Elektr. kompassi ohjailukompassiksi vs. katsastus

Katsastuksesta olen samaa mieltä. Sen kuuluukin olla valistusluontoinen, purjehtijan parhaaksi tarkoitettu ohjeistus. Kaikki eivät ehkä oma-aloitteisesti hoksaa tarkastaa läpivientihanojensa toimintaa, kenties pelastusliivistä puuttuu haarahihna tms. Sammuttimien ja rakettien leimat jokainen osaa tsekata ilman katsastajaa.

Sattumalta viime viikolla selvittelin fluxgate-sähkökompassini ongelmaa. Se oli alkanut oikkuilla syyspurjehduksella. Raymarinen teknisen manuaalin mukaan tein vastusmittaukset, joiden mukaan vika on todellakin itse kompassissa eikä johtoliitokissa.

Varakompassiksi mielestäni kelpaa vaikkapa tavallinen suunnistuskompassi. Eikö varakompassin tule olla sellainen, että se toimii kaikissa olosuhteissa (myös ilman sähköjärjestelmää ja vaikkapa mukana jollassa)? Pääkompassina esim. Suunnon isokokoinen magneettikompassi on ollut erinomainen. Käytännössä 5-10 asteen kompassitarkkuus riittää käsiohjauksessa. Tarkempi navigoitihan kuitenkin perustuu gps:ään ja pitkillä avomerietapeilla ohjaaminen automaattiin. Vaikka magneetti- tai sähkökompassi olisi kuinka tarkka, ruorimies ei avomeriaallokossa siltikään pysty pitämään käsiohjauksella kuin korkeintaan tuota 5-10° kurssitarkkuutta.

marssikompassivaralla kirjoitti:

Katsastuksesta olen samaa mieltä. Sen kuuluukin olla valistusluontoinen, purjehtijan parhaaksi tarkoitettu ohjeistus. Kaikki eivät ehkä oma-aloitteisesti hoksaa tarkastaa läpivientihanojensa toimintaa, kenties pelastusliivistä puuttuu haarahihna tms. Sammuttimien ja rakettien leimat jokainen osaa tsekata ilman katsastajaa.

Sattumalta viime viikolla selvittelin fluxgate-sähkökompassini ongelmaa. Se oli alkanut oikkuilla syyspurjehduksella. Raymarinen teknisen manuaalin mukaan tein vastusmittaukset, joiden mukaan vika on todellakin itse kompassissa eikä johtoliitokissa.

Varakompassiksi mielestäni kelpaa vaikkapa tavallinen suunnistuskompassi. Eikö varakompassin tule olla sellainen, että se toimii kaikissa olosuhteissa (myös ilman sähköjärjestelmää ja vaikkapa mukana jollassa)? Pääkompassina esim. Suunnon isokokoinen magneettikompassi on ollut erinomainen. Käytännössä 5-10 asteen kompassitarkkuus riittää käsiohjauksessa. Tarkempi navigoitihan kuitenkin perustuu gps:ään ja pitkillä avomerietapeilla ohjaaminen automaattiin. Vaikka magneetti- tai sähkökompassi olisi kuinka tarkka, ruorimies ei avomeriaallokossa siltikään pysty pitämään käsiohjauksella kuin korkeintaan tuota 5-10° kurssitarkkuutta.

Lue lisää

Raymarin fluxgate oikutteli. Syynä oli työkalupakki noin 1m päässä. Sen jälkeen kaikki säilyke- ja juomatölkitkin on sijoitettu kauemmaksi.

Sitten kun verenpaineesi on laskenut voit katsoa esin Plastimo 135 Olympic. Ostin juuri kolmannen ja olen ollut tyytyväinen. Viimeisessä on punainen kompassiruusu, mistä ei vielä ole kokemusta.

Cassens&Plath on vanha tunnettu vene- ja laivakompassien valmistaja. Ainakin Toplicht myy niitä edelleen samoin kuin Silvan ohjailukompasseja. Tässä on linkki Cassens&Plathin ohjailukompassin hintatietoihin:
http://www.toplicht.de/de/shop/instrumente-navigation-und-funk/kompass-und-peilscheibe/yacht-und-bootskompasse/aufbau-kugelkompass-cassensundplath-delta

Aivan tavallinen käytäntö, että vain seuran lipulla purjehtivilla veneillä on oikeus saaritukikohtiin. Ja liiton sääntöjen mukaan vain katsastettu vene merkitään seuran venerekisteriin. Ja lain mukaan vain seuran rekisterissä olevalla veneellä on oikeus seuran perälippuun. Liiton katsastusmääräysten mukaan katsastuksen tulee tapahtua ennen kesäkuun loppua, sen takia ei ole pakko laskea venettä vesille. Sen sijaan edellisen vuoden katsastuksen katsotaan olevan voimassa kesäkuun loppuun. Voit siis laskea veneesi vesille vasta elokuussa, mutta lipun saat laittaa perään vasta katsastettuasi sen. Tällä määräysten ketjulla tullaan sinunkin seurasi käytäntöön. Kesäkuun jälkeen tietenkin on paljon vaikeampaa tavoittaa katsastusmiestä, mutta se ei ole mitenkään säännöksillä hallittavissa oleva asia. Laituripaikan saamisen taas voi katsoa olevan turvallisuuskysymys naapureiden kannalta. Lisäksi seuralla on oma intressinsä katsastuttaa veneet ja sitominen laituripaikkaan on niitä harvoja ruuveja, joita seura voi vääntää.

Danforth on näköjään nykyään Viking Compass. Se ainakin on hyvä, samoin Ritchie. Jälkimmäisen saattaa saada Suomestakin, mutta parasta kai katsella noita molempia netistä. Nautor asenteli ennen Suunnon kompasseja Danforth Constellationia.

katsotaanpas_ kirjoitti:

Aivan tavallinen käytäntö, että vain seuran lipulla purjehtivilla veneillä on oikeus saaritukikohtiin. Ja liiton sääntöjen mukaan vain katsastettu vene merkitään seuran venerekisteriin. Ja lain mukaan vain seuran rekisterissä olevalla veneellä on oikeus seuran perälippuun. Liiton katsastusmääräysten mukaan katsastuksen tulee tapahtua ennen kesäkuun loppua, sen takia ei ole pakko laskea venettä vesille. Sen sijaan edellisen vuoden katsastuksen katsotaan olevan voimassa kesäkuun loppuun. Voit siis laskea veneesi vesille vasta elokuussa, mutta lipun saat laittaa perään vasta katsastettuasi sen. Tällä määräysten ketjulla tullaan sinunkin seurasi käytäntöön. Kesäkuun jälkeen tietenkin on paljon vaikeampaa tavoittaa katsastusmiestä, mutta se ei ole mitenkään säännöksillä hallittavissa oleva asia. Laituripaikan saamisen taas voi katsoa olevan turvallisuuskysymys naapureiden kannalta. Lisäksi seuralla on oma intressinsä katsastuttaa veneet ja sitominen laituripaikkaan on niitä harvoja ruuveja, joita seura voi vääntää.

Danforth on näköjään nykyään Viking Compass. Se ainakin on hyvä, samoin Ritchie. Jälkimmäisen saattaa saada Suomestakin, mutta parasta kai katsella noita molempia netistä. Nautor asenteli ennen Suunnon kompasseja Danforth Constellationia.

