas ryyppäämään. Site taas riekut täällä viikon kirjotellen niitä kännisiä sekojuttujas. Tai jos jää taas putki päälle niin pistä kone kiinni.
Mikähän sen Espoon sanghain kuoriaisen nimi oli minkä vuoksi mehtääkin kaadettiin?
Tarkotat sitä Espoon miesten nielijää Santra impiläistä siinä kaatu mies kuin mies.
Katsoin telkusta tuosta ötökästä, nimeä en muista, mutta tullut jonkun puupakkauksen mukana jostain.
Ihmisetkin liikkuu nykyään niin paljon ympäri maailmaa, että lentokoneilla tulee vaikka mitä pöpöö ja ötökkää.
Ei tullikaan kerkiä kaikkea vahtimaan.
En tarkota vaan jottai jäärää joka kaivautu puun sissään kotiloksi tai silleen.
Mikähän se virallinen nimi oli, ei löydy googlettamallakaan.
Hyvää Iltaa, miten voin palvella?
Olitteko kiinnostunut virallisesta ötökän nimestä.
Hetkinen, minä tarkistan, pieni hetki.
Kyseinen ötökkö on nimeltään Aasianrunkojäärä.
Inhottava otus, jonka toukat syövät mielellään suomalaisia puita.
On löydetty jo useampi ötökkä.
Ei kestä, ilo oli minun puolellani:)
Kiitos Heikku. Tutavani luulee nähneensä tuon. Ei kuvannut joten myöhäistä nyt. Siitähän on ilmoitusvelvollisus vai?
En tiedä onko ilmoitusvelvollisuus, mutta oletan, että ainakin ne ihmiset ilmoittavat, jotka ovat lukeneet, miten inhottavia puun tuhoojia ne ovat.
Mulla on aivojen toiminta vielä pääkoppani ulkopuolella. Töitten jälkeen tämmöstä vikaa-vikaa:) Muuten muistaisin varmaan sen, että mistä paikasta oikein luin tuon ötökän haitoista ja siitä, mitkä puut ovat niiden mieliruokia. Muistaakseni kaikki lehtipuut. Hyi kauheeta.
Minä olin lukevinani tuolta eviran sivuilta ilmoitusvelvollisuudesta.
Minä näin telkusta ja siinä näytettiin koivua, missä se oli.
Täällä on ennestäänkin puuntuholaisia, uusia lajeja ei kyllä tarvittaisi.
Jos vielä ei ole ilmoitusvelvollisuutta, varmaan kohta tulee.
Peruntuhoaja koloradokuoriainenhan on kanssa tälläinen tulokas vuosien takaa, josta on ilmoitusvelvollisuus.
Siilimuori tuossa näytti visertelevän, että olisi ilmoitusvelvollisuus. Näin se sitten varmaankin on, koska sillee visersi.
Mainitsin asiasta mun pojalle, joka Vantaalla asuu ja juuri siellähän näitä inho-ötökkejä on nähty. Käskin tarkistaa googlesta ötökän kuvan, että tietää jos vastaan lentää. Poika jos näkis semmosen, eikä tietäisi mistä on kysymys, hän ottaisi innokkaasti valokuvia uudesta kauniista ötökästä. Hän on aina ollut ötökkäfani. :) Pienenä poikana suorastaan erikoistui erilaisiin yöperhosiin. Kirjastosta lainasi vinon pinon kirjoja. Saaristossa hänellä oli mukana lehtiö ja kynä ja hän piirsi tarkkoja kuvia näkemistään yöperhosista. Hämmästyin, kun hänen kauttaan sain tietää, että on lähes samanlaisia yöperhosia, mutta eivät kuitenkaan ole samoja, koska siivissä oli pieniä eroja värityksessä.
Tuo Aasianrunkojäärä kolahtais varmasti ihan satasella, jos poika sen näkis. Nyt tietää, että pelkkä valokuvaus ja ilo ei riitä.
Mun pojanpoika oli pienenä kanssa ötköiden perään, mutta sitten se kiinnostus hävisi jonnekin.
