Hänkin söi puuroa joka

Miten vanhaksi olisi elänytkään, jos ei olisi syönyt puuroa!

Olennaisinta taisi kuitenkin olla se, että hän eli yksinkertaista tavallista elämää. Söi aamupuuron ja teki sitten joka päivä tavallista fyysistä työtä nauttien siitä.

Samanlaista yksinkertaista elämää ovat eläneet maailman vanhimmat ihmiset Japanin Okinawalla sen lisäksi, että he ovat puuron sijasta syöneet runsaasti vihanneksia, hedelmiä, kalaa ja muita meren tuotteita.

Kuten opimme tästä niin elämällä TOISIN mitä VHH-kiihkot opettaa elää vanhaksi. Alkamalla elää eläinkunnan tuotteilla eli pekonilla ja voilla kuolee aika äkkiä. Joko sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Mutta onhan se jokaisen oma asia.

Okinawa on aika hankala asia selitettäväksi rasvaajille. Japani oli ennen toista maailmansotaa todella köyhä maa ja valtauskonto on shintolaisuus, joka kieltää lihan syönnin.

Okinawalla syötiin noin 80E% hiilihydraattia, 15E% proteiinia ja 5E% rasvaa. Rasva oli miltei kaikki kasvirasvaa ja lihaa meni noin 7 kg vuodessa. Hiilihydraatti tuli riisistä ja muusta Japanista poiketen bataatista. Kasviksia ja hedelmiä syötiin paljon, alkoholia kului vähän. Ihmiset olivat hoikkia, syöpiä, diabetesta ja sydäntauteja erittäin vähän. Tuolla elää edelleen maailman pitkäikäisin väestö joskin länsimaistuminen (eli dieettiin tuli eläinrasvaa, lihaa ja sokeria) toisen maailmansodan jälkeen on lisännyt siellä elintasosairauksia.

Rasvaajat sitten selittävät tätä huijauksella. Todisteena käyttävät sitten jenkkimiehittäjien lausuntoja toisen maailmansodan jälkeen. Miehittäjät sitten jakoivat avokätisesti jenkkiruokaa nälkäisille ihmisille.

Puustinen on todistanut, että ei ole elänyt noin vanhaksi. Väitetty ikä on Suuren Salaliiton keksintöjä.

Ennen puuroja, perunaa, härkäpapuja, nauriita ja leipää syötiin aamusta iltaan. Lihaa ja voita oli vain juhlapäivinä pieni nokare. Diabetes oli tuntematon ja siitä puhuttiinkin vanhuusiän sairautena.

Jatkuva liika hiilihydraatti väsyttää haiman ja lopputuloksena on II-tyypin diabetes, painosta riippumatta.

Lisäämällä hyvien proteiinien, rasvojen ja kasvisten määrää kaikki pystyvät ehkäisemään II-tyypin diabeteksen ja myös kaikki pääsevät siitä eroon ruokavalion avulla. Diabeteksen taustalla on vääränlainen bakteerikanta suolistossa, ja ne muodostavat toksiineja, jotka sitoutuvat tiettyihin geeneihin, joka aktivoi immuunipuolustusta. Myeloperoksidaasin määrä lisääntyy myös huomattavasti, mikä aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen verisuonen sisäseinämään ja aiheuttaa myös kolesterolin hapettumisen. Immuunipuolustus myös aktivoituu ja luurankolihasten aineenvaihdunta heikkenee. Tämä prosessi on taustalla diabeteksen ja aika monen muun autoimmuunisairauksen taustalla. Ennaltaehkäisevää lääkettä ei tarvita vaan oikeanlaista ravintoa.

Tunnetut geenivariantit selittävät nyt vain 10–15 prosenttia II-tyypin diabeteksesta. Epigenetiikan mukaan ihminen voi vaikuttaa elintavoillaan geenien toimintaan. Luonnollisesti genetiikka vaikuttaa esimerkiksi sairauksien esiintyvyyteen, mutta järkevällä ruokavaliolla voidaan joidenkin arvioiden mukaan ”ohittaa” jopa 80 % perintötekijöistä.

Suomessa on n. puoli miljoonaa II-tyypin diabeetikkoa. II-tyypin diabeteksen arvellaan tuplaantuvan nykyisestä 500 000:sta miljoonaan ihan lähivuosina. Luku on järkyttävä. Siis eihän meillä ole juurikaan yhtään tervettä ihmistä, kun tohon miljoonan lisäksi lasketaan moni muukin sairaus, joka olisi hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä ravinnolla.

Jotain tarttis tehdä eri tavalla kuin tähän asti on tehty.

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi.

Huono ruokavalio aiheuttaa nykyään enemmän terveyshaittoja kuin fyysinen liikkumattomuus, alkoholi ja tupakka yhteensä, kertovat tutkijat urheilulääketieteelliseen British Journal of Sports Medicineen kirjoittamassaan pääkirjoituksessa.

Moni kärsii tietämättään myös erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä sydämen ja luuston hyvinvoinnille.

Ruokavaliohoito ei tuota mitään, mutta lääkkeet tuottaa. Lääkärit ovat nykyisin pelkkiä pilleriautomaatteja kiitos Käypähoito-ohjeiden.

Hyvällä ruokavaliolla, arkiliikunnalla, riittävällä levolla, rentoutumisella, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen terveydenhoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan.

D-vitamiini on erittäin halpa ja hyvä keino edistää terveyttään. Lähes kaikkien suomalaisten tiedetään kärsivän kroonisesta D-vitamiinin puutteesta ympäri vuoden ja läpi elämän. D-vitamiinin puutos lisää riskiä sairastua II-tyypin diabetekseen. Riittävä D-vitamiini parantaa insuliiniherkkyyttä. Elimistön D-vitamiinitaso, joka täytyy saavuttaa insuliiniherkkyyden parantamiseksi, on vähintään 80 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseksi aikuinen tarvitsee 50-100µg D-vitamiinia päivässä eli ravinnon muutama mikrogramma D-vitamiinia päivässä ei riitä. Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee II-tyypin diabeteksen riski 25–40 %.

http://personal.inet.fi/koti/magge/diabetes2.htm

Ei voi olla totta tuo, veijo puustinen niin todistaa. Kyllä veijo tietää paremmin nämä asiat, 100 v elää vain syömällä rankasti voita ja sianläskii.

Tottakait on ihmisiä, jotka elää vanhaksi söi he mitä hyvänsä.
Sinällään huono esimerkki.
Yksi mikä on yhteistä pitkäikäisten kansojen välillä, on se, että he kaikki asuvat vuorten rinteillä ja ottavat käyttövetensä vuorilta juoksevista puroistaaa /jokiloista. Nämä sisältävät paljon erilaisia mineraaleja, joita nyky ruoka-aineet eivät sisällä ja jos sisältävät niin vaatimattomasti