Ei kavereita :(

Mulle kävi aika samalla lailla kolmisen vuotta sitten, kun yläasteelta päästiin. Tosin ei erottu kavereiden kanssa riidoissa vaan kaikki muutti eri paikkakunnille opiskelemaan. Nyt ollaan vieraannuttu toisistamme. Uusissa kouluissa on aika vaikea saada hyviä ystäviä.
Itsekään en tod. ole kaunis.

:/

hmm..itsekkin olin tuolloin aika yksinäinen.. pyrin aina sinnikkäästi jopa tiiviisiin kaveripiireihin. ei minuakaan aluksi huolittu mielellään mukaan, mutta pikku hiljaa kun tarpeeksi olin roikkunut jengin mukana alkoi yksi niistä olla minulle enemmän kaveri ja sitten aloimme liikkua myös kaksin. sitten tuli sellainen vaihe että hän löysi poikaystävän joten olin taas tavallaan yksin..olin silti aina menossa kahden parhaanystävyksen mukana jokapaikkaan, mutta itse sain soittaa heille aina.
pikku hiljaa kun olimme kokeneet sen verran paljon yhdessä alkoi ystävyytemme vahvistua.. ja kun liikuimme paljon sosiaalisilla paikoilla, jossa oli myös muita ihmisiä, tutuistuin moneen ja sain joistakin heistä kavereita.

kannattaa vai mennä jonkun mukaan paikkoihin jossa on paljon ihmisiä niin mahdollisuus saada ystäviä on suurempi. :)

mutta siihen meni aikaa todella paljon, ihan alussa ja puolessa väliä en olisi ikinä uskonut tämän hetkistä tilannetta mahdolliseksi..

olen aivan varma että ympärilläsi on ihmisiä joilla ei ole ikinä liikaa ystäviä, jos vain rohkeasti ehdotat joskus että menisitte yhdessä vaikka shoppaileen tms, niin uskon että joku varmasti suostuu.. sinun pitää vain uskoa että pystyt saamaan ystäviä- tottakai saat! aloita uusi harrastus sellainen jossa tapaat varmasti uusia mukavia ihmisiä!

muista olla avoin ja iloinen, se on tärkeää! on helpompi muiden lähestyä. :)

ei mullakaa oo yhtään kaveria :( oon samanikänen ku sä..oon alottanu uuden harrastuksen kavereiden toivossa mutta turhaan.tuntuu et ku joku muhu vähänkää tutustuu nii ei halua olla mun kaa missään tekemisissä!! se on vaan niin vitun turhauttavaa..

kyl sust joku kiinnostuu ihan kohta, olet vain kiva tyttö ni kaikki tykkää, no mä ainaski.
Must ainaki kuulostaa tosi oudolt et miten se
sun "kaveri" voi vaa ruveta haukkuu sua, ja vielä ilman mitään kunnon syytä.

Sun kannattaa ettiä uusii ystävii ja unohtaa tollaset paskiaiset.

Onnea ja hyvää jatkoa. =)
:)

ikävä juttu ettei neuvoistani ole nyt apua.. :(

hmm..mutta kyllä sille yksinäisyydelle on jotain keksittävä..!

harrastus juttua kannattaa kyllä kokeilla, vaikkei se ehkä pakolla toimi-mutta minun kohdallani se ainakin toi yhden ystävän.. ja olen niin kauhean ujokin. tai silloin olin :)

entä jos te kaksi voisitte tutustua? tarkoitan sinua SatuEnkeli ja tuota Jätkää.. :) kirjoitella silloin tällöin toisillenne..? voinhan minäkin kirjoitella teille..! kyllä minulla aikaa löytyy tottakai! :)

tai sitten oikeasti vain menette siellä koulussa puhumaan mukavan oloisille ihmisille ja ehdotatte jotain yhteistä tekemään kanssanne! se on vain itse tehtävä asialle jotain, ei ne asiat itsestään hoidu!

se ei auta jos yksin kotona istuu ja suree asiaa.. ottaa mielummin itselleen vaikka kirjekaverin/sähköposti kaverin tai menee jonnekkin missä on muitakin nuoria.

se näkyy päälle päin jos on masentunut ja sulkeutunut ihminen, ei kukaan halua olla seurassa jossa tulee itsekkin masentuneeksi. joten Hymyilkää ja lukekaa vaikka päivässä pari vitsiä jostakin niin voitte niille hymyillä jos ei muuten hymyillytä :)

muistakaa ainakin se että teidän on oikeasti itse tehtävä jotain yksinäisyydelle, kyllä on varmasti jokin keino..! pitää uskoa itseensä ja unohtaa kaikki jotka ovat tuottaneet teille masentuneisuutta.

tässäkin on yksi ystävä tarjolla :D eli siis ei tilanne niin paha ole miltä näyttää. tästä se alkaa..ja paranee jos niin itse haluatte.

teillä on vielä vaikka kuinka paljon aikaa saada ystäviä..nyt teidän on vain uskallettava tehdä asian eteen jotain!