Muistan vuosia sitten, kun jostain tuli sellainen kirkkaanpunainen liljakukko.
Minäkin sen liljapenkistä bongasin.
Anteeksi Heikkuli heii ::)
Minä vanhana silloin nuorena lapin kulkiana Norjalailaiset ilmottivat olkahatte varuilla heiltä on leviämässä tunturimittari/hallallamittari Suomeen ni äijät tääs Suomessa ei tuumaillu, siinä nähtiin avuttomuus 400 neliökilometriä toiselta nimeltään tunturimittari söi paljaaksi niin tänä päevänä tuhon jäljet näkyvissä mut nyt hiljalleen alakoo toipumaa,
Viel tekisi kairoille rinkka seläs mut on mulla muistot varppi 20 kulkemalta, on mielessä helepompia reissuja.
Kaikenmaailman ötököitä niitä onkin, jos tunturimittaritkin tulevat mittailemaan Lapin maastoa. Hyvä jos nyt alkaa toipumaan syödyt tienoot.
Mekin oltiin perheen kanssa tosi monta kertaa Lapissa. Jonkinasteinen Lapinhulluus iski. Ensteks oltiin yhen lapsen kans ja sitten tulla putkahti toinen ja lähdettiin vauvan kans myös. Hän oli vasta 4 kk kun pitkin Lappia kiidettiin. Asuntovaunu peräs. No, tämä lapinreissu ei ollut eka reissu vauvalla, hän oli kahden viikon ikäinen kun oltiin Hesassa leirintäalueella teltassa ja sitten parin kuukauden ikäinen, kun mentiin saareen. Kivoja kuvia otettiin kaikista reissuista.
Enää ei jotenkin innosta tuo Lappi. Teltalla nyt en ainaskaan. Asuntovaunu tai asuntoauto, nekin vähän kiikunkaakun. Taidan jättää tuon Lapin vaan muistelun varaan. Niin mahtavan kivoja reissuja oli aikanaan, että jos nyt menisin, niin vois tuntua yli-latteelta. Kun olin myös pari kertaa kaverien kans juuri ennen kun tapasin mun tulevan mieheni. Riittää lapinreissut yhelle muorille:)
Sama tääl minä jopa asuin puol vuotta finmarkissa 80 luvulla olin lapin hullu jopa mieli kullanhuuhtojaksi mut aikaa kutakin nii palalasin etelään oman kullan luoke, näis olis paljo kertomista kun jotenkin oon hullu niin niin tiedän sullle meri saariston meren kurkussa mulla ehtoon vietto järvi nimeltään Saimaa, terkku.
Ihan oikeasta hulluudestahan ei voi puhua, mutta kyllä läheltä liippaa, kun oikein intohimoisesti johonkin asiaan innostuu. Sitä vaan on Pakko tehdä siten, kun se intohimo "pakottaa". On se vaan mahtavaa.
Mentiin kyllä paljon myös Norjaan asti. Ihailemaan mahtavia maisemia ja jäämerelle kalisuttelemaan hampaita ja virvelöimään.
Sinulla on Saimaa, jossa varmasti on yhtä ihanainen tunne, kuin minulla Vaasan saaristossa. Kyllä meidän kelepaa. Kesää tässä jo lujaa oottelen. Pääsis kunnon saunaan ja merta vahtaamaan. Muuta en tarvitse.
Muistelonne toi minulle mieleen Mo I Ranan, olin silloin 15 vuotias. Muistui myös mieleen, kuinka vuoripurossa pesin naamani, hui, kun oli kylmää.
Kyllä sun kelpaa tuolla mielellä siis mullakin on vähä sinnepäin, tarkoitan mieli on yleesä ajattele positiivisesti vaan aattelen olotilaa mikä mullulle sopii yleensä ihmiset näin aattelee, niin pitääkin yritän tai ei oikestaa tarvii mieittiä ikäviä kun tiedän mikä aatos on sopivin niin tunne positiivinen vie voiton. Todellisesti tärkeintä tulla itsensä kanssa toimeen.
