Tupakka syövän aiheuttajana
Julkaistu 22.08.2013
Tupakointi on pahin tunnettu yksittäinen syövän aiheuttaja. Kolmannes kaikista syöpätapauksista johtuu tupakoinnista.
Tupakointi liitetään usein yhteen vain keuhkosyövän kanssa, mutta se lisää riskiä sairastua myös muihin syöpiin. Sairastumisriskiin vaikuttavat sekä aloittamisikä, päivittäin kulutettu tupakan määrä että tupakkatuotteiden käyttöajan pituus.
KEUHKOSYÖPÄ
* Keuhkosyöpätapauksista lähes kaikki (90%) johtuvat tupakoinnista.
* Tupakoitsijan riski sairastua keuhkosyöpään on 10-50 kertainen tupakoimattomaan verrattuna.
* Sairastumisriski on sitä suurempi mitä nuorempana tupakointi aloitetaan, mitä enemmän päivittäin poltetaan ja mitä useampia vuosia tupakointi jatkuu.
* Keuhkosyövän paranemisennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta vain 10 % on enää hengissä.
* Kevytsavukkeet eivät vähennä keuhkosyöpäriskiä. Kevytsavukkeista tulee tervaa ja muita haitallisia aineita hengityksen mukana elimistöön jopa enemmän kuin tavallisista savukkeista. Kevytsavukkeen polttajat vetävät henkeensä yli kaksi kertaa enemmän tervaa kuin mitä savukkeen vähittäismyyntipakkauksessa ilmoitetaan. Valmistajien ilmoittamat tervan määrät eivät perustu todellisiin tupakointitapoihin. Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan kevytsavukkeiden polttajat vetävät pidempiä ja syvempiä henkäyksiä tiheämmässä tahdissa sekä käyttävät savun tehokkaammin kuin mihin tupakkavalmistajien koeasetelmat perustuvat.
* Tupakoinnin lopettamisen jälkeen riski sairastua keuhkosyöpään pienenee vähitellen. Kymmenessä vuodessa tupakoinnin lopettamisesta riski sairastua keuhkosyöpään on pienentynyt 20 %:iin.
MUUT SYÖPÄSAIRAUDET
Tupakointi lisää riskiä sairastua
- munuaissyöpään
- kurkunpään syöpään
- ruokatorven syöpään
- haimasyöpään
- munuaisten syöpään
- suusyöpään
- huulisyöpään
- nielusyöpään
- virtsarakon syöpään
- kohdunkaulan syöpään
- mahasyöpään
- maksasyöpään
Tupakointi vaikuttaa myös leukemian ja aivokasvainten kehittymiseen ja saattaa lisätä myös naisten riskiä sairastua rintasyöpään.
Julkaistu 22.08.2013
Tupakointi on pahin tunnettu yksittäinen syövän aiheuttaja. Kolmannes kaikista syöpätapauksista johtuu tupakoinnista.
Tupakointi liitetään usein yhteen vain keuhkosyövän kanssa, mutta se lisää riskiä sairastua myös muihin syöpiin. Sairastumisriskiin vaikuttavat sekä aloittamisikä, päivittäin kulutettu tupakan määrä että tupakkatuotteiden käyttöajan pituus.
KEUHKOSYÖPÄ
* Keuhkosyöpätapauksista lähes kaikki (90%) johtuvat tupakoinnista.
* Tupakoitsijan riski sairastua keuhkosyöpään on 10-50 kertainen tupakoimattomaan verrattuna.
* Sairastumisriski on sitä suurempi mitä nuorempana tupakointi aloitetaan, mitä enemmän päivittäin poltetaan ja mitä useampia vuosia tupakointi jatkuu.
* Keuhkosyövän paranemisennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta vain 10 % on enää hengissä.
