Yliopistojen säästöt

Yliopistojen määrärahoihin tehdyt leikkaukset ovat nostattaneet vihaa.
professorit ovat valmiita lynkkaamaan valtiovarainministeri Stubbin.

Tulevana opiskelijana annan teille vinkin, mistä voi säästää, eikä kukaan kärsi.
No ehkä alle 5% kansasta hermostuu.
Luopukaa virkaruotsi tutkinnosta. Opiskelija voi käyttää siihen uhraamansa ajan hyödykseen tai huvikseen.

Kukaan ei julkisuudessa ole ehdottanut näin helppoa säästöä.
Tehkää vaikka tutkimus, että kuinka moni virkamies joutuu virassaan käyttämään ruotsia. Pystyisikö nekin tehtävät suorittamaan englanniksi?

Tietysti yliopistoilla on liikaa rahaa, jos tästä ei tarvitse leikata.
18167
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Noh, tuossa on se ongelma, että tuolloin pitäisi jokatapauksessa opiskella jotain muuta, että kandintutkintoon tarvittavat pisteet täyttyisivät. Ei siis vain voi olettaa, että karsimalla opetusta tuodaan säästöjä (koska tällöinhän olisi säästävintä lopettaa koko opetus, jolloin ei olisi kuluja). Eli voiko nyt säästöstä oikein puhua. Toki jos tilalle saataisiin keskimäärin melkoisia massaluentoja niin silloin voisi jo pienet säästöt saada aikaan.

Äänestä
  • Siirrytään yliopistoissa kokonaan kirjatentteihin ja tietokonepohjaiseen jatkuvaan tenttimiseen. Ei opetusta, ei luentosaleja, ei massatenttitilaisuuksia, pelkkää säästöä.

    Äänestä

  • Todella_yksinkertaista kirjoitti:

    Siirrytään yliopistoissa kokonaan kirjatentteihin ja tietokonepohjaiseen jatkuvaan tenttimiseen. Ei opetusta, ei luentosaleja, ei massatenttitilaisuuksia, pelkkää säästöä.

    Tähänhän on jo pitkälti mentykin. Itse suoritin äskettäin erään oppiaineen 35 op aineopinnoista 22 op kirjatenteillä.

    Äänestä

Miksi Suomen pitää harjoittaa tätä hyväntekeväisyyttä antamalla ilmaista perus- ja jatko-opetusta EU-alueen ulkopuolisille, jotka eivät tutkinnon jälkeen jää edes Suomeen eivätkä missään vaiheessa edes opiskele meidän kieltämme.Voi vain arvailla, paljonko yliopistoista siirtyy arvokasta tutkimustietoa vääriin käsiin, valvonta on minun kokemusteni mukaan olematonta.

Äänestä
  • Mitä hiton hyötyä Suomelle on näistä opiskelijoista, jotka eivät jää Suomeen eivätkä opi/halua oppia Suomen kieltä ja joiden perustiedotkin ovat usein aika hatarat. Tuo tietovuotokin on aika ilmeistä. Näihin opiskelijoihin käytetään nyt jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa (15000-20000 euroa/nuppi) ja ihan turhaan. Eikö normaali kehitysapu jo riitä.

    Äänestä

  • Voisiko miettiä, miksi he eivät jää Suomeen? Tiedän kokemuksesta, että todella moni kyllä mielellään jäisi Suomeen. Mutta kun harvalle löytyy töitä, muuttaa suuri osa lopulta takaisin lähtömaahansa (aasiaan) Näin ainakin Vietnamilaisten kohdalla, puhun ihan kokemuksella. Varsinkin kielivaatimukset ovat Suomessa liian kovat monessa entry-tason työtehtävässä, jossa oikeasti pärjäisi auttavalla suomella ja englannilla.

    Äänestä

  • Eiköhän Suomessa ole akateemisia työttömiä jo ihan tarpeeksi ilman vietnamilaisiakin!

    Äänestä

  • Järkeä kirjoitti:

    Eiköhän Suomessa ole akateemisia työttömiä jo ihan tarpeeksi ilman vietnamilaisiakin!

    Yliopistot alkavat kerätä lukukausimaksuja EU-alueen ulkopuolelta tulevilta. Ei niitä ulkomaalaisia opiskelijoita ole tähänkään mennessä tullut korkean sivistyksen maista, joten mitään haittaa lukukausimaksuista ei Suomelle ole.

    Äänestä

Älkää yliopistolaiset marisko, kyllä teillä rahaa on. "Jyväskylän yliopisto järjesti kolmen tiedekunnan henkilöstölle yli 88 000 euroa maksaneen kahden päivän mittaisen työseminaarin Virossa viime joulukuussa."

Äänestä

Ei virkaruotsin opetus ole yliopistoista kiinni. Käänny asiassa OKM:n ja vastaavan ministerin puoleen.

Äänestä

Sepä olisi näky, jos proffat nousisivat vastarintaan, ehkä jossain seminaarissa paheksuvat kolleegiolle asiaa puhujapönttöön nojaten.

Äänestä

Missään ei ole kyseenalaistettu proffien oikeutta olla käytännössä virassaan 68 vuotiaaksi, jos niin haluavat. Etenkin tekniikan aloilla tämä on epäkohta, johon tulisi puuttua. Jo 63 vuotias proffa on väsynyt ja pudonnut kelkasta, innostus on hiipunut.