Oon ollut siellä. Mulle taas nyt tuli mieleeni kylmästä vedestä se, että kun oltiin jossakin päin jäämeren rannalla ja uistin jäi johonkin ihan rannan lähelle kiven koloon kiinni. Millään ei lähtenyt irti, vaikka kuinka kiskoi. Mies otti kintuistaan housut veks ja hyppäsi veteen kiveltä. Siellä vesi oli NIIN kirkasta, että se jotenkin näytti siltä, että olis ollut matalampaa. Eikö mitä, miehen kintut eivät riittäneet ja sitten piti vielä kumartaa irrottamaan se uistin kiven kolosta. Kokonaan veden alle pulahti. Vesi oli JÄÄ-TÄ-VÄN kylmää. Kyllä vähän nauratti, mutta vedin sisään päin, oli se sen verran inhoa lähteä niin kylmän veden alle.
Minusta muuten asiasta toiseen on mukavaa, kun me-te-he-hän-ja-tuo kirjoittavat palstalle jotakin, niin usein tulee jotakin semmosta mieleen, jonka on kertakaikkisesti unohtanut. Sitten se vaan putkahtaa mieleen.
Joo, mä tuun varmaan sen takia itteni kans hyvin toimeen, kun en halaja riitaista olotilaa. En riitele itteni kans. Muitten kans en laisinkaan. Joskus voi tulla joku paskapäivä, mut se on puolikas päivä, että sitä ei lasketa. Ikäviä asioita en ajattele, koska oikeastaan niitä ei ole. Kuhan olla möllötän, mukava työ, vapaa-aikana tekemistä ja kissi pitää mut kuris:)
Joo luuletko etten ole huomannut mikä olet en kehu ketään muitakaan en edes itseäni, minä vain olen. :)))))
Tässä:
Ilmoittamisvelvollisuus
Jos löydät tai epäilet löytäneesi aasianrunkojäärän, ota viipymättä yhteys Eviraan (kasvinterveys at-merkki.gif : 1Kb evira.fi). Ota löytämäsi jäärä mieluiten elävänä talteen esimerkiksi lasipurkkiin.
Katso ohjeet: Kun epäilet löytäneesi aasianrunkojäärän
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely ja tuotanto/kasvitaudit ja tuholaiset/vaaralliset kasvitaudit ja tuholaiset/aasianrunkojaara/
Huhhuhhuh, kävi äsken joku kourasemassa rintaani, kun katoin eviran kuvaa. Mulla oli nimittäin pari vuotta sitten joku samantapainen ötökkä käymässä, onneksi oli kuva tallella. Mun jäärällä oli raidalliset viikset, taisi vissiinkin olla sarvijaakko.
http://www.ollikorhonen.com/wordpress/wp-content/uploads/2011/03/Sarvijaakko-2004-3518.jpg
Oli muuten hauska juttu, kun guukkeloi "jäärä" yksi kuvista oli naisen kuva. Ihan väärin, miehethän on jääriä, naiset on vaan ovelia :)
No meilä tää mun tuttava oli sitä mieltä et heidän pihassaan katkaistun terijoensalvan kannon päällä ois ollu just tää aasianrunkojäätä, mut oisko ollu kuitenkin sekin sarvijaakko. Ei ollut ottanut kuvaa.
Hyvä, tuo täytyy pitää mielessä, saattaapi jotain outoja muitakin ötököitä, joskus maalla nähdä.
Sarvijaakkoja näkee useinkin, kun puuhommia tekee.
Kun havupuita pilkkoo, niin sieltä joskun putkahtaa sellaisia valkoisia lihavia toukkia. En ole selvittänyt mitä ne on, mutta näyttää olevan yleisiä.
Suomalaisien ruoka tulevaisuudessa nämä ötökät sopivat hyvin aivojen toiminnalle alussa ja lopussa.
Voihan se olla, että jonain päivänä ötökät ovat ruokapöydässä yhtä tavallisia, kuin esim. kala nyt.
Tulevaisuus on hyönteisten. Tiedä minkälaisen yhteiskunnan luovat :D.
