Kulttuuritoimi koostuu Heinolassa museotoimesta, kesäteatterista, lintutarhasta ja erillisenä "yksikkönä" kaupungin 21 vapaaehtoistyöhön perustuvaa kulttuurijärjestöä, joista kuvataidejärjestöjä 2, valokuvajärjestö 1, elokuvajärjestö 1, musiikkijärjestöjä 8, tanssijärjestöjä 2 ja muut 7 erilaista järjestöä. Edellä mainituista yksiköistä muodostuu Heinolan kulttuuritoimi, jonka osastopäällikkönä ja vastuuhenkilönä toimii kulttuurisihteeri/osastopäällikkö Saija Jäppinen.
Itä-Hämeen mielipidepalstalla, Heinolaan muuttanut, taiteilija Marita Liulia kirjoittaa Heinolan kulttuuritoimesta muun muassa, että jos hänen ammattikokemuksensa olisi ollut vähäisempi, taidenäyttelyn ohjelma, aikataulu ja muut suunnitelmat olisivat hautautuneet kulttuuritoimistoon. Liulia kertoi saaneensa tukea muualta kuin kulttuuritoimistosta, josta hänelle puolen vuoden yksipuolisen viestinnän jälkeen vastattiin: "ei ole resursseja". Liulia kirjoitti: "Enempi kylmäsi kuitenkin se tapa, jolla "kulttuurin hautaustoimisto" näytti minulle ovea, joka tuskin avautuisi toiseksi 15 minuutuksi."
Taiteilija Liulian kokemukset kuvaavat heinolalaista kulttuuritoimiston osaamista ja taiteen tukemista. Jälleen kerran esitetään kulttuuritoimiston siirtämistä Galleria Lambertiin. Kulttuuritoimisto on siirretty Maaherrankadun tiloista ensin Kauppadulle kulttuuritoimistoksi korjattuun tilaan ja sen jälkeen nykyseen kalliisti korjattuun vuokratilaan, jonka vuosivuokra on saman verran kuin mitä kulttuuriyhdistykset saavat perusavustuksia. Ennen näitä muuttoja kulttuuritoimisto on jo vaatinut toimistokseen kaupungin edustustilaa ja Galleria Lambertia.
Liikunta- ja kulttuurilautakunnan talousarvioertailussa 23.9.2015 on vuoden 2014 tilinpäätös.
Myyntituotot ovat olleet 114.000, maksutuotot 1.041.000, tuet ja avustukset 51.000, vuokratuotot 45.000, muut toimintatuotot 3.000, yhteensä tulot 1.254.000.
Menot ovat: palkat ja palkkiot sivukuluieen 1.355.000, henk. korvaukset ja muut 4.000, MUIDEN PALVELUIDEN OSTOT 835.000, ostot tilikaudella 168.000,
AVUSTUKSET 106.000, VUOKRAKULUT 973.000, muut toimintakulut 70.000 ja menot yhteensä 3.501.000. Kun tulot 1.254.000 vähennetään nettomenoksi jää 2.247.000.
Paikallisen kulttuurin ja liikunnan tukemiseen on varattu liikuntatoimelle 80.000 määräraha ja kulttuuritoimelle 20.000 määräraha eli paikallisen liikunnan ja kulttuurin järjestämiseen yhteensä vain noin 100.000 euroa? Liikuntatoimen noin 50 järjestöä saavat keskimäärin 1.600 € tukea/järjestö ja kulttuuritoimen noin 20 järjestöä keskimäärin vajaa 1.000 €/järjestö. Järjestöjen tuet palautuvat yleensä kaupungille tilavuokrina (vuokratuloja oli 45.000).
Heinolassa kulttuurijärjestöjen toiminta perustuu talkootyöhön, minkä myös taiteilija Liulia hyvin pian huomasi: "Kiitos talkoista, ihanat heinolalaiset!"
"Heinolan elinkeino- ja matkailuelämä hyötyvät myös kesäteatterin noin 28.000 kävijästä", toteaa osastopäällikkö Saija Jäppinen (Heinolan kulttuuripalvelut), Itä-Hämeeseen kirjoittamassaan vastineessaan. Nykyään elinkeinotoimi hoitaa elinkeino- ja matkailuelämän tarpeita 800.000 euron määrärahallaan, jotten pitäisikö kulttuuripalveluiden keskittyä kulttuuripalveluiden kehittämiseen ja tukemiseen, muidenkin kuin kesäteatterin, joka esittää komedioitaan tai farssejaan noin 1,5 kuukautta kesällä.
Itä-Hämeen "Näin on" palstalla todettiin Heinolan KULTTUURISKANDAALISTA, jos Galleria Lambert muutetaan kulttuuritoimistoksi ja kesäteatterin lipunmyyntipaikaksi. Kulttuuriskandaali on sekin, jos Heinolan ainoaksi "galleriatilaksi" jää kirjaston portaikko. Olisikohan taiteilija Liulia esitellyt esimerkiksi Serlachiuksen museonjohtajalle kirjaston "portaikko-gallerian" näyttelyä? Vievätkö heinolalaiset tulevaisuudesa näyttelyistä kiinnostueet tutustumaan kirjaston rappuun?
Kyllä myös heinolalaiset tietävät, että potentiaalia Heinolassa riittää, on hyvä sijainti, luonto, yhteydet, historia ja arvokas kulttuurirakennuskanta... Pullonkaulauksi näyttää muodostuvan Heinolan taidetta ja paikallista kulttuuria ja sen kehittämistä ymmärtämättömät päättäjät. Voisiko Heinolan kulttuurisihteeri/osastopäällikkö kertoa tarkemmin Heinolan kulttuuritoimiston ponnisteluista iloisesti Heinolan kulttuurin hyväksi, että miten on iloisesti ponnisteltu ja miten ponnistelut näkyvät. Milloin Heinolassa otetaan käyttöön prosenttiperiaate, ja milloin Galleria Lambertista tehdään valtakunnallisesti merkittävä näyttelytila Haihatuksen tapaan, jotta Lambertiin tultaisiin ympäri Suomea ja ulkomailtakin.
"Mikä on Heinolan visio kulttuurista ja millä taidoilla sitä toteutetaan? Pitäisikö toiminta järjestellä järjestellä niin, että kaupallisesti hyvin toimiva teatteri olisi oma yksikkönsä ja kulttuuritoimi keskittyisi palvelemaan kaikkia taiteenaloja nykyistä taspuolisemmin ja koko kalenterivuoden ajan". Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä Liulian avoimessa IH:n kirjeessä. Vstaukset tietävät 21 Heinolan kulttuurijärjestöä vuosien takaa.
Itä-Hämeen mielipidepalstalla, Heinolaan muuttanut, taiteilija Marita Liulia kirjoittaa Heinolan kulttuuritoimesta muun muassa, että jos hänen ammattikokemuksensa olisi ollut vähäisempi, taidenäyttelyn ohjelma, aikataulu ja muut suunnitelmat olisivat hautautuneet kulttuuritoimistoon. Liulia kertoi saaneensa tukea muualta kuin kulttuuritoimistosta, josta hänelle puolen vuoden yksipuolisen viestinnän jälkeen vastattiin: "ei ole resursseja". Liulia kirjoitti: "Enempi kylmäsi kuitenkin se tapa, jolla "kulttuurin hautaustoimisto" näytti minulle ovea, joka tuskin avautuisi toiseksi 15 minuutuksi."
Taiteilija Liulian kokemukset kuvaavat heinolalaista kulttuuritoimiston osaamista ja taiteen tukemista. Jälleen kerran esitetään kulttuuritoimiston siirtämistä Galleria Lambertiin. Kulttuuritoimisto on siirretty Maaherrankadun tiloista ensin Kauppadulle kulttuuritoimistoksi korjattuun tilaan ja sen jälkeen nykyseen kalliisti korjattuun vuokratilaan, jonka vuosivuokra on saman verran kuin mitä kulttuuriyhdistykset saavat perusavustuksia. Ennen näitä muuttoja kulttuuritoimisto on jo vaatinut toimistokseen kaupungin edustustilaa ja Galleria Lambertia.
Liikunta- ja kulttuurilautakunnan talousarvioertailussa 23.9.2015 on vuoden 2014 tilinpäätös.
Myyntituotot ovat olleet 114.000, maksutuotot 1.041.000, tuet ja avustukset 51.000, vuokratuotot 45.000, muut toimintatuotot 3.000, yhteensä tulot 1.254.000.
Menot ovat: palkat ja palkkiot sivukuluieen 1.355.000, henk. korvaukset ja muut 4.000, MUIDEN PALVELUIDEN OSTOT 835.000, ostot tilikaudella 168.000,
AVUSTUKSET 106.000, VUOKRAKULUT 973.000, muut toimintakulut 70.000 ja menot yhteensä 3.501.000. Kun tulot 1.254.000 vähennetään nettomenoksi jää 2.247.000.
Paikallisen kulttuurin ja liikunnan tukemiseen on varattu liikuntatoimelle 80.000 määräraha ja kulttuuritoimelle 20.000 määräraha eli paikallisen liikunnan ja kulttuurin järjestämiseen yhteensä vain noin 100.000 euroa? Liikuntatoimen noin 50 järjestöä saavat keskimäärin 1.600 € tukea/järjestö ja kulttuuritoimen noin 20 järjestöä keskimäärin vajaa 1.000 €/järjestö. Järjestöjen tuet palautuvat yleensä kaupungille tilavuokrina (vuokratuloja oli 45.000).
Heinolassa kulttuurijärjestöjen toiminta perustuu talkootyöhön, minkä myös taiteilija Liulia hyvin pian huomasi: "Kiitos talkoista, ihanat heinolalaiset!"
"Heinolan elinkeino- ja matkailuelämä hyötyvät myös kesäteatterin noin 28.000 kävijästä", toteaa osastopäällikkö Saija Jäppinen (Heinolan kulttuuripalvelut), Itä-Hämeeseen kirjoittamassaan vastineessaan. Nykyään elinkeinotoimi hoitaa elinkeino- ja matkailuelämän tarpeita 800.000 euron määrärahallaan, jotten pitäisikö kulttuuripalveluiden keskittyä kulttuuripalveluiden kehittämiseen ja tukemiseen, muidenkin kuin kesäteatterin, joka esittää komedioitaan tai farssejaan noin 1,5 kuukautta kesällä.
Itä-Hämeen "Näin on" palstalla todettiin Heinolan KULTTUURISKANDAALISTA, jos Galleria Lambert muutetaan kulttuuritoimistoksi ja kesäteatterin lipunmyyntipaikaksi. Kulttuuriskandaali on sekin, jos Heinolan ainoaksi "galleriatilaksi" jää kirjaston portaikko. Olisikohan taiteilija Liulia esitellyt esimerkiksi Serlachiuksen museonjohtajalle kirjaston "portaikko-gallerian" näyttelyä? Vievätkö heinolalaiset tulevaisuudesa näyttelyistä kiinnostueet tutustumaan kirjaston rappuun?
Kyllä myös heinolalaiset tietävät, että potentiaalia Heinolassa riittää, on hyvä sijainti, luonto, yhteydet, historia ja arvokas kulttuurirakennuskanta... Pullonkaulauksi näyttää muodostuvan Heinolan taidetta ja paikallista kulttuuria ja sen kehittämistä ymmärtämättömät päättäjät. Voisiko Heinolan kulttuurisihteeri/osastopäällikkö kertoa tarkemmin Heinolan kulttuuritoimiston ponnisteluista iloisesti Heinolan kulttuurin hyväksi, että miten on iloisesti ponnisteltu ja miten ponnistelut näkyvät. Milloin Heinolassa otetaan käyttöön prosenttiperiaate, ja milloin Galleria Lambertista tehdään valtakunnallisesti merkittävä näyttelytila Haihatuksen tapaan, jotta Lambertiin tultaisiin ympäri Suomea ja ulkomailtakin.
"Mikä on Heinolan visio kulttuurista ja millä taidoilla sitä toteutetaan? Pitäisikö toiminta järjestellä järjestellä niin, että kaupallisesti hyvin toimiva teatteri olisi oma yksikkönsä ja kulttuuritoimi keskittyisi palvelemaan kaikkia taiteenaloja nykyistä taspuolisemmin ja koko kalenterivuoden ajan". Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä Liulian avoimessa IH:n kirjeessä. Vstaukset tietävät 21 Heinolan kulttuurijärjestöä vuosien takaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tätäkö on ponnistelu Heinolan kulttuurin eteen;
lainaus:
Liulia kirjoitti: "Enempi kylmäsi kuitenkin se tapa, jolla "kulttuurin hautaustoimisto" näytti minulle ovea, joka tuskin avautuisi toiseksi 15 minuutuksi."
Aika erikoista, että hänelle on todettu ettei ole resursseja. Mihin resurssit käytetään, jos niitä ei ole kulttuuripalveluiden toteutukseen?
Voiko enää huonompaa mainosta tulla.. ja vieläpä suoraan kulttuuri-ihmiseltä, joka vaikuttaa tietävän mistä puhuu.
Kävin ensikertaa kulttuuritoimistossa ja kuitin lisäksi minulle lykättiin käteen kesäteatterin mainos ja pyydettiin tulemaan katsomaan ensikesän esitystä se kun on heidän päätoimintaansa. Henkilökunta ainakin on selvillä toimintansa prioriteetista. Onko se meiltä muilta vain hukassa?
Paikallista kulttuuria ei missään nimessä saa haudata! Kaupungin kulttuuritoimen päätoiminta ei saa olla kesäteatteri kuten minulle kerrottiin. Olin yllättynyt kun näin sanottiin. Siksi epäilenkin olenko ymmärtänyt itse koko kulttuuritoimiston olemassa olon alun perinkin väärin?
"Te avoimen kirjeen saaneet", otsikoi osastopäällikkö Itä-Hämeen lukijoille tarkoitetun vastineensa. "Jotain olemme henkilökuntamme kanssa oikein tehneet, koska näyttelijät ja katsojat palaavat luoksemme joka kesä". Näyttelijät tulevat Heinolaan, koska palkkiot ylittävät monin kerroin keskipalkat. Ex-valtuutettu Seppä on kirjoittanut jopa yhden repliikin hinnan olleen kohtuuttoman korkean. "Rahalla saa ja hevosella pääsee", sanottiin sananlaskussa. Tottakai rahalla saa Heinolaan näyttelijöitä. Heinolalaiset katsojat vähenevät koko ajan (koska sama kaava toistuu farssista toiseen), joten entistä enemmän panostetaan teatterilippujen myyntiin ja markkinointiin. Kesäteatteriesitysten tuottamistapa merkitsee käytännössä vierailuesitysten tuottamista kaupungin muka "omana tuotantona", jolla ei ole mitään merkitystä paikallisen kulttuurituotannon tukemisessa. Merkitys on, surullisesti, paikallisen kulttuurin hautaamisessa. Onko järkevää tuoda Heinolaan näyttelijät Helsingistä (kovilla palkoilla) ja katsojat muista kunnista ja panostaa "kesäteatterin tuottamiseen Heinolassa vierailijanäyttelijöiden avulla vierailijakatsojille?
Kuka tietää, mitkä ovat kesäteatterin mainoskulut messu- ja tienvarsimainoksineen. "Henkilökunta ainakin on selvillä toimintansa prioriteetista", toteaa edellä "Realistiminäkin. Heinolan valtuusto päättää kuinka kauan paikallisen kulttuurin hautaaminen saa jatkua ja saako esimerkiksi Galleria Lambert "kuolemantuomion" eli muutetaanko galleria kulttuuritoimistoksi, jotta kesäteatterin lipunmyynti tehostuu.
Jos galleriasta tehdään lipunmyyntitoimisto, pidetäänkö Heinolassa GALLERIAN HAUTAJAISET?
Onko pappi jo tilattu?
Onks tää Liulia Sepän ja Laitisen poliittinen muusa. Höhöhöööö.
Kyllä taas valivali kaksikko ollut ahkerana tällä palstalla.
Mitä tällä Liulialla on tekemistä kulttuurin kanssa, ei mitään.
Luulen ettei hänellä ole kunnia tietää jo henkilöiden olemassaolosta. Joset tiedä kuka Liulia on katto vaikka kuukkelista äläkä täällä tietämättömyytäsi julista.
Voi sinu "Viktuuria" ei Liulaulaa vakuuttanut minu olenka.
Sepän kavereita. -ei huva. Taita olla helsinkiläinen hienosto
Rouva. Taiteilija ei ei ei
Kerrohan Malli1988 kuka on mielestäsi heinolalainen vuoden taiteilija, vai kiertävätkö taiteilijat Heinolan kaukaa? Pitäisikö valita vuoden taiteilija ja palkintona näyttely Lambertissa sekä stipendi. Ehdotan Liuliaa Heinolan ensimmäiseksi Vuoden taiteilijaksi.
Miten Sinä erotat taiteen viihteestä? Entä mitä taiteenlajia itse eniten arvostat, eli mikä vakuuttaa sinut?
Onpa kulttuuria. Liulia ja pari muuta sekopäätä.
Kulttuuria tarvittaisiin Heinolassa myös kulttuuritoimen järjestämänä ja kaupungin tukemana. Kulttuurijärjestöjä on Heinolassa enää noin 20, joista musiikkiyhdistyksiä suurin osa. Heinolan kulttuurijärjestöt toimivat talkootyönä mikä mitenkin, kun kaupungin tuki on nimellistä. Kesäteatteri on lähinnä " vierailijaviihdettä", jota emme kulttuuriksi tai taiteeksi voi kutsua. Mikä on omasta mielestäsi heinolalaista kulttuuria, nimimerkki kulttur?
Pois Tälläiset Liuliat ym "töhertäjät", ei ne Ole mitään kulttuuria,
Kukkahattutätien taidetta.
Rokkionpoikaa ei ymmärrä mitä on kulttuuri tai kuntien kulttuuritoimen tehtävä. Rokki on eräs musiikin "alalaji", joka voi olla "poikaa", "tyttöä" tai "kukkahattutäti-rokkia. Kuunteletko rockia vai tanssitko sitä mieluummin? Mikä rokissa sinua viehättää. Niin sanotut kukkahattutädit ovat rokin uranuurtajia Suomessa, kun tanssilavakulttuuri loppui ja siirryttiin diskoihin ja rock-luoliin. Sex pistols ja monet muut rokkibändit olivat aikanaan nykyistten kukkahattutätien suosiossa kun haluttiin "kunnon kiveä" stagelle.
Rokin merkitys kokonaisvaltaiselle ja kansalliselle suomalaiselle kulttuurille on kuitenkin vain vähäinen. Aikanaan se symbolisoi vapautumista ja vastasi silloiseen nuorison itsenäisyyden vaatimukseen. "Kukkahattutädit" ovat valmiina nykyäänkin rokkaamaan, etenkin jos kuulevat sitä rokkia, jota aikoinaan vaativat. "Kukkahattutädit" osaavat myös räpätä ja pitävät erikoisesti "Vain elämää" tv-ohjelmasta, jossa nuoret ja vanhat (oman aikakauden idolit) tekevät herkullista yhteistyötä laulaen, räpäten ja rokaten yhdessä ja erikseen.
"Rokkionpojan" mielipide osoittaa täydellisistä kulttuurin osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä. Jos mielipiteensä on yleinen, se kertoo paljon myös koulujen kehnosta taidekasvatuksesta ja ao. luovuuden ja lahjakkuuden puutetta. Vahinko.