Ahtaaja toverit

Raumalaiset ahtaajat on niin ahneita että painavat kolmeavuoroo peräkkäin,ne ei lakkoille.

Siellähän ne lukutaidottomat luuserit on töissä, eli satamassa ahtaamassa.

Ja suurin osa eorjokilaisia puskajusseja.jäisivät pöheikköön potkimaan traktorinrenkaita.

Ahtaajana on hieno olla,olin kesällä töissä satamassa hyvä palkka hyvät työajat,ei valittamista. 07,00 alko työt pikkuhiljaa valuttiin rantaan laivan viereen sit odotettiin että pomot tuli laivalle sitten taas odotettiin kun pomot ja ahtaajat juttelli mitä ruvetaan tekemään no kello oli varmaan kahdeksan kun laivalle tuotiin paperirullia mitä ruvettii lastaanaan, no sitten kello oli puoli yhdeksän lähdettiin kahfeelle. Takasin tultiin siinä puoli kymmenen aikoihin,sitten taas odotettiin paperirullia viimein vetomestariksi kutsuttu kone toi rullia kello oli noin 10.00 sitten painettiin töitä puolisentuntia kunnen koneet läksi ruumasta pois,niin meillä alkoi lakisääteinen ruokatunti.takaisin tultiin noin kaksikynnentä vaille kaksitoista,ja taas odotettiin niitä paperirullia ja tulihan niitä lopulta kello oli kymmentä vaille kaksitoista, nyt olikin sitten pitkä väli tehtiin töitä kaksikymmentävaille kahteen sitten mentiin kahveelle,ja takas tultiin noin kaksikymmentäviisi yli kahden,ja taas odotettiin paperirullia ja tulihan niitä kaksikymmentävaille kolme,sitten tehtiin töitä noin varttiaylikolmen kunnes oli kotiin lähdön aika. Tämä oli yksi päivä satamassa,ahtaus ei ole helppoa.

En tiedä, mutta luulen, että maailma olisi paljon parempi paikka elää, kun jokainen pitäisi pääasiassa omista töistään ja menemisitään huolen. Silloin, ainakin itse pyrin tekemään jotakin toisen hyväksi, jos jollain menee asiat ihan päin prinkkalaa. Auttaminen on taito laji, pitää tietää, milloin joku ei halua asioihinsa puututtavan. Saa toki jokainen miettiä, milloin kukakin lakkoilee toisten puolesta, tai kuinka paljon joku tekee töitä, tai on tekemättä. Itsellä on omassa elämässä niin pirusti kaikenlaista, että kunhan sen saa pysymään kuosissa, niin hyvä on. Olen halunnut naivisti uskoa, ettei suomi ole kateellisten maa, mutta taitaa se olla, valitettavasti.

Kyllä se on kateellisten vehkeilijöitten luvattu maa. Varsinkin länsirannikko, etenkin rauma! Tuo persläpien luvattu kaupunki, jonka asukkaat (lähes) kaikki nuolevat yhden hupikeisarin persettä. Onneksi pääsin pois, en kauas mutta niin kauas kuitenkin, että en kutsu itseäni enää raumalaiseksi.

Ahtaajat, raksaukot, postikuskit mitkä vaan tavan duunarit, ei saa antaa periksi. Muutoin pitää hyväksyä optio-osake huijareiden haluama malli joka on se että, työtä pitäisi tehdä orjapalkalla, pätkissä, milloin vain missä vain.

Ei kai kukaan pakota työtä tekemään. Elämässä ei oo pakko kun syntyä ja kuolla.

Ei me ainaka ryhdytä tuki lakkohon

Millä oikeudella ahtaajat ja ja muu AKT:n väki hankaloittaa meidän tavallisten tallaajien elämää tukemalla pöhötysetusuuksiin tottuneiden postilaisten kiukuttelua?