Meinaatko, että ihminen katoaa ja hyönteiset valtaa pallon.
Joo. Ihminen toimillaan tuhoaa itsensä. Hyönteinen selviää katastrofista parhaiten ja alkaa rakentamaan tuhotuille raunioille uutta yhteiskuntaa.
Tuolla katonrajassa on pari pientä hämähäkkiä yrittäneet sitkotella, eivät kovin suuria onneksi, en ole raskinut tappaa niitä. Kärpäsiä , perhosia, mehiläisiä ja ampiaisia oli tavattoman vähän kesällä. Kaippa nuo tuuliset ja kylmät säät aina heinäkuun lopulle saakka tekivät ettei niitä täällä näkynyt. Sääskiä en havainnut ja mäkäräisiäkään ei ollut pahemmin.
Viimevuonna kesällä oli joku koppakuoriainen joka söi kukat juuresta.
Entisessä työpaikassa tuli muutama myrkkyhämähäkki ja skorpioni lastin mukana, mutta pojat saivat ne tapettua.
Viime kesä oli banaanikärpästen.
Meidän nurkilla hyttysiä oli vain ennen juhannusta, sitten loppui.
Ei kovin runsas hyönteiskesä ollut.
Sellaiset hämähäkit jääneet mieleen. Pallomainen ruumis, myrkyn vihreitä ja kirkkaan keltaisia.
Ei ollu paljon vesikirppujakaan.
Tässä näkyy Suomalainen on Apina syö ja kuolee ilman tarkoitusta.. Hyvä.
EI KU syömään kaikki ötökät jotka kotoa kiinni saa, niissä on rnsaasti proteiinia,
parempi niitä on syydä, kuin köyhän kynsiään jyrsiä,
Tiedä häntä, vaikka se olisi todellisuutta.
Minä jota kutsutaan mieheksi olen syynpää pölyttämiseen meistä lähtöisin siis isistä joiden kunniaksi on isäinpäivä, onko se kunnia kun meitä on 7 miljardia, voi tavaton tätä nussimista ja naiset on antaneet hyi teitä oliko teilläkin mielitekoja eto hommaan.
Laittakee jalat ristiin niin myös miehille pölyttämiminen on loputtava vetäkää käteen mielummin ja naiset sormella.
Muistakaa mehiläisiä ampiaisia iniseviä itikoita ja tämä aloitus Epulta, ei Eppu todellisuudessa vihaa kärpästä.
En minä kärpästä vihaa, en mitään, enkä ketään.
Taisit käydä kuppilassa.
Baarikärpänen ;)?
Jotenkin hemmetin noloa että tommonen tuurijuoppo eero jakelee täällä seksineuvoja. Luulis että osais hävetä itteensä, mutta kun ei.
Voi miten mukavia tarinoita tässä ketjussa näin lauantai-aamun ratoksi. Heikku kyllä osaa tuon kerronnan, minulta meinasi purskahtaa aamukahvit ruudulle.
Kesällä näin n. 15 cm pitkän etanan. Siinähän olisi protskua yhdelle aterialle. Valkosipulivoissa uuniin vaan. Mutta, mutta, ne mönjät pitäis ensin ulos saada, ulostaa.
Ton sun näkemän etanan nimi on Ukkoetana. Kasvaa n 20 senttiseksi.
Tässä minä nyt niin asiantuntevana (muka) kirjoitan, kun kyseistä etanaa viime kesänä googletin ja kuvia kattelin. Kirjotin tuola aikasemmin, että mun poika on ötökkäfani. Hän fanittaa myös kaikkia muitakin ihmeellisyyksiä. Käärmeet tietysti, etanat ja madot ja siivekkäät. Kuinka IHMEESSÄ meikäläinen on saanut noin omituisen lapsen, kun itseäni en voi mitenkään kutsua ötököitten fanittajaksi.