Lue lisää

Katsotaanpas tarkemmin, taso tasolta:
"lain mukaan vain seuran rekisterissä olevalla veneellä on oikeus seuran perälippuun"
Ei. Laki ei sano tällaista. Se velvoittaa seuraa pitämään rekisteriä seuran lipun käyttöön oikeutetuista veneistä, mutta ei aseta päinvastaista velvoitetta.

"liiton sääntöjen mukaan vain katsastettu vene merkitään seuran venerekisteriin"

Ei oikeastaan liiton sääntöjen vaan katsastusohjeen, jonka sitovuus on itsessäänkin alhaisempi. Ja toisaalta liiton määräyksillä ei viime kädessä ole hevonpaskan merkitystä, koska seuralipun käyttöoikeudesta määrää seura, ei liitto. Toisin kuin moni uskoo, liitolla ei ole juuri mitään sananvaltaa seurojen toimintaan useimmissa asioissa.

Kannattaa pysyä poissa sellaisesta seurasta, jossa todella vaaditaan seuran lippua saaritukikohtiin pääsyn edellytyksenä eikä pelkkä seuran jäsenyys riitä. Sellaisessa seurassa on aivoton niuhotus valtakulttuurina.

"seuralla on oma intressinsä katsastuttaa veneet"

Kuten mikä?

Viime kädessä seuran käytäntö siis ratkaisee eli jos seurassa on sekä a) niuhottavat katsastajat että b) niuhottava satamakapteeni, niin sitten voi olla, että magneettikompassi tarvitaan.

Ai juu, vielä yksi kommentti: periaatteessa katsastustoiminta on sellainen asia, jossa määräysvalta on liitolla eikä seuralla, koska liitto omistaa ihan virallisesti copyrightin lomakkeisiin yms. ja liitto, ei seura, myöntää katsastajille luvat.

En tiedä, mitä kompasseja Nautor tai Baltic Yachts asentavat uusiin veneisiinsä. Aiemmin Suunto D165 taisi olla tavallinen. Kyllä Suunto D165-kompasseja on edelleenkin verkkokaupoissa, vaikkapa tässä:
http://www.marinemegastore.com/product.asp?pf_id=MER_82520&jump=8&cat_id=NAVCOM0013

seppomartti kirjoitti:

Sitten kun verenpaineesi on laskenut voit katsoa esin Plastimo 135 Olympic. Ostin juuri kolmannen ja olen ollut tyytyväinen. Viimeisessä on punainen kompassiruusu, mistä ei vielä ole kokemusta.

Lue lisää

Miksi ostit kolmannen vai onko nämä kolme olleet tasapainotettuina eri alueille vai asennettuna eri veneisiin? Jos on hyvä kompassi, ei pitäisi heti joutua vaihtamaan.
Valittettavasti kuitenkin juuri joudutiin ostamaan tuollainen muovinen Plastimon Olympic 135 kompassi kun 25 vuotta vanha Suunto alkoi olla liian naarmuinen, että siitä näkisi enää mitään varsinkaan pimeässä. Ja nesteetkin sieltä pääsee pikkuhiljaa johonkin tihkumaan
Valitettavasti joudumme jossain vaiheessa ostamaan toisen, koska tämä heilahtaa vinoon eteläisellä pallonpuoliskolla. Suunnon kompassit ovat tietääkseni ainoita, jotka eivät heilahda. Suunnolla on siihen patentti, mutta kun niitä ei enää valmisteta.

Dufourissa on kaksi rattia ja kaksi kompassia. Kolmas tuli vanhan Beneteaun kompassin uusimiseksi. Sama ongelma: vanha kompassi rupesi vuotamaan. Hinta/laatu ratkaisi ja sopiva koko. Siis menee entisen paikalle mitään muuttamatta. En väitä parhaaksi mutta on minulle riittävä ohjailukompassiksi.
"Heilahtaa vinoon" toisella pallon puoliskolla on mielenkiintoinen ajatusharjoitus. Ilmisest vivoon ei ole eksymä. Pohjoista osoittava magneetti on tasapainotettu massaltaan vastaavalla ei- magneettisella palalla. Voisikohan siinä olla selitys?. Jos magneetti vastapaino ovat optimoitu parhaaseen näyttöön Euroopassa niin magneettisen navan antipodissa ( Ùusi Seelantiko?) vastapaino on ihan liian iso koska etäisyys magneettiseen napaan on paljon suurempi. Magneetin voima ei ole lineaarinen, liekö kuutio?
Luulisin ilmiön " heiluttavan" kaikkia ķompasseja valmistajasta riippumatta, ellei ole optimoitu sille puoleĺle palloa.
Tämä on siis kaikki omaa spekulaatiota, en ole aikaisemmin kuullut.

seppomartti kirjoitti:

Dufourissa on kaksi rattia ja kaksi kompassia. Kolmas tuli vanhan Beneteaun kompassin uusimiseksi. Sama ongelma: vanha kompassi rupesi vuotamaan. Hinta/laatu ratkaisi ja sopiva koko. Siis menee entisen paikalle mitään muuttamatta. En väitä parhaaksi mutta on minulle riittävä ohjailukompassiksi.
"Heilahtaa vinoon" toisella pallon puoliskolla on mielenkiintoinen ajatusharjoitus. Ilmisest vivoon ei ole eksymä. Pohjoista osoittava magneetti on tasapainotettu massaltaan vastaavalla ei- magneettisella palalla. Voisikohan siinä olla selitys?. Jos magneetti vastapaino ovat optimoitu parhaaseen näyttöön Euroopassa niin magneettisen navan antipodissa ( Ùusi Seelantiko?) vastapaino on ihan liian iso koska etäisyys magneettiseen napaan on paljon suurempi. Magneetin voima ei ole lineaarinen, liekö kuutio?
Luulisin ilmiön " heiluttavan" kaikkia ķompasseja valmistajasta riippumatta, ellei ole optimoitu sille puoleĺle palloa.
Tämä on siis kaikki omaa spekulaatiota, en ole aikaisemmin kuullut.

Lue lisää

En todellakaan puhu erannosta, vaan todellakin siitä , että kompassiruusu ei ole suorassa horisonttiin nähden.

Meidän vanha suunto ehti käydä kaksi kertaa eteläisellä pallonpuoliskolla aina Uutta-Seelantia myöten. Suunnon ruoritolpassa oleva kompassa pysyi mukavasti vaakasuorassa. Tämä on siis se mihin Suunnolla on patentti, se neula on jotenkin hienosti tasapainoitettu niin , että toimii kaikkialla.

Minun vanha Silvan optarissa ollut suuntimakompassi samaan aikaan samassa veneessä sen sijaan meni sellaiseen hassuun vinoasentoon.

Tässä vielä vähän tietoa asiasta
http://www.ngdc.noaa.gov/geomag/faqgeom.shtml#What_happens_to_my_compass_in_the_southern_hemisphere

Eli tähän ongelmaan Suunto on keksinyt ratkaisun, mutta eipä sitten enää viitsi valmistaa kompasseja...

