jotkut sanoi, että tä helpottaa kun aikaa kuluu. no ei, ei ainakaan mun kohdalla. mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän vituttaa ja ahdistaa ettei saa mitään aikaseksi elämällään. nyt huomaan kuinka työnnän käytökselläni ihmisiä pois luotani, tietämättä. sitten itken, ja itken tasan sitä etten voi olla terve. miksi en!!!??
vaikka kaiketi ihan nätti olen, ja osaan puhua, en näe itseäni sellaisena tai hyvänä. ajattelen etten ansaitse ketään, eikä kenenkään ole hyvä mun kanssa. suhteet päättyy, kaverit vaihtuu, viha sisälläni äitiä kohtaan kasvaa koska pidän häntä syyllisenä mun sairauteen ja sillä tavoin työnnän muutkin sukulaiset pois luotani. ja sitten oon vielä niin raukka etten uskalla itseäni tappaa koska siitäkin kannan syyllisyyttä olemalla täällä, ja ajatuksista etten halua elää. tä on yhtä helvettiä koko paska.. ja pitäs vielä jaksaa monia vuosia, ilman että satuttaa ketään. yksin tarviis olla, mut minäkin kaipaan lähelleni ihmisiä.
vaikka kaiketi ihan nätti olen, ja osaan puhua, en näe itseäni sellaisena tai hyvänä. ajattelen etten ansaitse ketään, eikä kenenkään ole hyvä mun kanssa. suhteet päättyy, kaverit vaihtuu, viha sisälläni äitiä kohtaan kasvaa koska pidän häntä syyllisenä mun sairauteen ja sillä tavoin työnnän muutkin sukulaiset pois luotani. ja sitten oon vielä niin raukka etten uskalla itseäni tappaa koska siitäkin kannan syyllisyyttä olemalla täällä, ja ajatuksista etten halua elää. tä on yhtä helvettiä koko paska.. ja pitäs vielä jaksaa monia vuosia, ilman että satuttaa ketään. yksin tarviis olla, mut minäkin kaipaan lähelleni ihmisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.