Viritin kesällä cunninghamin ensimmäistä kertaa. Ensin maston juuresta purjeen yhtä puolta ylös ja renkaan kautta toista puolta alas juuren plokiin ja siitä ohjurin kautta vinssille. Kun tätä sitten kevyessä kelissä testasin, ploki otti ja lensi pitkässä ja korkeassa kaaressa mereen. En mielestäni ihan hampaat irvessä tätä vinssannut, mutta eikö cunninghamia pitäisi pystyä aika tiukkaan tarvittaessa kiristämäänkin? Vai riittääkö pieni kiristys? Millaisen kokoinen ploki tuossa pitäisi olla? Iso on kooltaan n.30m2.
Cunningham
maxi999
23729
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Itse kiristän ilman vinssiä. En pidä tarpeellisena yrittää vetää enempää kuin löysän kankaan pois ja pussin pois. Jos kiristät vinssillä niin halssikulmaanhan tulee säteettäiset poimut?
Mitäs väliä niillä poimuilla on? Monessa luokassa puhuvat "vauhtirypyistä" ja asiantuntijat ovat useammalla suulla vakuuttaneet, etteivät rypyt purjeessa todellakaan merkitse mitään. Tärkeää on vain muoto. Ja muoto ei ihan käsin kiristämällä muutu halutuksi. Kuten alempana jo sanottu, vetoa ei ole yhtä paljon kuin fallissa, johtuen osin siitä 2:1 taljasta, mutta ennen kaikkea pienemmästä kitkasta.
Myös 40 m2 kiristyy käsin! Älä vinssaa. Saatat rikkoa purjeen. Sulla on nyt 2:1 talja siinä. Jos olet heikkokätinen, lisää välitystä muutamilla plokeilla. Katso vinkkejä vaikka Harkenin sivuilta.
Omassa veneessä cunnaria tarvitsee vetää lähinnä kovemmassa tuulessa purjetta latistettaessa. Silloin eivät käsivoimat usein riitä, vaan tarvitaan vinssiä. Pieni poimu tulee purjeen renkaan ja puomiliikin etuosan väliin, mutta sillä ei ole väliä. Ei tuota hampaat irvessä kuitenkaan vinssata, joten voimat ovat aika pienet, selvästi fallia pienemmät. Plokin saa hajalle, jos se ei pääse kääntymään/pyörimään oikeaan asentoon. Plokit kestävät suoraa vetoa hyvin, vääntöä huonommin.
Hyviä tietoja! Tuo plokin vääntyminenkään ei ole pois suljettu, sillä hiukan hankaluuksia oli saada ploki paikoilleen. Täytyypä tarkistaa miten sitä saisi parannettua.
Älä käytä plokia, kokeile low-friction rengasta.
Thx eli kyseessä varmaan jotain tälläistä http://www.bartonmarine.com/products-high-load-eyes.asp
Plokeja on tietysti kovin monenlaisia, toiset kestää reilut 100 kg ja toiset monta tonnia vetoa, mutta cunninghamissa pitäisi kyllä 30 m2 purjeessa riittää aivan mikä vaan. En muista koskaan purjehtineeni veneellä, jossa cunningham olisi vinssillä. Joko vain naru läpi renkaasta eli 2xtalja tai sitten lisäksi vielä narun päähän ploki ja toinen 2xtalja eli yhteensä 4x. Jälkimmäinen on omassa veneessä 40 m2 isossa ja mitään ongelmaa ei ole riittävästi kiristää tuota käsin. Plokit ovat Carbo 29:iä eli murtolujuus 450 kg.
Fallissa voimat ovat moninkertaiset. Erityisesti silloin kun fallia vedetään purje vedossa, jolloin skuutin voimat tulevat falliin. Mutta muutenkin pitää voittaa kitka (köydessä ja ratsastajissa), purjeen ja ehkä puominkin paino.
Onko kellään kokemusta noista low friction- rinkuloista? Miten toimii käytännössä? Millainen kitka on oikeasti? Käykö muillekin kuin dyneema-köydelle?