No mutta takaisin Ukkoetanaan. Poika tekee niitä omia löytöjään ja ottaa niistä valokuvia. Lähettelee kuvia mulle sähköpostilla. Viime kesänä oli Ukkoetana köpsötellyt hänen pihassaan. Oli NIIN suuren suuri, että poikakin kraapi päätään ja tuumi, että mikähän toi on. Ei ollut ennen nähnyt. Googletti ja löysi siitä kuvia ja tietoa. Soitti mulle ja kertoi tästä Valtavasta löydöstään.
Minäkin siinä sitten aloin Ukkoetanan tietoja googlettamaan. Kamala rötikkä on. Elävänä en ole koskaan nähnyt. Enkä pakosta ees tahdo nähdä:)
.
Eppu2 on todellakin tehnyt mukavan aloituksen. Kiitos hänelle. Aihe on semmonen, että ei olis uskonut, että se lähtee vetämään kommentteja ku imuri. Kivaa on kirjoituksia lukea. Hyvä Eppu hei:)
Ja maailmalla juttua että suomalaiset eivät ole huumorintajuisia. Ei kyllä pidä paikkaansa jos etanalle annetaan nimeksi Ukkoetana kun se venyy 20 senttiseksi ;)
Kiitos, ajattelin, että vähän jotain erilaista aihetta, mutta kyllä väänsinkin päässäni, että keksin tämän.
Noita ukkoetanoita joskus näkee. Viime kesänä näin yhden, ei ollut vielä kovin suuri.
Muistatkos sellaista laulua, että eatna, etana näytä sarves, onko huomenna pouta. Jos etana näytti, niin pouta tuli.
No ettei vaan! Sisällä ja ulkona. Sitä mun "kolibria" en nähnyt uudelleen, ja ehkä hyvä niin, jos kamera taas olisi hidastellut, olisi Lumiani mennyt vaihtoon. Että kännykässä VOI olla hidas kamera!
Tein toisenkin löydön. Työpaikan ovella ol joku herpponen, ei kovin iso, mutta kuin valkoinen risti. Kaunis. Lataan kuvan kohta.
Ja sisällä. Sain kuivia puita kesällä, kovin oli jauhoja mukana, että arvelinkin että joku oli syömässä siellä. Ja niinpä.... latasin mun puutelineeseen satsin (vanha pitkä tv-taso josta ruuvasin jalat ja laitoin pystyyn takan viereen). Alkoi iltaisin kuuluumaan rytmikästä rapinaa. Tuskanhikistä puuhaa. Bingasin kuolemankelloa, tupajumia, ei osunut. Ääni sen kun kiipesi pitkin tv-tasoa. Poltin puut, alkoi kuulumaan sama ääni isoisän tekemästä riihirepusta. Laitoin ulos pakkaseen, ja nyt on hiljaista. Toivon että pääsin siitä eroon, että se löysi rappusella parempia metsästysmaita.
Muuten en tapa hyönteisiä, vien ne ulos. Mutta meillä on jonkun verran sellaisia outoja isoja hämähäkkejä, suurimmillaan ne ovat kuin lukkeja, mutta sellaisilla painavammilla pyllyillä varustettuja. Ne imuroin, ne on vähän ällöjä. Tulee tällä hetkellä meidän autotallista kun siellä ei vielä pääse siivoomaan.
Luin kesällä että hämppyjen imuroiminen on eläinrääkkäystä, koska ne ei kuole heti vaan raajat irtoilee, ja ne tukehtuu, kuolevat hitaasti hiljaa :/ Parempi olisi murskata ne. Mut en mää... ei pysty...
Ainiin, ja syömään en rupea. Varmana en. Poika pisteli pienempänä sokerimuurahaisia poskeensa, sanoi että maistui vähän makeilta. Hengitys vaan alkoi haisemaan pissalle, kai niissäkin jotain happoja on niin kuin muissakin muurahaisissa.
Taisi se sinun kolibrisi olla matarakiitäjä.
Minäkin ihmettelin kerran tuota samaa perhosta syreeninkukissa. Sain muutaman kuvankin. Oli todella nopea liikkeissään. Nykyisin ilmestyy kesäsisin muutamiksi päiviksi kotipihallemme.
https://www.google.fi/search?q=matarakiitäjä perhonen&sa=X&biw=1600&bih=740&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ved=0CCcQsARqFQoTCPuiqYr7_cgCFUSocgodpWMPiQ#imgrc=LVRHTWsy7OXszM:
Tuli mieleen myös yhden kesän rantaretki. Käytiin vaihteeksi läheisessä pikkujorpakossa uimassa, ja oli niin ihanaa kunnes piti tulla vedestä ylös. Tytär bongasi sellaisen 7 senttisen, tukevarakenteisen hämpyn, ja meni aivan paniikkiin. Ei suostunut tulemaan vedestä pois, ja alkoi sielläkin tuntea miten joku koskettelee hänen jalkojaan. Urhea poikani otti rannalla lojuneen kaljatölkin ja tappoi sen. Maassa kaikki hyvin.
Illalla kerroimme mm. exälle millaisen hämähäkin nähtiin, mutta kaikkien reaktio oli suunnilleen kuin olisi sanonut että vedin äsken ongella hauen jonka silmienväli oli 30 cm. Hymähdystä. Joojoo, mitenkähän iso 7 senttiä on sun mielestä, näytä...
Mentiin pojan kanssa hakemaan se raato. Oli helppo löytää kun oli niin valtava :) Jostain syystä tytär ei halunnut mukaan.. Noh. Pääsin näyttämään että minkä kokoinen on mun mielestä 7 cm! Kiikutettiin ruumis sitten naapurissa asuvalle meribiologille, ylpeänä löydöstä. Hän tokaisi vaan kuivasti että "tämä on rantahämähäkki, yleensä se nähdään kyllä elävänä eikä tapettuna." Kiitin ja häpesin.
Mutta en imuroinut sentään!
Niin muuten varmaan olikin! Kiitos linkistä ja vinkistä :)
Voi hurjimus sentäs. Kämpässäs krapinaa sieltä ja täältä. Minä olisin hyppinyt hulluna tasapökkää. Aattele kuule (en toki ala pelottelemaan :)) jos ne lisääntyis salaa ja kohta sun asuntos sisus olis täynnänsä rytmimusaa:)
.
Aikoinaan mulla kävi kotona yks oppilas. Asui Jurvassa ja tuli kerran viikossa tänne Vaasaan. Samalla reissulla hän kävi eläinkaupasta ostamassa Kaskas-ötököitä hämähäkilleen (semmonen iso karvanen musta hämähäkki, jonka terraario oli sängyn vieressä kivasti yöpöydällä). Ne ötökät oli läpinäkyvässä laatikossa. Tyttö tuli tunnille ja asetti aina pianotuolin viereen lattialle tämän ötökkälaatikon. Aatteles jos ne olis päässy karkaamaan mun kämppään.
.
Tää mun juttuni jatkuu. Sori vaan.
Myöhemmin, monen monta vuotta myöhemmin, ötökkäpoikani sai Madagaskarinpäivägekon. Vihreän liskon. Sille ostettiin näitä samoja laulukaskaita. Päivällä ei kuulunut terraariosta ääntäkään, mutta illalla kun valot sammutettiin, niin alkoi ihan HIRVEÄ meteli. Ne kaskaat lauloi valtaisalla äänellä. Yhtä soittoa huusivat. Terraario oli pojan huoneessa ja vaikka ovi oli kiinni, niin se ääni kuului kuitenkin muualle, vaikkei aivan niin lujaa. Sanoin, että tommosia ötököitä ei voi enää ostaa, eihän ötökkäpoika saa nukuttua äänen keskellä.
Pojan mielestä tuo ääni oli IHANAA kuunneltavaa. Hän suorastaan vihastui, että kyllä niitä vaan pitää ostaa.
Laulukaskaita varmaan kaikki on kuulleet etelän maissa illalla ja yöllä. Tiedätte, että pikkuusen on kova ääni.
.
Vimppa asia ja nyt hmp.f lue tarkasti ja ajattelulla.
Kuvittele jos sulta revittäis kintut ja kädet veks ja tukehdutettais oikein ajan kans. Olisko kivaa häh???
Niin EI saa tehdä. Enää et imuroi hämähäkkejä. Mä sanon muuten hyökkäämättömyyssopimuksen irti.
Rangaistuksena otat nyt käteen kynän ja paperin. Kirjoitat siihen 50 kertaa lauseen: En imuroi enää ötököitä, en imuroi enää ötököitä, en imuroi enää ötököitä....
Ja toiseen paperiin 50 kertaa lauseen: En tahdo olla eläintenrääkkääjä, en tahdo ol......
HAH-HAH-HAH-HAAAAAAA
"....mutta kaikkien reaktio oli suunnilleen kuin olisi sanonut että vedin äsken ongella hauen jonka silmien väli oli 30cm."
Apua sun kanssas :))
en imoroii enää öötökkk... on niin perkuleen vaikeeta kirjoittaa sormet ristissä :))
Sehän se tuskanhikeä tuotti, kun ajattelin että mitä jos... putooko kohta katto niskaan. Vaik siporex talo onkin, niin kai täällä jotain syötävää olisi. Puupäitä myöten.
Teillähän oli hyvin trooppisen oloiset yöt :)) Pitää varmaan tykätä hyönteisistäkin jos on liskoja? Huhhuh, hyvä syy pitäytyä noissa karvapalleroissa, kuinka monta kertaa vilkaisit sitä oppilaan purnukkaa :D
Meillä oli viime talvena vähemmän kivat ötökät, riisihärö. Oikein kaupasta ostin. Siis tuli varmaankin durumjauhojen kanssa, koska siinä oli eniten. Ihan hirveä siivoaminen, ja kun aiemmin olen naureskellut salaa tupperware-ihmisille, että pitääks nyt oikein kaapitkin järkätä kuin näyteikkunaa, niin arvaas vaan... Pistin 200,- haisemaan ikean purkkeihin seuraavana päivänä.
Hauskaa sinänsä, että kun yhdelle kamulle soittelin ja kerroin että arvaa missä helvetissä tuli käytyä, niin hän meni samalla kaappiin ja katteli että oho! Hänelläkin oli! Aika oudot kun silleen puhelinverkkoa pitkin lisääntyi :) Hän oli samassa kaupassa käynyt.
Empä tiedä mikä näyttäisi valkoiselta ristiltä. Ristilukin olen kerran nähnyt, vaikuttava hämähäkki.
Äsken kävin mökillä tarkistuskierroksella ja vessassa on sellainen maton pala mitä kylpyhuoneessa käytetään.
Oli monesta kohtaa järsitty, en tiedä mikä on tehnyt sen, mutta hiiriä ei sinne pääse, joten joku ötökkä se on.
Luultavasti häviää, kun pakkaset tulevat.
Voi, että oli hauska juttu. Mukava lukea, kun on sana hallussa.
Kukaan ei ole kertonut näistä sokeritoukista, jotka esim. kylpyhuoneissa lymyilee, ovatko ne jo tyystin hävinneet?
Eivät ole. Menin tässä eräässä marketissa olevaan vessaan ja valot räpsäytettyäni lattialla mateli sokeritoukkia. Mainitsin siitä marketin johtajalle.
Sehän on vaaraton, mutta on iljettävää, jos niitä nurkissa vilistelee.
Se on sillai, että jokainen pieninkin ötökkä kuuluu tähän meidän ekosysteemiimmme, emme voi sivuuttaa kärpästäkään.
Myös henkiseen ekosysteemiimme kuuluu kaikki. mikä maanpäällä tallustaa.
Mikä on henkinen ekosysteemi?
Se on se, kun ihmiselle on annettu järki, niin ymmärryksen tasolla pitää juuri se käsittää (siis ymmärrystä ei voi koskettaa fyysisesti), että jokaisella osalla on paikkansa.
Voisi esimerkkinä ajatella, että jos mehiläiset häviävät.
Ai jaa, semmosta. Järkeä.