Äänestä
  • Varsinkin tekniikan alalla kaikki kandivaiheen kurssit eivät muutu vuosien varrella juuri yhtään. Aina se sama differentiaaliyhtälöiden ja lineaarialgebran kurssi käydään, aloitit sitten opiskelun vuonna 1970, 2016 tai 2030. Että tämän suhteen ei olisi mitään tarvetta tuollaiselle ikäkatolle. Toki aineopinnoissahan mielellään kuuntelisi nuorempia, jotka ovat asiaa tutkineet ja tietävät nykyaikaiset menetelmät (tietokoneavusteinen laskenta, yms.), mutta niinhän se nykyään taitaakin olla (monesti asiasta tutkimusta suorittava henkilö vetää kyseiseen alaan liittyvän kurssin).

    Äänestä

  • Nablarabla kirjoitti:

    Varsinkin tekniikan alalla kaikki kandivaiheen kurssit eivät muutu vuosien varrella juuri yhtään. Aina se sama differentiaaliyhtälöiden ja lineaarialgebran kurssi käydään, aloitit sitten opiskelun vuonna 1970, 2016 tai 2030. Että tämän suhteen ei olisi mitään tarvetta tuollaiselle ikäkatolle. Toki aineopinnoissahan mielellään kuuntelisi nuorempia, jotka ovat asiaa tutkineet ja tietävät nykyaikaiset menetelmät (tietokoneavusteinen laskenta, yms.), mutta niinhän se nykyään taitaakin olla (monesti asiasta tutkimusta suorittava henkilö vetää kyseiseen alaan liittyvän kurssin).

    ja kukas se maksaakaan tutkijan palkan myös opetuksen osalta. Ei korkeakoulu vaan tutkimusten rahoittaja.

    Äänestä

  • Nablarabla kirjoitti:

    Varsinkin tekniikan alalla kaikki kandivaiheen kurssit eivät muutu vuosien varrella juuri yhtään. Aina se sama differentiaaliyhtälöiden ja lineaarialgebran kurssi käydään, aloitit sitten opiskelun vuonna 1970, 2016 tai 2030. Että tämän suhteen ei olisi mitään tarvetta tuollaiselle ikäkatolle. Toki aineopinnoissahan mielellään kuuntelisi nuorempia, jotka ovat asiaa tutkineet ja tietävät nykyaikaiset menetelmät (tietokoneavusteinen laskenta, yms.), mutta niinhän se nykyään taitaakin olla (monesti asiasta tutkimusta suorittava henkilö vetää kyseiseen alaan liittyvän kurssin).

    Mutta mihin ihmeeseen matemaattiset perusteet olisivat tällä välin muuttuneet? Tekniikan matematiikka on yleensä kehitetty ainakin jo sata vuotta sitten. Ainoastaan harjoitustehtävien vaikeuteen olisi voinut laittaa dekadin nokkiin, mikäli tehtävät ratkotaan nykyisin symbolimatematiikkaohjelmistoilla.

    Äänestä

Hei

En ymmärrä tätä yliopistojen säästämisvimmaa. Parempi valtion säästämiskohde olisi ammattiopistot.
Minulla on kaksi poikaa käynyt ammattiopiston Oulussa ja voin sanoa, että siinä koulutuksessa olisi säästämisen varaa. KOLMIVUOTINEN AMMATTIKOULU... poikani pitkästyivät ammattiopistossa, kun opettajatkaan eivät enää keksineet opiskelijoille mitään tekemistä. Oli paljon vapaapäiviä ja koulupäiviä, joissa ei tapahtunut mitään. Itse kävin joskus 2-vuotisen ammattiopiston ja siinäkin oli ihan liikaa. Nyt 122 000 opiskelijaa istutetaan ammattikoulun penkillä ylimääräinen vuosi ihan turhaan ja paljonko se maksaa???? Varmasti enemmän kuin mitä yliopistoissa säästetään tällä hetkellä leikkauksilla.

Äänestä

Yliopistot eivät uusiudu. On monenlaista vuosisataista roinaa. Esim. teologinen tiedekunta tulisi lakkauttaa kokonaan. Tietääkseni on monia sivistyneitä maita, joissa ei valtion varoin enää ole koulutettu pappeja pitkään aikaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lukiolaislikka kirjoitti:

Yliopistojen määrärahoihin tehdyt leikkaukset ovat nostattaneet vihaa.
professorit ovat valmiita lynkkaamaan valtiovarainministeri Stubbin.

Tulevana opiskelijana annan teille vinkin, mistä voi säästää, eikä kukaan kärsi.
No ehkä alle 5% kansasta hermostuu.
Luopukaa virkaruotsi tutkinnosta. Opiskelija voi käyttää siihen uhraamansa ajan hyödykseen tai huvikseen.

Kukaan ei julkisuudessa ole ehdottanut näin helppoa säästöä.
Tehkää vaikka tutkimus, että kuinka moni virkamies joutuu virassaan käyttämään ruotsia. Pystyisikö nekin tehtävät suorittamaan englanniksi?

Tietysti yliopistoilla on liikaa rahaa, jos tästä ei tarvitse leikata.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu