Kulttuuritoimi koostuu Heinolassa museotoimesta, kesäteatterista, lintutarhasta ja erillisenä "yksikkönä" kaupungin 21 vapaaehtoistyöhön perustuvaa kulttuurijärjestöä, joista kuvataidejärjestöjä 2, valokuvajärjestö 1, elokuvajärjestö 1, musiikkijärjestöjä 8, tanssijärjestöjä 2 ja muut 7 erilaista järjestöä. Edellä mainituista yksiköistä muodostuu Heinolan kulttuuritoimi, jonka osastopäällikkönä ja vastuuhenkilönä toimii kulttuurisihteeri/osastopäällikkö Saija Jäppinen.
Itä-Hämeen mielipidepalstalla, Heinolaan muuttanut, taiteilija Marita Liulia kirjoittaa Heinolan kulttuuritoimesta muun muassa, että jos hänen ammattikokemuksensa olisi ollut vähäisempi, taidenäyttelyn ohjelma, aikataulu ja muut suunnitelmat olisivat hautautuneet kulttuuritoimistoon. Liulia kertoi saaneensa tukea muualta kuin kulttuuritoimistosta, josta hänelle puolen vuoden yksipuolisen viestinnän jälkeen vastattiin: "ei ole resursseja". Liulia kirjoitti: "Enempi kylmäsi kuitenkin se tapa, jolla "kulttuurin hautaustoimisto" näytti minulle ovea, joka tuskin avautuisi toiseksi 15 minuutuksi."
Taiteilija Liulian kokemukset kuvaavat heinolalaista kulttuuritoimiston osaamista ja taiteen tukemista. Jälleen kerran esitetään kulttuuritoimiston siirtämistä Galleria Lambertiin. Kulttuuritoimisto on siirretty Maaherrankadun tiloista ensin Kauppadulle kulttuuritoimistoksi korjattuun tilaan ja sen jälkeen nykyseen kalliisti korjattuun vuokratilaan, jonka vuosivuokra on saman verran kuin mitä kulttuuriyhdistykset saavat perusavustuksia. Ennen näitä muuttoja kulttuuritoimisto on jo vaatinut toimistokseen kaupungin edustustilaa ja Galleria Lambertia.
Liikunta- ja kulttuurilautakunnan talousarvioertailussa 23.9.2015 on vuoden 2014 tilinpäätös.
Myyntituotot ovat olleet 114.000, maksutuotot 1.041.000, tuet ja avustukset 51.000, vuokratuotot 45.000, muut toimintatuotot 3.000, yhteensä tulot 1.254.000.
Menot ovat: palkat ja palkkiot sivukuluieen 1.355.000, henk. korvaukset ja muut 4.000, MUIDEN PALVELUIDEN OSTOT 835.000, ostot tilikaudella 168.000,
AVUSTUKSET 106.000, VUOKRAKULUT 973.000, muut toimintakulut 70.000 ja menot yhteensä 3.501.000. Kun tulot 1.254.000 vähennetään nettomenoksi jää 2.247.000.
Paikallisen kulttuurin ja liikunnan tukemiseen on varattu liikuntatoimelle 80.000 määräraha ja kulttuuritoimelle 20.000 määräraha eli paikallisen liikunnan ja kulttuurin järjestämiseen yhteensä vain noin 100.000 euroa? Liikuntatoimen noin 50 järjestöä saavat keskimäärin 1.600 € tukea/järjestö ja kulttuuritoimen noin 20 järjestöä keskimäärin vajaa 1.000 €/järjestö. Järjestöjen tuet palautuvat yleensä kaupungille tilavuokrina (vuokratuloja oli 45.000).
Heinolassa kulttuurijärjestöjen toiminta perustuu talkootyöhön, minkä myös taiteilija Liulia hyvin pian huomasi: "Kiitos talkoista, ihanat heinolalaiset!"
"Heinolan elinkeino- ja matkailuelämä hyötyvät myös kesäteatterin noin 28.000 kävijästä", toteaa osastopäällikkö Saija Jäppinen (Heinolan kulttuuripalvelut), Itä-Hämeeseen kirjoittamassaan vastineessaan. Nykyään elinkeinotoimi hoitaa elinkeino- ja matkailuelämän tarpeita 800.000 euron määrärahallaan, jotten pitäisikö kulttuuripalveluiden keskittyä kulttuuripalveluiden kehittämiseen ja tukemiseen, muidenkin kuin kesäteatterin, joka esittää komedioitaan tai farssejaan noin 1,5 kuukautta kesällä.
Itä-Hämeen "Näin on" palstalla todettiin Heinolan KULTTUURISKANDAALISTA, jos Galleria Lambert muutetaan kulttuuritoimistoksi ja kesäteatterin lipunmyyntipaikaksi. Kulttuuriskandaali on sekin, jos Heinolan ainoaksi "galleriatilaksi" jää kirjaston portaikko. Olisikohan taiteilija Liulia esitellyt esimerkiksi Serlachiuksen museonjohtajalle kirjaston "portaikko-gallerian" näyttelyä? Vievätkö heinolalaiset tulevaisuudesa näyttelyistä kiinnostueet tutustumaan kirjaston rappuun?
Kyllä myös heinolalaiset tietävät, että potentiaalia Heinolassa riittää, on hyvä sijainti, luonto, yhteydet, historia ja arvokas kulttuurirakennuskanta... Pullonkaulauksi näyttää muodostuvan Heinolan taidetta ja paikallista kulttuuria ja sen kehittämistä ymmärtämättömät päättäjät. Voisiko Heinolan kulttuurisihteeri/osastopäällikkö kertoa tarkemmin Heinolan kulttuuritoimiston ponnisteluista iloisesti Heinolan kulttuurin hyväksi, että miten on iloisesti ponnisteltu ja miten ponnistelut näkyvät. Milloin Heinolassa otetaan käyttöön prosenttiperiaate, ja milloin Galleria Lambertista tehdään valtakunnallisesti merkittävä näyttelytila Haihatuksen tapaan, jotta Lambertiin tultaisiin ympäri Suomea ja ulkomailtakin.
"Mikä on Heinolan visio kulttuurista ja millä taidoilla sitä toteutetaan? Pitäisikö toiminta järjestellä järjestellä niin, että kaupallisesti hyvin toimiva teatteri olisi oma yksikkönsä ja kulttuuritoimi keskittyisi palvelemaan kaikkia taiteenaloja nykyistä taspuolisemmin ja koko kalenterivuoden ajan". Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä Liulian avoimessa IH:n kirjeessä. Vstaukset tietävät 21 Heinolan kulttuurijärjestöä vuosien takaa.
Itä-Hämeen mielipidepalstalla, Heinolaan muuttanut, taiteilija Marita Liulia kirjoittaa Heinolan kulttuuritoimesta muun muassa, että jos hänen ammattikokemuksensa olisi ollut vähäisempi, taidenäyttelyn ohjelma, aikataulu ja muut suunnitelmat olisivat hautautuneet kulttuuritoimistoon. Liulia kertoi saaneensa tukea muualta kuin kulttuuritoimistosta, josta hänelle puolen vuoden yksipuolisen viestinnän jälkeen vastattiin: "ei ole resursseja". Liulia kirjoitti: "Enempi kylmäsi kuitenkin se tapa, jolla "kulttuurin hautaustoimisto" näytti minulle ovea, joka tuskin avautuisi toiseksi 15 minuutuksi."
Taiteilija Liulian kokemukset kuvaavat heinolalaista kulttuuritoimiston osaamista ja taiteen tukemista. Jälleen kerran esitetään kulttuuritoimiston siirtämistä Galleria Lambertiin. Kulttuuritoimisto on siirretty Maaherrankadun tiloista ensin Kauppadulle kulttuuritoimistoksi korjattuun tilaan ja sen jälkeen nykyseen kalliisti korjattuun vuokratilaan, jonka vuosivuokra on saman verran kuin mitä kulttuuriyhdistykset saavat perusavustuksia. Ennen näitä muuttoja kulttuuritoimisto on jo vaatinut toimistokseen kaupungin edustustilaa ja Galleria Lambertia.
Liikunta- ja kulttuurilautakunnan talousarvioertailussa 23.9.2015 on vuoden 2014 tilinpäätös.
Myyntituotot ovat olleet 114.000, maksutuotot 1.041.000, tuet ja avustukset 51.000, vuokratuotot 45.000, muut toimintatuotot 3.000, yhteensä tulot 1.254.000.
Menot ovat: palkat ja palkkiot sivukuluieen 1.355.000, henk. korvaukset ja muut 4.000, MUIDEN PALVELUIDEN OSTOT 835.000, ostot tilikaudella 168.000,
AVUSTUKSET 106.000, VUOKRAKULUT 973.000, muut toimintakulut 70.000 ja menot yhteensä 3.501.000. Kun tulot 1.254.000 vähennetään nettomenoksi jää 2.247.000.
Paikallisen kulttuurin ja liikunnan tukemiseen on varattu liikuntatoimelle 80.000 määräraha ja kulttuuritoimelle 20.000 määräraha eli paikallisen liikunnan ja kulttuurin järjestämiseen yhteensä vain noin 100.000 euroa? Liikuntatoimen noin 50 järjestöä saavat keskimäärin 1.600 € tukea/järjestö ja kulttuuritoimen noin 20 järjestöä keskimäärin vajaa 1.000 €/järjestö. Järjestöjen tuet palautuvat yleensä kaupungille tilavuokrina (vuokratuloja oli 45.000).
Heinolassa kulttuurijärjestöjen toiminta perustuu talkootyöhön, minkä myös taiteilija Liulia hyvin pian huomasi: "Kiitos talkoista, ihanat heinolalaiset!"
"Heinolan elinkeino- ja matkailuelämä hyötyvät myös kesäteatterin noin 28.000 kävijästä", toteaa osastopäällikkö Saija Jäppinen (Heinolan kulttuuripalvelut), Itä-Hämeeseen kirjoittamassaan vastineessaan. Nykyään elinkeinotoimi hoitaa elinkeino- ja matkailuelämän tarpeita 800.000 euron määrärahallaan, jotten pitäisikö kulttuuripalveluiden keskittyä kulttuuripalveluiden kehittämiseen ja tukemiseen, muidenkin kuin kesäteatterin, joka esittää komedioitaan tai farssejaan noin 1,5 kuukautta kesällä.
Itä-Hämeen "Näin on" palstalla todettiin Heinolan KULTTUURISKANDAALISTA, jos Galleria Lambert muutetaan kulttuuritoimistoksi ja kesäteatterin lipunmyyntipaikaksi. Kulttuuriskandaali on sekin, jos Heinolan ainoaksi "galleriatilaksi" jää kirjaston portaikko. Olisikohan taiteilija Liulia esitellyt esimerkiksi Serlachiuksen museonjohtajalle kirjaston "portaikko-gallerian" näyttelyä? Vievätkö heinolalaiset tulevaisuudesa näyttelyistä kiinnostueet tutustumaan kirjaston rappuun?
Kyllä myös heinolalaiset tietävät, että potentiaalia Heinolassa riittää, on hyvä sijainti, luonto, yhteydet, historia ja arvokas kulttuurirakennuskanta... Pullonkaulauksi näyttää muodostuvan Heinolan taidetta ja paikallista kulttuuria ja sen kehittämistä ymmärtämättömät päättäjät. Voisiko Heinolan kulttuurisihteeri/osastopäällikkö kertoa tarkemmin Heinolan kulttuuritoimiston ponnisteluista iloisesti Heinolan kulttuurin hyväksi, että miten on iloisesti ponnisteltu ja miten ponnistelut näkyvät. Milloin Heinolassa otetaan käyttöön prosenttiperiaate, ja milloin Galleria Lambertista tehdään valtakunnallisesti merkittävä näyttelytila Haihatuksen tapaan, jotta Lambertiin tultaisiin ympäri Suomea ja ulkomailtakin.
"Mikä on Heinolan visio kulttuurista ja millä taidoilla sitä toteutetaan? Pitäisikö toiminta järjestellä järjestellä niin, että kaupallisesti hyvin toimiva teatteri olisi oma yksikkönsä ja kulttuuritoimi keskittyisi palvelemaan kaikkia taiteenaloja nykyistä taspuolisemmin ja koko kalenterivuoden ajan". Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä Liulian avoimessa IH:n kirjeessä. Vstaukset tietävät 21 Heinolan kulttuurijärjestöä vuosien takaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Paljonkohan ne liikunnan toimijat saavat enemmän aikaan kuin kullttuurin? Paljonko osallistuu vaikkapa tanssiin, jalkapalloon tai jääkiekkoon enemmän lapsia ja nuoria kuin vaikkapa kameraseuran toimintaan. Onko siis ihme, että avustukset ovat eri suuruisia? Kuinkas hemmetin monta rakennusta museolla oikein taytyy olla? Porukkaa on töissä kuin mamuja opekolla ja siltikään ei saada aikaan kun itkua ja parkua. Ensin näytöt ja sitten vaatimukset.
Czxcdfewf, Heinolassa on liikuntatoimi ja liikuntatoimen johtaja, joka huolehtii heinolalaisen liikunnan jatkuvuudesta ja määrärahoista. Nuoriso- ja junioritoiminta on liikuntapuolella hoidettu. Mutta mitä tekee kulttuuritoimisto, kulttuuritoimea ja kulttuuritoimen johtajaa Heinolassa ei edes ole. Kulttuuritoimisto tuottaa pääasiassa kesäteatteriesityksiä, joten paikallinen kulttuurityö Heinolassa jää vain järjestöjen talkootyöksi. Galleria Lambertin näyttelytoiminta on haluttu ajaa alas, jotta galleria voitaisiin muuttaa kulttuuritoimistoksi. Esimerkiksi Lambertin näyttelyillä ei ole ollut valvojia, eikä teoksia voi jättää valvomatta. Heinolan museotoimi ja näyttelytoiminta on resursseihin nähden erittäin tunnettua ja museojohtajan toimesta hyvin hoidettua. Esimerkiki Savon Sanomissa oli koko keskiaukean artikkeli museotoimenjohtaja Kokista ja hänen elämäntyöstään ja siinä samalla tietoa myös Heinolan museoista ja näyttelyistä. Valtakunnallisesti arvostetussa ANTIIKKI-lehdessä ollut ollut hieno artikkeli museotoimenjohtaja Kokin merkittävästä ja arvostetusta työstä suomalaisen ja heinolalaisen museotoiminnan hyväksi. Pari esimerkkiä mainitakseni.
Lehdessä luki tilan toimivan ison osan vuodesta varastona. Missä ne kuuluisat näyttelyt sitten on?
Mikä vtun kukkahattu kylttyyri idiotti on nyt alkanut riehua täällä netissä. Siellä Opekossa on kulttuuria, menköön sinne.
Sepän masako on taasilmiliekeissä, tunnetaan. Samaa jorinaa monistettuja.
Onneksi putosi valtuustosta.
Ota nyt hyvä Giuliaano kantaa asiaan äläkä ihmiseen. Kerro mitkä asiat Kulttuuriskandaali-kirjoituksessa ovat väärin ja perustele miksi näin on.