Rakennamme pitkästä puutavarasta perinteisen 1 1/2 kerroksisen talon.
Ei vaan tiedetä millainen lämmitysmuoto olisi hyvä.
Meidän suunnitelmassa ei ole paljoa teknistä tilaa, paitsi erillisessä varastossa.
Huoneistoalaa ollaan suunniteltu 155 m2 ja kerrosalaa siinä on 178m2.
Mikä tai mitkä voisivat olla harkinnan arvoisia?
Hankintahinta, käyttökustannukset ja käytön helppous?
Ei vaan tiedetä millainen lämmitysmuoto olisi hyvä.
Meidän suunnitelmassa ei ole paljoa teknistä tilaa, paitsi erillisessä varastossa.
Huoneistoalaa ollaan suunniteltu 155 m2 ja kerrosalaa siinä on 178m2.
Mikä tai mitkä voisivat olla harkinnan arvoisia?
Hankintahinta, käyttökustannukset ja käytön helppous?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tästä aiheesta on palstalla lukematon määrä väittelyitä. Sähkölämmittäjät vs. maalämpömiehet. Sitten on vielä pelletti- ja öljyporukka napit vastakkain.
Meille on tulossa suunnilleen saman kokoinen talo johon tulee maalämpö. Vertailin hintaa sähkölämmityksen kanssa. Todellista hintaeroa ei nykyhinnoilla tule juuri lainkaan ensimmäiseen 20 vuoteen. Omaa valintaa perustelen sillä, että sähkön hinta todennäköisesti nousee yleiseurooppalaiselle tasolle. Lisäksi minussa on sen verran viherpiipertäjää, että maalämmön ekologisuus vaikuttaa asiaan.
Selvää on, että edullisimmaksi lyhyellä tähtäimellä tulee suora sähkö.
Öljylämmityssivuilta löytyi tieto 570 kuution, joka vastaa noin 235 neliön omakotitaloa vuotuisen öljynkulutuksen olevan 2000 litraa nykyaikaisella tekniikalla.Putkiston käyttöikä on 50 vuotta, kattilan 25-30 vuotta ja polttimon 10-15 vuotta.Perustamiskustannukset keskimäärin 7000 euroa jaettuna 25 vuoden kattilan iän mukaan on vuotta kohti 280 euroa vuosi. poltin maksaa noin 700 euroa, joten sen käyttökustannus vuotta kohti on 60-70 euroa.Putkisto pitäisi kestää talon iän.Öljyn hinnat löytyy parhaiten NESTE-sivuilta.Kattila ARIMAX 17 on ehkä paras, siihen vielä sähkövastukset jos öljyn hinta nousee joinakin vuosina.Kannattaa kilpailuttaa putkifirmoja.
Luulisin, ettei nykyisiä taloja enää rakenneta 50v laskennallisella iällä. Kerrostaloja rakennettiin 70-luvulla tuolla tyylillä ja niiden laatu sitten olikin toista. Se vesipurkisto voi kestää _rautaputkena_ 100v, mutta onko se silti talon ikä??? Veikkaan ettei talon ikä ole 50v vaan jotain enemmän, jos se on kunnolla tehty.
et sanonu minkälaiselle paikalle rakennat, jos pääset niin kaukolämpöhän on ainoa oikea . luultavasti et ole sen alueella kuin täältä kyselet.
Rakennuspaikka Keski-Uudellamaalla. Tasainen tontti, paaluttamaan joudutaan. Viisi metriä kovaan pohjaan.
kaksiaikatariffilla saat halvempaa sähkä yli 50 % ja pakollisella takalla voit alentaa lämmityskustannuksia.
Ja IV-kone Enervent, paras hyötysuhde ja siihen pakkasia varten lämmitysvastus ja takkaan voit ostaa pelelttejä 500 kg pusseissa jos ilmaisia puita ei ole.