Minä kun taas olen vanhemmiten alkanut elämään enemmän ja enemmän pelkästään vaistonvaraisesti ja tunnetasolla. En ole koskaan aikaisemminkaan kyllä ajatellut jättäessäni mehiläisen tappamatta, että miten siinä kävisi, jos ne häviäisivät kokonaan. En vaan tunne, että pystyisin tappamaan niitä.
Onhan se (kun nyt oikein ajattelle) niin, että miten sitä sitten puhuisi mahdollisille lastenlapsille kukista ja mehiläisistä, jos ei niitä enää olisi, mehiläisiä.
Kukkia ja mehiläisiä jess, meihän rakastan ötököitö ;)
Vaanin ruohikossa kameran kanssa,kyykin,konttaan ja ryömin.
Ne ovat ihania värikäitä,kuin avaruusolijoita,katsokaa vaikka
jostain kultapistiäisen kuvaa.
No täytyy myöntää että kaksi on joista en todellakaan pidä.
Punkki tuo verenhimoinen pallero,hyi hiisi, siitä en välittäisi.
Hirvikärpänen tuo kammotus joka tunkee kaikista saumoista iholle,
viskaa siipensä ja asettuu hiuksiin,puraisee kutiavia läiskiä.
Jopa ampiaiset saa kävellä mielummin ihollani jos niitä ei häiritse
ne jatkavat kiltisti matkaansa.
Mehiläiset on somia hunajan kerääjiä,niitä on ilo seurata.
Perhoset, oi, siivet väristen ne lentävät kesässä,herukkaperhoset,
sitruunaperhoset,suruvaipat,apollot,kultasiivet,kiitäjät, kehrääjät
kesä ei olisi mitään ilman niitä......
Että tämä mummo viihtyykin kesässä ;)
Hirvikärpäset mie kyllä tapan ja punkit päästän hengestään,
vaan jos joku kertoo niistä olevan jotai hyötyä voin harkita
tätäkin tapaa ,,,,
Vuosia sitten pihaan lehahti mustavalkoisia perhosia, niitä oli kaikkialla.
Olivat koivumittareita, pääsin laskuissani 80:n, kun jo lehahtivat pois.
Toissakesänä tuli mökin pihaan vihreitä pienehköjä perhosia.
Taas selvittämään mitä ovat. Olivat kangasperhosia.
Tuo punkki ja hirvikärpänen, eivät kovin mukavia kavereita ole.
Täytyi oikein etsiä koivumittarin kuva en sitä muistanut ;) Kangasperhoset ovat
välkkyvän vihreitä,somia olentoja.
Jos katselee vaikka pikkuteiden pientaria voi nähdä monenmoisia ötököitä.
Samoin purojen ja kosteikojen ympäristöt,,,
No tää taitaa olla tätä miun omituista alaa.
Mukavaa päivää eppu2
Nyt löytyy vain sadepisaroita oksistoissa ;)
Korennot/sudenkorennot ovat hyönteismaailman helikoptereita rantaelementissä, ihmisen rakentamat Ilmassa liikkuvat eivät pysty läheskään samoihin suorituksiin.
Sudenkorennot,täytyy myöntää että joka kesä hakeudun salopurolle sillä
siellä on kauneimat neitokorennot ;)
Sinisten salojen syvyksissä asuvat kauneimmat ja välkkyvä siipisimmät.
Lammikojen luon taas asuvat ukonkorennot,värikäät syyskesän
komeat kopterit :)
Meillä on siellä yksityistiellä sellainen kohta, että aina siinä samalla kohtaa jhonkin aikaan kesällä, sudenkorennot järjestävät oikein tanssin.
En tiedä mikä siinä on, että on aina sama kohta.
Mukavaa päivää vaan Sinullekin.
Taas, kun kevät koittaa, havaitsee, kun on maalla, miten kaikenmaailman pieneliöt heräävät.
Nyt ne ovat menneet nukkumaan.
Koppakuoriaisen näin vielä lauantaina.
Kiusaa on ollut, myös keväin ja syksyinkin. Kaikki tapan!
Olen kohdannut.
Olen syönyt, juonut ja nainut niitä!