Hyvä viite, täytyy lukea ajatuksella.
Päättelyni vsstapa7no- ongelmqsta taisi osua oikein

Toki gps näyttää tarkan COG:n, kun alus on kulussa. Silti gps on ohjailukompassina aika hankala.
Käsiohjauksella aallokossa on paljon helpompi pitää vene suunnassa magneettikompassin avulla kuin plotterin näytöstä tai gps:n asteluvusta katsomalla. Jos ette usko, kokeilkaa ensi kesänä avomeriaallokossa.

Kurssista tulee aika kiemurainen, jos käsin ohjatessa yrittää pitää veneen suunnassa fluxgate-kompassilukemaa tähyilemällä (lukema näkyy autopilotin ruudussa) tai gps:llä.
Laivojen liike aallokossa ei ole samaa nyökkimistä ja vaappumista kuin huviveneissä. Niissä sähkökompassi voi varmaankin olla parempi, kun suunnassa pysyminenkin on paljon vakaampaa.

Koska venettä on helpoin ohjailla magneettikompassin avulla, magneettikompassi on parempi ohjailukompoassi kuin gps. En ymmärrä, että mahdollisilla kauneusarvoilla olisi siinä mitään roolia. Ei kai kukaan hanki ohjailukompassia sen ulkonäön takia??

kauneudentakiako kirjoitti:

Toki gps näyttää tarkan COG:n, kun alus on kulussa. Silti gps on ohjailukompassina aika hankala.
Käsiohjauksella aallokossa on paljon helpompi pitää vene suunnassa magneettikompassin avulla kuin plotterin näytöstä tai gps:n asteluvusta katsomalla. Jos ette usko, kokeilkaa ensi kesänä avomeriaallokossa.

Kurssista tulee aika kiemurainen, jos käsin ohjatessa yrittää pitää veneen suunnassa fluxgate-kompassilukemaa tähyilemällä (lukema näkyy autopilotin ruudussa) tai gps:llä.
Laivojen liike aallokossa ei ole samaa nyökkimistä ja vaappumista kuin huviveneissä. Niissä sähkökompassi voi varmaankin olla parempi, kun suunnassa pysyminenkin on paljon vakaampaa.

Koska venettä on helpoin ohjailla magneettikompassin avulla, magneettikompassi on parempi ohjailukompoassi kuin gps. En ymmärrä, että mahdollisilla kauneusarvoilla olisi siinä mitään roolia. Ei kai kukaan hanki ohjailukompassia sen ulkonäön takia??

Lue lisää

Mitä oikein tarkoitat lukemalla ruudussa, minkälaisilla asetuksilla sinä plotteria pidät?

Magneettikompassi on epätarkempi kuin GPS, jopa epätarkempi kuin halvan plotterin GPS etenkin allokossa. On totta, että paikallaan ollessa yhden antennin gps ei näytä suuntaa, mutta se alkaa näyttämään jo hyvin pienellä nopeudella.

EtTaidaOsataKäyttää kirjoitti:

Mitä oikein tarkoitat lukemalla ruudussa, minkälaisilla asetuksilla sinä plotteria pidät?

Magneettikompassi on epätarkempi kuin GPS, jopa epätarkempi kuin halvan plotterin GPS etenkin allokossa. On totta, että paikallaan ollessa yhden antennin gps ei näytä suuntaa, mutta se alkaa näyttämään jo hyvin pienellä nopeudella.

Lue lisää

Aivan totta siinä puhuttiin, ainakin osittain. Itse kyllä ajan kompassisuuntaa mittaristoon kuuluvalla flux-gate -kompassilla. Numeroiden mukaan ohjaamisessa ei mielestäni ole mitään ongelmaa. Ja flux-gaten lukemat ovat paljon vakaampia kuin oman veneen alkuperäisen ison Sestrelin. Sen sijaan yhden antennin gps:t ovat liki kelvottomia ohjailukompasseina, vanavesi on aivan juosten kustua. Eikä siihen auta asetusten muuttaminen tai kalliimman plotterin hankinta. Koska kuitenkin gps näyttää todellisen suunnan paremmalla kuin tarpeellisella tarkkuudella, pitää ajettu suunta valita sen mukaan.

Edellä sanotun takia Setrel Major sai antaa tilaa suuremmalle plotterille. Tilalle tuli varsin pieni Danforth.

osaan.käyttää kirjoitti:

Aivan totta siinä puhuttiin, ainakin osittain. Itse kyllä ajan kompassisuuntaa mittaristoon kuuluvalla flux-gate -kompassilla. Numeroiden mukaan ohjaamisessa ei mielestäni ole mitään ongelmaa. Ja flux-gaten lukemat ovat paljon vakaampia kuin oman veneen alkuperäisen ison Sestrelin. Sen sijaan yhden antennin gps:t ovat liki kelvottomia ohjailukompasseina, vanavesi on aivan juosten kustua. Eikä siihen auta asetusten muuttaminen tai kalliimman plotterin hankinta. Koska kuitenkin gps näyttää todellisen suunnan paremmalla kuin tarpeellisella tarkkuudella, pitää ajettu suunta valita sen mukaan.

Edellä sanotun takia Setrel Major sai antaa tilaa suuremmalle plotterille. Tilalle tuli varsin pieni Danforth.

Lue lisää

Koko hommahan on kiinni vain siitä miten lukema/näyttö päivittyy tai kompassi heiluu.

Yhden antennin GPSiäkin on kovin erilaisia. Tietysti jo perusongelma on siinä, että GPS mittaa liikkeen suuntaa eikä kölisuuntaa. Mutta suurempi ongelma on yleensö kuitenkin päivityksen hitaus. Tässä on suuria eroja siinä miten usein GPS laskee arvot sisäisesti, miten paljon niitä vaimennetaan ja miten usein näyttö päivitetään.

Sama juttu fluxgatessa, jota joudutaan vaimentamaan varsin paljon ellei yksikössä ole myös gyroa. Nykyään myös 3-akselisilla fluxgateilla voidaan välttää vapaa ripustus, jolloin vaimennustarve pienenee oleellisesti.

Oleellista on myös miten ja missä tieto esitetään. Iso numeronäyttö mastolla on helppo seurattava, toisin kuin plotterissa oleva numero näkökentän ulkopuolella. Joissain mittaristoissa voi myös laittaa tavoitesuunnan, josta poikkeuma näytetään nuolella (esim. -30 astetta). Tuollainen oli edellisessä veneessä ja tieto tuli 2 Hz GPS:ltä. Kyllä sillä hyvin ohjasi pimeässä ja aallokossa.

Aika epävakaita ovat myös useiden veneiden magneettiset kompassit eivätkä ne useinkaan ole hyvin näkökentässä, varsinkaan laidalta ohjattaessa.

Joakim1 kirjoitti:

Koko hommahan on kiinni vain siitä miten lukema/näyttö päivittyy tai kompassi heiluu.

Yhden antennin GPSiäkin on kovin erilaisia. Tietysti jo perusongelma on siinä, että GPS mittaa liikkeen suuntaa eikä kölisuuntaa. Mutta suurempi ongelma on yleensö kuitenkin päivityksen hitaus. Tässä on suuria eroja siinä miten usein GPS laskee arvot sisäisesti, miten paljon niitä vaimennetaan ja miten usein näyttö päivitetään.

Sama juttu fluxgatessa, jota joudutaan vaimentamaan varsin paljon ellei yksikössä ole myös gyroa. Nykyään myös 3-akselisilla fluxgateilla voidaan välttää vapaa ripustus, jolloin vaimennustarve pienenee oleellisesti.

Oleellista on myös miten ja missä tieto esitetään. Iso numeronäyttö mastolla on helppo seurattava, toisin kuin plotterissa oleva numero näkökentän ulkopuolella. Joissain mittaristoissa voi myös laittaa tavoitesuunnan, josta poikkeuma näytetään nuolella (esim. -30 astetta). Tuollainen oli edellisessä veneessä ja tieto tuli 2 Hz GPS:ltä. Kyllä sillä hyvin ohjasi pimeässä ja aallokossa.

Aika epävakaita ovat myös useiden veneiden magneettiset kompassit eivätkä ne useinkaan ole hyvin näkökentässä, varsinkaan laidalta ohjattaessa.

Lue lisää

Minusta juuri magneettikompassi on ongelmallinen sen sisäisen hitauden takia. Yhden antennin gps ei ota huomioon keulasuunnan muutoksia vaan ainoastaan todellisen liikkumissuunnan.

Satelliittikompassista saa myös muita tietoja. Jos satelliittikompassi on kytketty NMEA2k väylään, sen toimintaan voi vaikuttaa plotterin asetuksista, siis hyvän plotterin. Satelliittikompassin saa matkimaan hidasta magneettikompassia, mutta en keksi miksi niin pitäisi tehdä.

Kompassin näyttö on yleensä ihan käyttäjän laittavissa. Sen ei tarvitse olla pieni luku näytön kulmassa, se voi olla vaikka puoli näyttöä tai koko näyttö. Kyse ei ole satelliittikompassin tekniikasta vaan siitä, etä osaa valita oikean näyttölaitteen ihan vastaavalla tavalla voisi haukkua magneettikompasseja sillä perusteella, että itse käyttää muropaketista saatua.

Mangneettikompassi ei tarvitse sähköä!

Semantiikkaa, mutta jos kompassina pidetään laitetta, joka näyttää pohjoisen, niin kyllä GPS sen osaa tehdä. Yhdellä antennilla saa paikan ja suunnankin, jos liikkuu edes kävelyvauhtia.

Päivitysnopeus on 10 kertaa sekunnissa. Tarkkuus on normaalijakautunut eli vaikka suurin heitto voi olla 3 metriä, niin käytännössä ollaan 60cm tarkkuudessa.

Varsinaisia GPS-kompasseja on useampaa lajia. Niissä voi olla 1-3 antennia. Yhden antennin vehkeissä on kiihtyvyysanturit, jotka vastaavat gyroa. Yhdistelmiässä voi olla myös fluxgate. Laitte antaa ulos magneettista tai todellista pohjoista, kumpaa vain haluaa katsoa.

Arvostan teoreettista pohdintaa, mutta käytännön kokemuksesta on myös paljon apua. Satelliitikompassi on erittäin tarkka ja nopea. Jopa niin tarkka, että sitä pitää hiukan vaimentaa ettei ison aallon aiheuttama keulan muutos näy heti kartalla. Vaimentaminen on kuitenkin laskettua ja säädettävissä.

Jos magneettikompassia osaa käyttää purjeveneessä, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa muidenkaan kompassien käytössä koska tiedon ulkonäön voi haluta mieleisekseen ja halutessaan vaikka laittaa ruudun vaakatasoon ruorin eteen.

Se, mitä suosii ja mistä tykkää on jokaisen oma asia, mutta tekniikan vajavaisuudesta se ei ole kiinni. Tässä on takerruttu siihen, että aika usein elektroninen kompassi on vain lukema plotterin yläkulmassa. Jos näin on, niin vika ei ole edelleenkään tekniikan vaan se, ettei käytäjä osaa valita oikeita palokoita tai osaa niitä käyttää.

On olemassa GPS-kompasseja, joissa on 2 tai 3 antennia ja ne laskevat antennien suhteellisesta sijainnista hyvin tarkan suunnan oli sitten vene paikallaan tai liikkeessä. Kolmella antennilla saa myös veneen kallistuskulmat molempiin suuntiin. Laitteistosta ja antennien etäisyydestä riippuen tarkkuus on 0,5-2 astetta ja päivitystaajuus 1-20 Hz. Nykyään näitä saa jo järkihintaankin alkaen n. tonnista.

Edes tavallinen GPS ei suinkaan laske suunta- ja nopeustietoa kahden sijainnin erotuksena, vaan saa sen dopplerin perusteella juuri sillä hetkellä. Laskenta tehdään vähintään kerran sekunnissa, mutta ei ole enää harvinaista, että se tehdään 4-10 Hz. Tavallisissa GPS:ssä antennit ovat heikkolaatuisia, jolloin nopeus- ja suuntatietoon tulee kohinaa, mutta signaali mahdollistaa nopeus- ja suuntatiedon laskemisen erittäin tarkasti ja nopeasti. Vaikkapa muutaman Hz taajuudella ja 1 mm/s resoluutiolla.

Jos siis useamman antennin sijaintitieto on niin tarkka, että niiden sijainnista selviää paikallaan ollessa myös kölisuunta, magneettinen ja karttapohjoinen niin tällaisia laitteita voi kutsua satelliittikompassiksi. Tämän tapaista olin kuullut, mutten tiennyt niitä toimivaksi koska oletin purren mukana heiluvan ja kallistelevan antennin sotkevan asian. Tavanomaista gps:ää ei minusta pidä kutsua sähkökompassiksi, vaikka siitä kulkusuunta selviääkin.
Kokonaan eri asia on, mitä merkitystä purren ohjaamisessa on asteen tarkkuudella. Sama merkitys kuin navigastiolaskuissa asteen tarkkuudella?

seppomartti kirjoitti:

Jos siis useamman antennin sijaintitieto on niin tarkka, että niiden sijainnista selviää paikallaan ollessa myös kölisuunta, magneettinen ja karttapohjoinen niin tällaisia laitteita voi kutsua satelliittikompassiksi. Tämän tapaista olin kuullut, mutten tiennyt niitä toimivaksi koska oletin purren mukana heiluvan ja kallistelevan antennin sotkevan asian. Tavanomaista gps:ää ei minusta pidä kutsua sähkökompassiksi, vaikka siitä kulkusuunta selviääkin.
Kokonaan eri asia on, mitä merkitystä purren ohjaamisessa on asteen tarkkuudella. Sama merkitys kuin navigastiolaskuissa asteen tarkkuudella?

Lue lisää

Happamia pihlajanmarjoja?

Nyt, kun tuli selvitettyä, että satellittikompassi on tarkempi, nopeampi ja näyttää paikallaankin, niin tarkkuudella ei ole enää väliä, vaan magneettikompassin tarkkuus onkin ihan sattumalta sellainen, että kaikki muu on turhaa?

Siihen asti, kun uskomuksena oli että satelliittikompassi ei olei tarkempi jne.. niin tarkuus oli ensiarvoisen tärkeää?

Kyllä jo yhden antennin GPS-laitetta voi kutsua kompassiksi koska sen avulla saa pohjoisen määritettyä jo hyvin pienellä liikkeellä, jo pyöritys kädessä riittää, kun puhutaan urheilukelloista. Vneellä riittää se 60 cm sekunnissa. Sen voi tehdä irrottamatta köysiä.

Mikä parasta, gps näyttää aina pohjoiseen riippumatta siitä onko ympärillä rautaa vai nautaa. Se ei tarvitse taulukoita eikä kartasta tarvitse katsoa erantoja.

Magneettikompassin hyvä puoli on se, ettei se tarvitse sähköä. Tosin sähkö ei nykyään ole ongelma veneilyssä.

HappamiiMarjoita kirjoitti:

Happamia pihlajanmarjoja?

Nyt, kun tuli selvitettyä, että satellittikompassi on tarkempi, nopeampi ja näyttää paikallaankin, niin tarkkuudella ei ole enää väliä, vaan magneettikompassin tarkkuus onkin ihan sattumalta sellainen, että kaikki muu on turhaa?

Siihen asti, kun uskomuksena oli että satelliittikompassi ei olei tarkempi jne.. niin tarkuus oli ensiarvoisen tärkeää?

Kyllä jo yhden antennin GPS-laitetta voi kutsua kompassiksi koska sen avulla saa pohjoisen määritettyä jo hyvin pienellä liikkeellä, jo pyöritys kädessä riittää, kun puhutaan urheilukelloista. Vneellä riittää se 60 cm sekunnissa. Sen voi tehdä irrottamatta köysiä.

Mikä parasta, gps näyttää aina pohjoiseen riippumatta siitä onko ympärillä rautaa vai nautaa. Se ei tarvitse taulukoita eikä kartasta tarvitse katsoa erantoja.

Magneettikompassin hyvä puoli on se, ettei se tarvitse sähköä. Tosin sähkö ei nykyään ole ongelma veneilyssä.

Lue lisää

Eikö kulkusuunnan ylläpitämisessä ja kulkusuunnan tarkkuudessa tulisi huomata käytännön erilaiset tilanteet: käsiohjaus vs autopilotti, hyvä näkyvyys vs olematon näkyvyys, hankala merenkäynti vs saariston suoja.
Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että jonkun waypointin saavuttaminen voi vaatia tarkkuusnavigointia, sitä suurempaa tarkkuutta mitä lähempänä maali on.

Vene on helppo pitää oikeassa kulkusuunnassa myös käsiohjauksella, kun ympärilleen näkee ja merenkäynti on vähäistä tai olematonta.
Tilanne on aivan toinen silloin kun avomerellä on pakko ohjata käsin eikä pimeyden takia pysty ennakoimaan yksittäisiä aaltoja.
Jokainen on varmaan huomannut senkin, että tiheässä sumussa on huomattavasti helpompi säilyttää oikea kulkusuunta autopilotilla kuin käsiohjauksella, vaikka näkökentässä olisi plotteri tai 1° tarkkuutta näyttävä sähkökompassi.

Ainakin itselleni on huonossa näkyvyydessä ja merenkäynnin aikana käsin ohjatessa helmpompi välttää isompia kulkusuunnasta poikkeamisia (vaikkapa vahinkojiippiä) magneettikompassia seuraamalla kuin sähkökompassin digitaalinumeroiden avulla.
Ehkä se johtuu tottumisesta. Kun kompassin malli on veneen vaihtuessa vaihtunut (esim. SuuntoD165 tai Sestrel Major vs. Setrel Moore) on vienyt muutaman vuoden ennenkuin kompassiruusun liikkeiden ja omien ohjausliikkeiden välille on muodostunut tietty automaatio .
Käsiohjailua magneettikompassin tai digitaalinäytön avulla ei helpota, jos sataa rankasti tai/ja jos tarkkuusnäkeminen on silmälaiseista riippuvaa. Tässäkin tilanteessa isokokoinen magneettikompassi voi olla helpompi seurattava kuin digitaalinäytön yksittäiset numerot.
Jokaisella tietysti on tapansa ja kokemuksensa. Omaan käyttööni kuitenkin tarvitsen selkeän magneettikompassin ohjailukompassiksi (lähinnä käsiohjausta varten) – elektroniikka on navigointia varten. Myös varakompassini on magneettinen. Se ainoa kerta (v. -97), jolloin veneeseeni osunut salamanisku aiheutti elektroniikan tuhoutumisen, ei ole unohtunut.

seppomartti kirjoitti:

Jos siis useamman antennin sijaintitieto on niin tarkka, että niiden sijainnista selviää paikallaan ollessa myös kölisuunta, magneettinen ja karttapohjoinen niin tällaisia laitteita voi kutsua satelliittikompassiksi. Tämän tapaista olin kuullut, mutten tiennyt niitä toimivaksi koska oletin purren mukana heiluvan ja kallistelevan antennin sotkevan asian. Tavanomaista gps:ää ei minusta pidä kutsua sähkökompassiksi, vaikka siitä kulkusuunta selviääkin.
Kokonaan eri asia on, mitä merkitystä purren ohjaamisessa on asteen tarkkuudella. Sama merkitys kuin navigastiolaskuissa asteen tarkkuudella?

Lue lisää

Antennin absoluuttinen sijainti ei ole niin tarkka (~1 m), että siitä voi laskea kahden veneessä olevan antennin avulla suunnan järkevällä tarkkuudella. Sen sijaan kahden samaan (tai toistensa kanssa kommunikoiviin) GPS-yksikköön liitettyjen antennien suhteellisen sijainnin saa erittäin tarkasti (~ 1mm). Tähän tarvitaan RTK-tekniikkaa, joka vaatii paljon laadukkaammat antennit ja paljon enemmän laskentaa. RTK-tekniikkaa on käytetty hyvin kauan maanmittauksessa. Siinä saadaan mm-tarkkuudella mitattua piste, kun on olemassa toinen antenni tunnetussa pisteessä ja riittävän lähellä (suuruusluokkaa kilometrin säteelllä).

GPS-sijainti perustuu etäisyysmittaukseen sateliitista. Siihen käytetään koodattua signaalia, jonka kulkuaikaa mitataan koodista. RTK taas ei käytä tuota koodia vaan kantoaaltoa. Mutta kantoaallossa ei ole koodia, joten joudutaan laskemaan kuinka monta kantoaallon vaihetta erottaa nuo kaksi antennia miltäkin sateliitilta. Samalla tekniikalla saadaan myös nopeustieto todella tarkasti, mutta huonolla antennilla ei pystytä kärryillä kantoaalloista, joten ko. tekniikka ei käytetä normi GPS:ssä.

tottumus kirjoitti:

Eikö kulkusuunnan ylläpitämisessä ja kulkusuunnan tarkkuudessa tulisi huomata käytännön erilaiset tilanteet: käsiohjaus vs autopilotti, hyvä näkyvyys vs olematon näkyvyys, hankala merenkäynti vs saariston suoja.
Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että jonkun waypointin saavuttaminen voi vaatia tarkkuusnavigointia, sitä suurempaa tarkkuutta mitä lähempänä maali on.

Vene on helppo pitää oikeassa kulkusuunnassa myös käsiohjauksella, kun ympärilleen näkee ja merenkäynti on vähäistä tai olematonta.
Tilanne on aivan toinen silloin kun avomerellä on pakko ohjata käsin eikä pimeyden takia pysty ennakoimaan yksittäisiä aaltoja.
Jokainen on varmaan huomannut senkin, että tiheässä sumussa on huomattavasti helpompi säilyttää oikea kulkusuunta autopilotilla kuin käsiohjauksella, vaikka näkökentässä olisi plotteri tai 1° tarkkuutta näyttävä sähkökompassi.

Ainakin itselleni on huonossa näkyvyydessä ja merenkäynnin aikana käsin ohjatessa helmpompi välttää isompia kulkusuunnasta poikkeamisia (vaikkapa vahinkojiippiä) magneettikompassia seuraamalla kuin sähkökompassin digitaalinumeroiden avulla.
Ehkä se johtuu tottumisesta. Kun kompassin malli on veneen vaihtuessa vaihtunut (esim. SuuntoD165 tai Sestrel Major vs. Setrel Moore) on vienyt muutaman vuoden ennenkuin kompassiruusun liikkeiden ja omien ohjausliikkeiden välille on muodostunut tietty automaatio .
Käsiohjailua magneettikompassin tai digitaalinäytön avulla ei helpota, jos sataa rankasti tai/ja jos tarkkuusnäkeminen on silmälaiseista riippuvaa. Tässäkin tilanteessa isokokoinen magneettikompassi voi olla helpompi seurattava kuin digitaalinäytön yksittäiset numerot.
Jokaisella tietysti on tapansa ja kokemuksensa. Omaan käyttööni kuitenkin tarvitsen selkeän magneettikompassin ohjailukompassiksi (lähinnä käsiohjausta varten) – elektroniikka on navigointia varten. Myös varakompassini on magneettinen. Se ainoa kerta (v. -97), jolloin veneeseeni osunut salamanisku aiheutti elektroniikan tuhoutumisen, ei ole unohtunut.

Lue lisää

Tämä asia on ilmeisesti hyvin vaikeatajuinen, varsinkin, jos ei ole paljoa kokemusta.
Jos sinulla on minkä tahansa kompassin näyttö vain pieninä numeroina, niin se on vaikea lukea.

Vika on kuitenkin sinussa eikä kompassissa. Sinä et ole osannut valita sellaista näyttöä tai sellaista asetusta, jossa kompassi on visuaalisempi. Kyse ei ole tekniikan putteesta vaan sinun huonosti valituista laitteista tai osaamattomuudesta käyttää niitä.

Niin kauan, kunnes perehdyt asiaan, tulet ikuisesti valittamaan että satelliitti- (tai mikä muu tahansa kompassi) on huono koska sen näyttö on vain 1cm korkea (eikä mitään muuta voi olla olemassa) :D

JospaPerehtyisitHieman kirjoitti:

Tämä asia on ilmeisesti hyvin vaikeatajuinen, varsinkin, jos ei ole paljoa kokemusta.
Jos sinulla on minkä tahansa kompassin näyttö vain pieninä numeroina, niin se on vaikea lukea.

Vika on kuitenkin sinussa eikä kompassissa. Sinä et ole osannut valita sellaista näyttöä tai sellaista asetusta, jossa kompassi on visuaalisempi. Kyse ei ole tekniikan putteesta vaan sinun huonosti valituista laitteista tai osaamattomuudesta käyttää niitä.

Niin kauan, kunnes perehdyt asiaan, tulet ikuisesti valittamaan että satelliitti- (tai mikä muu tahansa kompassi) on huono koska sen näyttö on vain 1cm korkea (eikä mitään muuta voi olla olemassa) :D

Lue lisää

Kiitos selvityksestäsi ja neuvoistasi. Harmi, että luulit magneettikompassin puolustuksen valitukseksi!

Omassa käytössäni tavallisimmat korjaustarpeet veneissäni ovat liittyneet nimenomaan elektroniikkaan. Kerron esimerkkejä. Raymarinen "course computerin" elektroniikkakortti uusittiin takuuna, kerran Mid-Atlantic Yacht Service korjasi sen, kerran course computer korjattiin Whangareissa. GPS-antenni on tuhoutunut meriveden aiheuttaman korroosion takia kerran. Istuinlaatikon "waterproof" LCD-näyttö (isot numerot!) tuhoutui Intian valtamerellä jouduttuaan meriveden alle. Yksi avotilan LCD-näyttö musteni auringossa ja jäi himmeäksi. Tutka-antenni on hajonnut kerran. Fluxgatekompassin uusin äskettäin. Se oli alkanut oikutella viime kesänä Pohjois-Atlantilla.
Magneettikompassi ei ole pettänyt kertaakaan.

Myönnän kyllä, että "vika on minussa". Niinkuin enemmistö meistä purjehtijoista, itsekin olen hankkinut veneisiini tavanomaista huvivene-elektroniikkaa. Huvivene-elektroniikan luotettavuus on omassa käytössäni ollut aika kehnoa ja kestoikä avomerikäytössä vain joitakin vuosia.
Kysymys ei ole "vain 1 cm korkeista" numeroista tai näytöistä (mistä ihmeestä keksit sellaisen ajatuksen?). LCD-näytön luettavuus riippuu paitsi koosta, myös katseluetäisyydestä ja -kulmasta. Sama koskee tietenkin magneettikompassia.

Oletkohan huvivene-elektroniikan myyjä, joka yrittää suositella uusien lelujen ostamista :D

kiitosohjeista kirjoitti:

Kiitos selvityksestäsi ja neuvoistasi. Harmi, että luulit magneettikompassin puolustuksen valitukseksi!

Omassa käytössäni tavallisimmat korjaustarpeet veneissäni ovat liittyneet nimenomaan elektroniikkaan. Kerron esimerkkejä. Raymarinen "course computerin" elektroniikkakortti uusittiin takuuna, kerran Mid-Atlantic Yacht Service korjasi sen, kerran course computer korjattiin Whangareissa. GPS-antenni on tuhoutunut meriveden aiheuttaman korroosion takia kerran. Istuinlaatikon "waterproof" LCD-näyttö (isot numerot!) tuhoutui Intian valtamerellä jouduttuaan meriveden alle. Yksi avotilan LCD-näyttö musteni auringossa ja jäi himmeäksi. Tutka-antenni on hajonnut kerran. Fluxgatekompassin uusin äskettäin. Se oli alkanut oikutella viime kesänä Pohjois-Atlantilla.
Magneettikompassi ei ole pettänyt kertaakaan.

Myönnän kyllä, että "vika on minussa". Niinkuin enemmistö meistä purjehtijoista, itsekin olen hankkinut veneisiini tavanomaista huvivene-elektroniikkaa. Huvivene-elektroniikan luotettavuus on omassa käytössäni ollut aika kehnoa ja kestoikä avomerikäytössä vain joitakin vuosia.
Kysymys ei ole "vain 1 cm korkeista" numeroista tai näytöistä (mistä ihmeestä keksit sellaisen ajatuksen?). LCD-näytön luettavuus riippuu paitsi koosta, myös katseluetäisyydestä ja -kulmasta. Sama koskee tietenkin magneettikompassia.

Oletkohan huvivene-elektroniikan myyjä, joka yrittää suositella uusien lelujen ostamista :D

Lue lisää

En ole myyjä, enkä missään nimessä suosittele leluja, ne eivät tahdo kestää, joskin vähintäin yhtä usein vika on asennuksessa kuin laitteessa itsessään.

Elektroniikalla on tietenkin oma käyttöikänsä. En ole missään vaiheessa väittänyt sen olevan ikuista tai halpaa. Magneettikompassi on kestävä, suurin riski taitaa olla kuivuminen.