* Kevytsavukkeet eivät vähennä keuhkosyöpäriskiä. Kevytsavukkeista tulee tervaa ja muita haitallisia aineita hengityksen mukana elimistöön jopa enemmän kuin tavallisista savukkeista. Kevytsavukkeen polttajat vetävät henkeensä yli kaksi kertaa enemmän tervaa kuin mitä savukkeen vähittäismyyntipakkauksessa ilmoitetaan. Valmistajien ilmoittamat tervan määrät eivät perustu todellisiin tupakointitapoihin. Uuden amerikkalaistutkimuksen mukaan kevytsavukkeiden polttajat vetävät pidempiä ja syvempiä henkäyksiä tiheämmässä tahdissa sekä käyttävät savun tehokkaammin kuin mihin tupakkavalmistajien koeasetelmat perustuvat.
* Tupakoinnin lopettamisen jälkeen riski sairastua keuhkosyöpään pienenee vähitellen. Kymmenessä vuodessa tupakoinnin lopettamisesta riski sairastua keuhkosyöpään on pienentynyt 20 %:iin.
MUUT SYÖPÄSAIRAUDET
Tupakointi lisää riskiä sairastua
- munuaissyöpään
- kurkunpään syöpään
- ruokatorven syöpään
- haimasyöpään
- munuaisten syöpään
- suusyöpään
- huulisyöpään
- nielusyöpään
- virtsarakon syöpään
- kohdunkaulan syöpään
- mahasyöpään
- maksasyöpään
Tupakointi vaikuttaa myös leukemian ja aivokasvainten kehittymiseen ja saattaa lisätä myös naisten riskiä sairastua rintasyöpään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ÄIDIN TUPAKOINNISTA AIHEUTUVAT HAITAT VAUVALLE RASKAUDEN JA IMETYKSEN AIKANA
Julkaistu 22.08.2013
VauvaTupakansavun myrkyt, kuten nikotiini ja häkä, kulkeutuvat suoraan äidin elimistöstä napanuoran ja istukan välityksellä sikiöön. Siksi raskauden aikainen tupakointi on erittäin vahingollista syntyvälle lapselle. Syntyvän lapsen veressä on nikotiinia yhtä paljon tai jopa enemmän kuin äidillään. Sikiön kyky poistaa nikotiinia elimistöstään on aikuista huonompi. Häkä sitoutuu 170 kertaa happea herkemmin sikiön veressä happea kuljettavaan hemoglobiiniin. Näin happi syrjäytyy ja hapen kuljetuskyky heikkenee, joka puolestaan moninkertaistaa muiden haitallisten aineiden vaikutukset sikiössä ja istukassa. Tupakan savussa on häkää yhtä paljon kuin tulee auton pakoputkesta.
Tupakansavun nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia. Nollatoleranssi, mieluiten ennen raskautta, on paras keino suojella haittavaikutuksilta. Happi on elintärkeä myös sikiölle. Happi kulkeutuu napanuoran ja istukan kautta sikiöön. Hapenpuute häiritsee solujen jakautumista (kasvua!) ja 20. raskausviikon jälkeen sikiön aivojen ja keskushermoston nopeasti jakautuvat solut ovat erityisen alttiita tupakansavun vaikutuksille.
Raskauden aikainen tupakointi voi aiheuttaa:
* keskenmenon (kaksinkertaistaa keskenmenon riskin)
* ennenaikaisen synnytyksen (14% ennenaikaisista synnytyksistä johtuu äidin tupakoinnista)
* keskosina syntyvillä alipainoisilla vauvoilla on enemmän ongelmia, jos lapsi on altistunut kohdussa tupankansavulle
* istukan vajaatoiminnan ja ennenaikaisen irtoamisen riski lisääntyy raskauden aikana tupakoitaessa
* lapsen alhaisen syntymäpainon (200-400 gramma, hapen saannin vähyyden vuoksi). Alipainoisuus saattaa viivästyttää lapsen normaalia kehitystä aina 10 ikävuoteen saakka.