Onhan sulla ystävä...
Elä muuta höpötä...
Elä kuvittele olevasi
huononpi...

Mulla on aika sama juttu..
Mulla oli yks tosi hyvä ystävä.. Ollaan oltu samalla luokalla tarhasta lähtien ja oltiin parhaita kavereita, mutta sitten mentiin yläasteelle.. Se ystävysty yhen kanssa ja ne oli joka päivä kahestaan..
Mä olin ulkopuolinen.. Olen aina se ulkopuolinen..
Sitten ne kuitenkin rupes riitelee ja sitten tää ystävysty yhen toisen kaa ja ne teki kaikkee tosi idioottimaista.. :/ Ja tää kaveri soittaa mulle suurinpirtein sillon ku sil ei oo yhtikäs mitään tekemistä.. Ja kun mulla on digikamera, ni se soittaa/tekstaa, että oon kyllästyny noihin mun vanhoihin kuviin, ni ois kiva ottaa uusia kuvia.. Voitko olla mun kaa..? RAIVOSTUTTAVAA!

Ja muakaan ei kukaan huoli! Mikä on? Oonko liian ruma? Olenko liian "pyöreä" ettei kukaan huoli? Monet sanoo, että oon kaunis.. Miksi sitten olen aina yksin? :(
Olen 15 tyttö.. Kaveripiiri on tosi pieni..
Istun melkein joka päivä koneella ja juttelen sellaisten "kavereiden" kanssa, jotka eivät asu heLLsingissä.. Alan olla jo kyllästyny tähän kotona istumiseen ja yksinäisyyteen..

Ja kohta pitäisi vielä lukioonkin mennä.. Ehkä sieltä siten saa kavereita, tosin olen LIIAN UJO, että menisin juttelemaan kenenkään kanssa ja punastun liian helposti.. Surkeeta!

Minulla on sellainen tilanne, että on 4 aika läheistä kaveria joita en näe koulun ulkpuolella ja ei sitten oikein muuta. Muut kaverit eivät pidä mitään yhteyttä, ei tullut näiltä muilta minkäänlaista hyvän joulun toivotusta. Ei ole pitkään aikaan kuulunut heistä mitään.

Minäkin istun monta tuntia päivässä koneella, ihan vain siksi, että minulla ei ole muuta elämää. Tekisin kyllä paljon ja erilaisia asioita, mutta kuten mainitsinkin, ei ole oikein elämää tällä tytöllä.

Olen aina ollut jotenkin ulkopuolinen, yksinäinen susi. Tarvitsen kyllä runsaasti omaa aikaa ja tilaa, mutta ei tätä jatkuvaa yksinäisyyttä jaksa.

Nytkin on aika tyhjä olo, ei varsinaisesti surullinen vaan... Tyhjä. Joku varmaan tietää tunteen.

Ikävää! Saatko edes joskus iloa tuosta ystävyydestä? Ei ole reilua, että kaverisi haukkuu sua jatkuvasti, mutta miten itse reagoit sen käyttäytyessä noin? Kunpa voisitte hyvällä hetkellä jutella asiallisesti! Jos todella välitätte toisistanne, teette oman osanne parantaaksenne välejänne.

että kun joku saa tyttö/poikaystävän hän hyvin helpolla unohtaa vanhat ja lojaalit kaverinsa. minulla oli kaksi oikein hyvää kaveria ja molemmat sai tyttöystävän ja minä en (enpä kyllä ole kovin aktiivisesti yrittänytkään), toinen kavereista on unohtanut minut melkein kokonaan, hän kyllä moikkailee ja jotain pientä puhutaan aina kun tavataan mutta siinä se oikeastaan. toisen kaverin kanssa olen vielä ihan hyvissä väleissä ja hänen työnään välillä käyn ja hän meillä mutta edellisiin aikoihin nähden tilanne on kyllä muuttunut aika etäiseksi. ehkä se on toisaalta sitäkin että enää ei huvita leikkiä vaan tehä jotain järkevää. ei keksi enää niin paljon tekemistä. välillä kyllä vielä kokoonnutaan kaikki kolme viettämään kivoja iltoja mutta ne hetket voi laskea koko vuonna sormilla.

Seurassa ku seurassa aina yksinäinen...tai ulkopuolinen. Oon 16 v jätkä, yksinäinen ja masentunu luonteelta. Ennen olin puhelias ja ilonen mut se oli sillon joskus. On tietty kavereita joita näkee koulus ja joskus muuten...mut oon silti ulkona kaikesta. Monet tytöt sanoo et oon hyvännäkönen ja muuta paskaa mut ei niistäkään tuu koskaan mitää. Miks nii monet on yksinäisiä? Ku menee ulos sielläkään ei oo ketään missään, kaikki on jossain koneel, omis klikeissä tai muualla.