Jokaiselle kriittiselle järjestelmälle pitää olla vähintaan sellainen varajärjestelmä, joka estää ainakin hätään joutumisen jos ei peräti matkan jatkamisen loppuun asti. Magneettikompassi on hyvä varajärjestelmä eikä missään nimessä tarpeeton.

En kuitenkaan käyttäisi sityä ensisijaisena välineenä navigoinnissa enkä edes kompassisuunnan näyttäjänä niin kauan, kun muita on käytössä. Elektronisen kompassin ei tarvitse edelleenkään olla pelkkä luku, olisi se sitten iso tai pieni.

http://www.simrad-yachting.com/fi-fi/Kaikki-tuotteet/Mittarit/IS20-Compass-fi-fi.aspx

VisuaalinenIlme kirjoitti:

En ole myyjä, enkä missään nimessä suosittele leluja, ne eivät tahdo kestää, joskin vähintäin yhtä usein vika on asennuksessa kuin laitteessa itsessään.

Elektroniikalla on tietenkin oma käyttöikänsä. En ole missään vaiheessa väittänyt sen olevan ikuista tai halpaa. Magneettikompassi on kestävä, suurin riski taitaa olla kuivuminen.

Jokaiselle kriittiselle järjestelmälle pitää olla vähintaan sellainen varajärjestelmä, joka estää ainakin hätään joutumisen jos ei peräti matkan jatkamisen loppuun asti. Magneettikompassi on hyvä varajärjestelmä eikä missään nimessä tarpeeton.

En kuitenkaan käyttäisi sityä ensisijaisena välineenä navigoinnissa enkä edes kompassisuunnan näyttäjänä niin kauan, kun muita on käytössä. Elektronisen kompassin ei tarvitse edelleenkään olla pelkkä luku, olisi se sitten iso tai pieni.

http://www.simrad-yachting.com/fi-fi/Kaikki-tuotteet/Mittarit/IS20-Compass-fi-fi.aspx

Lue lisää

Tunnen kyllä Simradin kompassinäytön. Sinä tykkäät monista erillisistä mittareista, minä en. Niissä on sijoitteluongelmaakin. Jos mittarit ovat esim. luukkutallin päällä, ne ovat kaukana ruorimiehestä. Jos ne on sijoitettu ohjauspedestaaliin, ne eivät näy kuin ratin takaa. Toinen syy monien mittareiden välttämiseen on koettu periaate: "Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon"!

Mulla on linkin kuvan mukainen ohjaussuunnan näyttäjä. Se on oleellinen, kun ohjaan käsin. Siksi se on lähietäisyydellä näkökentässä, kun ollaan ruorissa. Pidän näyttöä selkeänä ja laitetta luotettavana. Merten ylityksillä tuuliperäsin tai autopilotti ohjaa yli 90% ajasta, jolloin kompassiin ei tarvitse tuijotella eikä ratin takanakaan yleensä olla. Navigointi tapahtuu elektronisilla apuvälineillä, mutta sijainnit merkitsen silti paperikarttaan (esim. 2-4 kertaa vrk:ssa merten ylityksillä kelistä riippuen).
Tietysti magneettikompassiin voi esim. 10 vuoden jälkeen muodostua ilmakupla, mutta se estä toimintaa ja kuplan voi poistaa. Kompassin led-valo on pitkäikäinen (monissa magn. kompasseissa on kaksi valolähdettä, jolloin molempien sammuminen yhtäaikaa on epätodennäköistä muuta kuin johtoliitosten takia)
http://www.marinemegastore.com/images/products/medium/MER_82615_L.JPG

Omalta osaltani päätän keskustelun tähän. Jokainen tietenkin päättää, miten paljon elektroniikkaa haluaa hankkia.

vapausvalita kirjoitti:

Tunnen kyllä Simradin kompassinäytön. Sinä tykkäät monista erillisistä mittareista, minä en. Niissä on sijoitteluongelmaakin. Jos mittarit ovat esim. luukkutallin päällä, ne ovat kaukana ruorimiehestä. Jos ne on sijoitettu ohjauspedestaaliin, ne eivät näy kuin ratin takaa. Toinen syy monien mittareiden välttämiseen on koettu periaate: "Se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon"!

Mulla on linkin kuvan mukainen ohjaussuunnan näyttäjä. Se on oleellinen, kun ohjaan käsin. Siksi se on lähietäisyydellä näkökentässä, kun ollaan ruorissa. Pidän näyttöä selkeänä ja laitetta luotettavana. Merten ylityksillä tuuliperäsin tai autopilotti ohjaa yli 90% ajasta, jolloin kompassiin ei tarvitse tuijotella eikä ratin takanakaan yleensä olla. Navigointi tapahtuu elektronisilla apuvälineillä, mutta sijainnit merkitsen silti paperikarttaan (esim. 2-4 kertaa vrk:ssa merten ylityksillä kelistä riippuen).
Tietysti magneettikompassiin voi esim. 10 vuoden jälkeen muodostua ilmakupla, mutta se estä toimintaa ja kuplan voi poistaa. Kompassin led-valo on pitkäikäinen (monissa magn. kompasseissa on kaksi valolähdettä, jolloin molempien sammuminen yhtäaikaa on epätodennäköistä muuta kuin johtoliitosten takia)
http://www.marinemegastore.com/images/products/medium/MER_82615_L.JPG

Omalta osaltani päätän keskustelun tähän. Jokainen tietenkin päättää, miten paljon elektroniikkaa haluaa hankkia.

Lue lisää

Ei meidän näkökulmat ole kuitenkaan kovin kaukana toisistaan. Hiukan eri painotuksia vain.

Päämäärähän on, että vene ja varusteet ovat riittävän turvallisia. Täydellistä turvallisuutta ei ole olemassakaan joten aina liikutaan jollain riskitasolla.

Katsatus on yksi tapa käydä asiat läpi. Se on palvelu, jonka voi ostaa ne, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Palvelu maksetaan joko erikseen tai jonkun muun maksun yhteydessä.

Minun mielestäni kastsatukseen suhtaudutaan liian tunteella. Joidenkin mielestä se on täysin turha ja toisten mielestä se on välttämätön eikä riitä että he sen ostavat vaan haluavat myös muiden ostavan.

Minulle katsastus on joskus hyvä, joskus tarpeeton. Runkokatsastuksesta on enemmän hyötyö kuin välikatsastuksista. Yleensä veneeseen tuppaa kertyä tavaraan ennemminkin kuin välttämätöntä poistuisi.

Rakettien ja sammuttimien päivämäärät osaan katsoa ilman muiden apua. Siihen menee pari minuuttia enkä nöäe tarvetta käyttää sitä varten tuntia.

Välineet uusitaan sitä mukaa, kun se tulee ajankohtaiseksi. Niiden kunnon tiedän minä parhaiten.

Minun puolestani järjestelmä on pääosin hyvä. Ne katsastaa, jotka haluavat ja ne, jotka eivät halua, eivät katsasta. Kun vielä päästään eroon niistä, joiden elämäntehtävä on käännyttää muita omiin tapohinsa, tilanne on täydellinen.

Makuasia55 kirjoitti:

Päämäärähän on, että vene ja varusteet ovat riittävän turvallisia. Täydellistä turvallisuutta ei ole olemassakaan joten aina liikutaan jollain riskitasolla.

Katsatus on yksi tapa käydä asiat läpi. Se on palvelu, jonka voi ostaa ne, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Palvelu maksetaan joko erikseen tai jonkun muun maksun yhteydessä.

Minun mielestäni kastsatukseen suhtaudutaan liian tunteella. Joidenkin mielestä se on täysin turha ja toisten mielestä se on välttämätön eikä riitä että he sen ostavat vaan haluavat myös muiden ostavan.

Minulle katsastus on joskus hyvä, joskus tarpeeton. Runkokatsastuksesta on enemmän hyötyö kuin välikatsastuksista. Yleensä veneeseen tuppaa kertyä tavaraan ennemminkin kuin välttämätöntä poistuisi.

Rakettien ja sammuttimien päivämäärät osaan katsoa ilman muiden apua. Siihen menee pari minuuttia enkä nöäe tarvetta käyttää sitä varten tuntia.

Välineet uusitaan sitä mukaa, kun se tulee ajankohtaiseksi. Niiden kunnon tiedän minä parhaiten.

Minun puolestani järjestelmä on pääosin hyvä. Ne katsastaa, jotka haluavat ja ne, jotka eivät halua, eivät katsasta. Kun vielä päästään eroon niistä, joiden elämäntehtävä on käännyttää muita omiin tapohinsa, tilanne on täydellinen.

Lue lisää

Joissakin keskusteluissa on valjennut erään katsastusmiehen näkemykset ja persoonallisuus. Olisiko muutama yksittäinen katsastusmies syynä siihen, että katsastuksiin suhtaudutaan negatiivisin tuntein ja katsastuksia pidetään tarpeettomina? Omassa pursiseurassani katsastus on neuvova ja kannustava, ei byrokraattinen eikä pottuileva. Siksi kai katsastamaton vene on harvinaisuus.

Koska yleinen "trendi" tuntuu olevan magneettikompassin ja muidenkin perinteisten navigointivälineiden tai merimiestaitojen väheksyminen, siteeraan Yachting Monthlyn tuoreimman numeron uutista. US Navy alkaa 20 vuoden tauon jälkeen kouluttaa meriupseereilleen perinteistä tähtinavigointia. Syy on se, että GPS-satelliitit ovat "kyberhaavoittuvaisia". Itse en niinkään ole huolissani kybervaaroista kuin vene-elektroniikan pettämisistä. En varmaankaan ole ainoa, jonka veneessä plotteri on yllättäen hyytynyt tai lähelle osunut salamanisku pimentänyt kerralla kaikki mittarit.

posit.ajattelu kirjoitti:

Joissakin keskusteluissa on valjennut erään katsastusmiehen näkemykset ja persoonallisuus. Olisiko muutama yksittäinen katsastusmies syynä siihen, että katsastuksiin suhtaudutaan negatiivisin tuntein ja katsastuksia pidetään tarpeettomina? Omassa pursiseurassani katsastus on neuvova ja kannustava, ei byrokraattinen eikä pottuileva. Siksi kai katsastamaton vene on harvinaisuus.

Koska yleinen "trendi" tuntuu olevan magneettikompassin ja muidenkin perinteisten navigointivälineiden tai merimiestaitojen väheksyminen, siteeraan Yachting Monthlyn tuoreimman numeron uutista. US Navy alkaa 20 vuoden tauon jälkeen kouluttaa meriupseereilleen perinteistä tähtinavigointia. Syy on se, että GPS-satelliitit ovat "kyberhaavoittuvaisia". Itse en niinkään ole huolissani kybervaaroista kuin vene-elektroniikan pettämisistä. En varmaankaan ole ainoa, jonka veneessä plotteri on yllättäen hyytynyt tai lähelle osunut salamanisku pimentänyt kerralla kaikki mittarit.

Lue lisää

En myöskään ymmärrä negatiivista suhtautumista katsastukseen. Se on vapaaehtoinen toimnepiden eikä se ole itseltä poissa, jos joku toinen katsastaa oman veneensä - tai on katsastamatta.

Katsastuksen tarpeellisuus on eri asia kuin katsastajan luonne. Mukavan katsastajan tekemä katsastus voi olla turha siinä missä hankalan luonteen tekemä katsastus tarpeellinen. Olisi liian suurta yleistämistä, jos todettaisiin, että kaikki kiva on tarpeellista :D

Omalta kohdaltani pidän vuosikatsastuksia turhina. Katasataja ei saa tunnin aikana veneestä tai varusteista selville mitään sellaista, mikä ei olisi minun tiedossani. Tiedän myös, että jos en ole kantanut jotain varustetta pois, se on veneessä - ja yleensä kaksin kappalein. Omassa veneessä tietää mitä siellä on, missä kunnossa se on ja mistä sen löytää. Jos ei tiedä, niin sitten katsastus voi olla hyvä asia.

Jos katsastan veneen, teen sen vain jos siihen löytyy sopiva hetki. En jää töistä pois sen takia enkä lähde ajelemaan erikseen sitä varten.

Ehkä ei pitäisi vähätellä myöskään US Navyn uutta käytäntöä, kun se on ottanut astronavigoinnin uudelleen ohjelmaansa 20 vuoden tauon jälkeen. Syynä on se, että gps-järjestelmää pidetään kyberhaavoittuvaisena. Se ei ole hakkeroinnilta suojassa.
Tällä foorumilla trendi on kyllä ollut magneettikompassien, paperikarttojen ja harppien vähättely. Sekstanttinavigointikin on herättänyt lähinnä museoasenteita.








.

USnavy_sekstantit kirjoitti:

Ehkä ei pitäisi vähätellä myöskään US Navyn uutta käytäntöä, kun se on ottanut astronavigoinnin uudelleen ohjelmaansa 20 vuoden tauon jälkeen. Syynä on se, että gps-järjestelmää pidetään kyberhaavoittuvaisena. Se ei ole hakkeroinnilta suojassa.
Tällä foorumilla trendi on kyllä ollut magneettikompassien, paperikarttojen ja harppien vähättely. Sekstanttinavigointikin on herättänyt lähinnä museoasenteita.








.

Lue lisää

Ehkä se nyt kuitenkin on niin, että armeijan pitää pystyä toimimaan hiukan erilaisessa ympäristössä kuin huviveneilijän. Eihän meillä ole helikoptereita tai hävittäjiäkään mukana. Ei edes tykkiä.

Vertailu armeijaan osoittaa hämärtynyttä todellisuudentajua

kuuskuuskuusjapuoli kirjoitti:

Ehkä se nyt kuitenkin on niin, että armeijan pitää pystyä toimimaan hiukan erilaisessa ympäristössä kuin huviveneilijän. Eihän meillä ole helikoptereita tai hävittäjiäkään mukana. Ei edes tykkiä.

Vertailu armeijaan osoittaa hämärtynyttä todellisuudentajua

Lue lisää

Meidän tavallisten purjematkaajien navigointi menisi kriisitilanteessa todella poskelleen jos gps äkillisesti tehtäisiin toimintakyvyttömäksi. Onneksi ei ole todennäköistä mutta ajatusharjoituksena jokainen voi miettiä. Käytännössä tämä "kyberuhka" voisi olla salaman iskun totaalisti tuhoama elektroniikka avomerellä. Milläs sitten suunnistetaan jos ei ole paperikarttaa, lähtösijaintia eikä gps:ää?.