Kovin pahan hintaisia nuo eivät ole, alle 10 puntaa 12m saakka. Valmiin kiinnitysköyden kanssa jonkin verran arvokkaampia.
https://www.jimmygreen.co.uk/item/6739/barton-high-load-eyes
http://www.tcschandlery.co.uk/barton-high-load-eye-with-dyneema-loop-12-mm/p11455
Kyllä ne toimii kuten ploki esim skuutissa tai barberissa. Kitkan määrää on vaikea arvata mutta keulapurjeen rullan reiviköyden plokien korvaaminen renkailla näppituntumalla pienensi kitkaa. Savolainen vastaus olisi, että tuskin huononeekaan. Dyneeman saa renkaaseen helposti pleissaamalla. Narun pätkästä tuskin kannattaa maksaa pyydettyä lisähintaa. Vahvaa kutistussukkaa en ole löytänyt pleissin päälle. Alumiinirenkaat ovat joko rutosti halventuneet tai Suomessa hyllytavarana ovat hinnoiteltu paljon kalliimmaksi kuin yo viitteessä. Noilla renkalla näkee (kuvien perusteella ) järjestetyn keulapurjeen 3D skuuttauksia ilman kiskoja. Onkohan moisella systeemillä joku vakiintunut nimi?
Hyviähän nuo ovat, ainakin laadukkaina, mutta turha niitä on laittaa paikkoihin, joissa plokit toimivat hyvin ja eivät ole kohtuuttoman kokoisia tai hintaisia. Pienillä kuormilla ja varsinkin muilla kuin paljailla dyneemoilla kitkaa on kuitenkin rutkasti enemmän kuin plokeilla.
Suurilla kuormilla kuulalaakerit eivät enää tahdo toimia ja liukulaakeritkin on vähän niin ja näin. Silloin nuo rinkulat ovat kitkaltaan samaa luokkaa ja paljon pienempiä sekä halvempia.
Mihinkään pienikuormaiseen käsin vedettävään köyteen, kuten Cunnari, en noita laittaisi. Samalla hinnalla saa kuulalaakeroidun plokin, joka on selkeästi herkempi. Sen sijaan kikin, takastaagin tai inhaulerin ensimmäisiin taljoihin nuo sopivat loistavasti.
Yachtin testissä kitka kahdella samanlaisella plokilla/renkaalla tehdyssä luupissa oli 300 kg vedeossa renkailla 60-80 kg, liukulaakeriplokeilla 30-50 kg ja kuulalaakeroiduilla myös n. 30-50 kg (suurulujuuksisilla enemmänkin). Selkeä ero on siinä, että kuorman nostaminen 700 kg:ksi kasvattaa renkaiden kitkan vain 90-110 kg:hen, kun taas liukulaakereilla 50-100 kg ja kuulalaakereilla 70-110 kg.
Valitettavasti renkaita ei edes testattu pienellä kuormalla, mutta oletettavaa on, että kitka pysyy suurena, koska muutos kuorman mukana on vähäinen. Sen sijaan kuulalaakeroiduilla päästään alle 10 kg kitkaan 100 kg vedossa.
Yachtin testin voitti Antal selvällä piste-erolla muihin. Pienin kitka (Barton ja Holt vain vähän suurempia), selkeästi suurin työkourma ja vielä halvin.
>>Vahvaa kutistussukkaa en ole löytänyt
Google-haku "vahva kutistesukka" antoi useampiakin linkkejä, olisiko noissa
Tämä oli hyvä lista. Arvaan kuitenkin, että testit tehtiin upouusilla plokeilla. Veneessä tilanne on joskus toinen. Suola ja lika lisäävät kehrien kitkaa. Esim. Harkenin genoakiskon muovikehrät palavat makeavesihuuhtelusta ja öljyämisestä huolimatta kulmikkaiksi. Uusinta 80 x4= 320€, jos saa auki. Sama jäykistyminen ja palaminen furlerin reiviköyden kehrissä. Näissä kohteissa metallirenkaan kitka olisi käytännössä pienempi. Osa plokeista tuntuu toimivan herkkänä vuodesta toiseen, minulla Harkenin ja Seldenin kuulalaakeriplokit.