* kätkytkuoleman
Tupakoinnilla saattaa olla vaikutusta myös raskauden aikaisiin komplikaatioihin sekä lapsen alikehitykseen. Se kaksinkertaistaa lapsen riskin saada astma tai allergia.
Yhden savukkeen polton jälkeen sikiön sydän lyö tiheämmin puolen tunnin ajan. Samalla sikiön hengitysliikkeet vähenevät. Näitä löydöksiä voi tulla esille myös ultraäänitutkimuksissa, mutta normaali ultraäänitutkimustulos, ei poissulje tupakan mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia.
Tupakointi vaikuttaa myös hedelmällisyyteen.
TUPAKOINTI JA IMETYS
Tupakoivan äidin rintamaidossa on nikotiinia viisinkertainen määrä veren pitoisuuksiin verrattuna. Vanhempien tupakointi kotona tarkoittaa lasten pakkotupakointia ja altistaa lapsen hengitystiesairauksille ja äkillisille välikorvantulehduksille. Savu pahentaa myös lasten allergia ja astmaoireita.
Tupakointi lisää imeväiskuolleisuutta ja vähentää imetysaikaa. Kuolleisuuden riski on noin puolet suurempi 20 kappaletta tai useampia savukkeita polttavilla kuin tupakoimattomilla äideillä. Myös äidin tupakoinnin ja kätkytkuolemien välillä on havaittu olevan yhteyttä. Äidinmaidon nikotiinipitoisuudet ovat viisinkertaiset veren pitoisuuksiin verrattuna. Nikotiinia on maidossa merkittäviä määriä vielä 3-5 tuntia savukkeen polttamisen jälkeen. Tupakoivat äidit lopettavat imettämisen aikaisemmin kuin muut (kolmasosa tupakoivista äideistä imettää yli 6 kk). Tupakan haju ja maku siirtyy äidin maitoon ja lapsi voi siksi hyljeksiä maitoa. Tupakoivan äidin rintamaito on myös ravintokyhempää ja C-vitamiinipitoisuus on matalampi.
Tupakoivien vanhempien lapset joutuvat keskimäärin puolta useammin sairaalahoitoon keuhkoputkentulehdusten ja keuhkokuumeen takia kuin tupakoimattomien kotien lapset. Äidin tupakointi vaikuttaa enemmän lapsen terveyteen kuin isän tupakointi. Sairastumisriski on yhteydessä kotona poltettujen savukkeiden määrään. Toistuvia välikorvantulehduksia joskus seuraava liimakorva on yhteydessä lapsen altistumiseen tupakansavulle. Savu altistaa lapsen äkillisille välikorvantulehduksille imetyksen kestosta riippumatta. Savukkeesta leviää ilmaan ja tupakoivan ihmisen suuhun, nenään ja keuhkoihin savun sisältämiä palamistuotteita. Suoraan ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän häkää kuin mitä on tupakoijan keuhkoihin vetämässä savussa.
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN
Raskaus on hyvä syy lopettaa tupakointi. Yli puolet tupakoivista äideistä pystyy lopettamaan tupakoinnin ennen raskautta tai viimeistään raskauden alkuvaiheessa. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Lopettaminen ei raskauden loppuvaiheessakaan ole liian myöhäistä. Myös pelkästä tupakoinnin vähentämisestä on hyötyä. Odottavien äitien suuri enemmistö on savuttomia sillä enää vain 15% raskaana olevista naisista tupakoi Suomessa.
Osalle äidestä tupakoinnin lopettaminen on hyvin vaikeaa. Nikotiinin aineenvaihdusta nopeutuu raskauden aikana, mikä osaltaan vaikeuttaa tupakoinnista luopumista tai vähentämistä. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on tarjota kaikki mahdollinen tuki tupakoinnin lopettamista harkitseville vanhemmille. Lopettamista helpottaa olennaisesti, jos toisetkaan eivät tupakoi perheessä. Äidin ja isän tulisi siis lopettaa samanaikaisesti.