Purjeurassa on yleensä aika paljon kitkaa eli itse keskituuliin asti kiristämme fallin hieman 'yli' kireäksi ja sitten päästämme vähän löysää. Näin etuliikki ei jää ylhäältä ylikireäksi ja alhaalta löysäksi, vaan sopiva kireys tasaantuu koko liikin matkalle. Gunnarilla sitten voi nopeasti siirtää pussia eteenpäin, jos tuuli voimistuu. Jos voimistuminen on pysyvää saadaan fallin ja gunnarin yhteispelillä etuliikin kuorma tasaiseksi. Gunnari on siis vain hienosäätöä varten ja peruskireys säädetään vallitsevan tuulen mukaan fallilla, (PL kevytveneet, missä falli on kiinteä ja säätö tapahtuu pelkästään gunnarilla). Purjeen paino on apuna gunnarille eli gunnari ei tarvitse, kuin murto-osan fallin voimasta kiristääkseen etuliikkiä. Tosin kyllä mekin gunnaria kiristetään kevyesti vinssillä tarpeen vaatiessa. Eli jotain sen plokinkin olisi hyvä kestää.
Jos tarkoituksena on vain muodostuvien ryppyjen poisto (kosmetiikkaa) niin joku 2:1 käsin riittää tuon kokoisessa purjeessa mainiosti.
Jos sitten halutaan käyttää gunnaria niin kuin on tarkoitettu, eli siirtää, tuulen koventuessa, taaksepäin valuvaa pussikuuden paikkaa takaisin eteen niin tarvitaan hieman enemmän voimaa (tässä ehkä 4:1). Ja tässä nyt kovasti on kiinni siitä mitä kamaa purje on. Perusdacron toimii kuten vanhat kirjat kertoo, eli pussin paikkaa voi gunnarilla säätää. Kisapäässä 3 DL hiilikuitu purjeessa pussi on käytännnössä aina siinä mihin se suunniteltu, joten gunnari toimii kosmetiikkana.
Jos purjetta kiristää maston puoleisesta eli edestä, niin purjehan litistyy siitä kiristettävästä päästä eikä pussikkuus siirry eteen vaan taaksepäin?
Kiristämällä fallia taikka gunnaria siirtyy ison pussi eteenpäin, ei taakse kuten yritit esittää. MOT
Kuinka niin? Tuo ei vaikuta kyllä yhtään loogiselta.
Tuuli pyrkii työntämään löysän purjeen pussia taaksepäin. Kiristäminen tekee purjeesta ikään kuin jämäkemmän etureunastaan ja tämä vastustaa pussin liukumista tuulen mukana taaksepäin?
Kuvittele hieman taaksepäin kaareva viiva purjeen topista purjetta pitkin alas puomin etupäähän. Kun kiristät fallia tai cunninghamia, tuo viiva pyrkii suoristumaan, eli sen keskikohta pyrkii siirtymään eteenpäin. Kiristäminen siis vetää kangasta purjeen keskeltä eteenpäin, jolloin pussikin siirtyy eteenpäin (löysät eteen).
Olisiko parempi ajatusmalli, että kaikki on kankaan venymää eikä kangasta siirry minnekään
Jos se toimii noin kuten väitettiin , niin sen täytyy perustua vain kankaan siirtymiseen, eikä pussi suinkaan litisty, vaan siirtyy vain eteenpäin.
Tee paalusolmu pumin alle. Lenkki menee gunninghamin reiän läpi. Et tarvitse mitään ylimääräisiä blogeja. Sitten vaan kevyt kiristys vinssillä tarvittaessa. Jos dacron -purje, niin varo kiristämästä mastoliikkiä pilalle.