Markkinoilla olevat nikotiinikorvaushoitovalmisteet soveltuvat hyvin lopettamisen tueksi. Niitä käytettäessä veren nikotiinipitoisuudet eivät nouse yhtä korkeiksi kuin savukkeita polttaessa. Nikotiinivalmisteita käytettäessä vältytään veren hiilimonoksidipitoisuuden nousulta. Valmisteita voidaan käyttää myös raskauden aikana:
"Tupakoitsijoiden synnyttämien lasten pienet syntymäpainot on liitetty nikotiinin verisuonia supistavaan vaikutukseen istukassa. Kuitenkin nikotiinikorvaushoito haittaa sikiön kehitystä vähemmän kuin tupakoinnin jatkaminen. Nikotiinihoidon katsotaan olevan aiheellista raskauden aikana, jollei 10-15 savuketta päivittäin polttavan naisen tupakoinnin lopettaminen muuten onnistu. Tällöin korvaushoito tulisi toteuttaa raskauden alkuaikana, jolloin sikiön kasvun on osoitettu hidastuvan vähemmän." (Kirsi Pietilä - Pekka Puska, Nikotiinikorvaushoidon turvallisuus, Suomen Lääkärilehti 1-2/2000)
Jos tupakoinnin lopettaminen osoittautuu mahdottomaksi, tupakoinnin vähentämisestäkin on hyötyä. Sama koskee tupakointia raskauden jälkeen. Tupakoinnista tulisi pidättyä ainakin 2-3 tuntia ennen imetystä.
Jos tupakoit ja suunnittelet rakaskautta niin lopeta tupakointo jo 2-6 kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Mikäli sinulla esiintyy vieroitusoireita, jotka estävät lopettamisen kannattaa turvautua nikotiinikorvaustuotteisiin. Lyhytaikainen nikotiinikorvaushoito on raskauden aikana sallittua kun lopettaminen ei ole muuten onnistunut. Raskauden aikana korvaustuotteiden käyttö on hyvä pitää mahdollisimman vähäisenä. Raskauden aikana ei suositella nikotiinilaastari, josta vapautuu nikotiinia jatkuvasti. Parempi vaihtoehto on esim. purukumi, kielenalustabletti tai imeskelytabletti tarvittaessa, vain silloin kun tupakkaa tekee mieli. Raskauden aikaisesta hoitosuosituksista saat lisätietoa apteekista.
Nikotiinikorvaushoidosta voi olla hyötyä äideille, jotka ovat aloittaneet tupakoinnin nuorena ja polttavat 10-15 savuketta päivässä. Myös aamutupakan polttaminen heti 5-15 minuutin kuluessa heräämisestä kuvaa voimakasta nikotiiniriippuvuutta. Motivoituneet äidit hyötyvät eniten korvaushoidosta.
Mikäli raskaus on tullut sattumalta tai yllättäen on tärkeää, että tupakointi lopetetaan heti kun raskaustesti näyttää positiivista. Alkuraskauden mahdollinen pahoinvointi voi olla tässä tilanteessa eduksi ja tupakkaa ei edes tee samalla tavalla mieli.
Imetyksen aikaisesta nikotiinikorvauksesta kannattaa jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
VANHEMPIEN TUPAKOINNIN VAIKUTUS LAPSEEN
Lapsen tupakointi on selvästi yhteydessä vanhempien tupakointiin. Tupakoivien perheiden lapset alkavat polttaa useammin kuin tupakoimattomien. Lasten tupakointiin ei vaikuta mainittavasti se, tupakoiko perheessä vain toinen vanhemmista vai molemmat. Vanhempien tupakointi ei siten ole vain heidän oma asiansa vaan se vaikuttaa myös heidän lastensa terveyteen nyt ja tulevaisuudessa.
TUPAKOINNIN AIHEUTTAMAT KUOLEMAT
Julkaistu 22.08.2013
Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5 000 ihmistä joka vuosi. Määrä on enemmän kuin Suomessa vuoden aikana huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin, itsemurhien ja murhien seurauksena kuolleiden määrä yhteensä. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama ja joka viiden sydän- ja verenkiertoelinten sairaus on aiheutuu tupakoinnista.
Keskimäärin tupakointi lyhentää elinikää kahdeksan vuotta.
Maailmanlaajuisesti tupakoinnin seurauksena kuolee joka vuosi noin 4 miljoonaa ihmistä. Teollisuusmaissa tupakka on syynä lähes joka kuudenteen kuolemantapaukseen.
Tupakointi vaikuttaa koko kehoon ja on keuhkosyövän lisäksi vaikuttamassa useisiin muihinkin syöpiin (mm. virtsarakon syöpä, kurkunpään syöpä, ruokatorven syöpä ja haimasyöpä). Suurin osa tupakoinnin aiheuttamista kuolemista johtuu kuintekin sydän- tai aivoinfarktista. Tupakointi lähes kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin. Tupakointi on sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen taustalla. Tupakoitsijan riski kuolla alle 65-vuotiaana on kaksinkertainen tupakoimattomaan verrattuna.
Nuorten tupakointi on lisääntynyt ja aloitusikä laskenut. Joka neljäs nuori joka aloittaa tupakoinnin kouluiässä kärsii tulevaisuudessa tupakasta aiheutuvista sairauksista niin paljon, että se lyhentää hänen elinikäänsä.
Tupakoinnin määrällä ja kuolleisuudella on annos/vaste-suhde: yli 23 savuketta polttavien kuolleisuus oli 50% suurempi ja vähemmän kuin 25 savuketta tupakoivien 41% suurempi kuin tupakoimattomien. Tämän suhteen osoittaneessa tutkimussa todettiin myös, että lopettaminen kannattaa sillä lopettaneiden sairastavuus oli viiden vuoden kuluttua lopettamisesta samalla tasolla kuin ei koskaan tupakoineiden.
Joka toinen tupakoitsija kuolee ennenaikaisesti tupakasta johtuvaan sairauteen. Puolet heistä menettää tupakan vuoksi yli 20 elinvuottaan.
TUPAKKA JA PSYYKKISET ONGELMAT
Tupakointi pahentaa monia psyykkisiä ongelmia, erityisesti univaikeuksia, ahdistushäiriöitä, paniikkihäiriöitä, impulssikontrollin häiriöitä, masennusta ja psykooseja. Ongelmien pahetessa tupakan kulutus kasvaa ja saattaa muuttua ketjupoltoksi. Intensiivinen tupakointi johtaa voimakkaaseen nikotiiniriippuvuuteen ja pahentaa tilannetta entisestään.
Tupakointi moninkertaistaa nuorten todennäköisyyden sairastua mielenterveyshäiriöihin jo muutaman vuoden kuluessa tupakoinnin aloittamisesta.
Tupakoinnin on todettu aiheuttavan depressiota. Erityisesti nuorten masennus ja tupakointi näyttävät kulkevan käsikädessä. Tupakoinnin ja depression välinen yhteys on kaksisuuntainen: tupakointi lisää depressiota ja depressio lisää tupakointia. Depressio myös vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista.
Tupakointi vaikuttaa useiden lääkkeiden imeytymiseen ja heikentää mm. eräiden psyykenlääkkeiden ja kipulääkkeiden tehoa.
Monet psyyken ongelmista kärsivät pitävät tupakkaa ongelmiensa lievittäjänä vaikka tupakka itse asiassa on osa heidän ongelmaansa. He eivät jaksa yrittää tupakoinnin lopettamista silloinkaan, kun ovat tiedostaneet tupakoinnin haitallisuuden. Tupakoinnin lopettaminen on kuitenkin tärkeä osa psyyken hoitoa ja oman elämän hallinnan saavuttamista. Ongelmien purku olisi syytä aloittaa lopettamalla tupakointi.