Jos haluat vuosienergian A-luokkaan (likimain lämpöpumppuluokkaan), niin noilla ehdoilla voit asentaa päälämmittimeksi Teowatin (Jäspi) ja tasokkaan ilmalämpöpumpun pienentämään vuosienergiaa verrattuna suorasähkölämmitykseen.
Tehowatti-paketissa on lämminvesivaraaja erillisenä ja sen alla sähkökattilaosa. Mahtuu vesivaraajan kokoiseen tilaan. Järjestä vielä niin, että voit ulkorakennuksesta tuoda joltain kattilasysteemiltä lämpöä, jos maailman meno tulevaisuudessa sitä vaatii. Eli kuvittele siihen lämpöelementti anturan ali.
matalaenergiarakentaminen, jos edullisinta kokonaisuutta haet.
Tehdään suunnilleen näin:
Seiniin 250mm, yläpohjaan 500 mm ja alapohjaan 250 mm. Ilmanvaihtolaitteeksi täälläkin kehuttu pyöriväkennoinen tai sitten vastavirtaperiaatteella toimiva. Ikkunat MSE-argon ja selektiivimallia. Puolitoistakerroksinen onkin muodoltaan energiataloudellisesti järkevä.
Sitten pitää vielä tutkia mitä tarkoitetaan vaipan hyvällä ilmanpitävyydellä ja toteutetaan sellainen. Ilmavuodot pitää saada mahdollisimman vähiin ilmanvaihdon hyötysuhteen korkeana pitämiseksi.
Em. rakenteet on helppo toteuttaa paikallaan rakentamisessa.
Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella rakentamisella pitäisi päästä huonetilan lämmityksessä tuonne 6.000 kWh:n tuntumaan, joka vastaa noin 480€/vuosi tai 40€/kk.
Tulisija on sähkökatkosten varalta välttämätön ja sillä saa noita edellä mainittuja lukuja pienemmäksi.
Kun kulutus on noin pieni voi lämmitysjärjestelmäksi valita hankintahinnaltaan edullisen ja samalla vähän huoltoa vaativan.
Sellainen olisi mielestäni laatta- ja kivipintaisissa lattioissa sähkökaapelit ja muualla ihan vaan sähköpatterit joita ei montaa tässä tapauksessa tarvita. Riittää yksi per huone. Kaapelit voi toteuttaa tässä tapauksessa joko varaavana tai suorana, ei synny kummastakaan isoa kustannusvaikutusta.
Käyttövettä varten tarvitaan vielä varaaja jonka koko ja energiankulutus riippuu mm. perheen koosta ja kulutustottumuksista.
Normaalille kulutukselle ei ehkä kannata investoida ilmalämpöpumppu- tai aurinkoenergialla toimivaa vedenlämmitystä.
Lopputuloksena pitäisi olla nyt kokonaistaloudellinen, yksinkertainen ja vähän huoltoa ja korjaamista vaativa rakennus jota ei tarvitse edes jäähdyttää kesähelteillä.
Tuohon taloon juuri oikea lämmitystapa on suora sähkö. Ei missään tapauksessa mitään maalämpöä vaikka joku niin kohta väittääkin.
ei varmaan lisäksi enää kannata laittaa maalämpöä kun on jo maalämmön hinta investoitu muualle...
millään.
Selluvillan hinnalla on helppo laskea lisälämmöneristys seiniin (sisältää työn), ylimääräinen koolaus on päivän työ kahdelta ukolta. Koolauksen materiaali ei paljoa tee.
Yläpohjaan muutetaan vaan pikkuisen kattotuolimallia, joka ei juurikaan lisää kustannusta. Lisäeristys lasketaan taas selluvillalla. Alapohjaan lisätään pelkkää EPS:ää.
Paljonko pyöriväkennoinen maksaa kiinteäkennoista enemmän?
Argonit ja selektiivit eivät lisähintana ole paljoa, jotkut valmistajat tekevät jo pelkästään suojakaasullisista omat lasinsa.
Yhteenlaskun lopputulos lienee alle 4.000€.
Luulisin maalämmön kustantavan luokkaa 8.000€ enemmän.
Voisi vielä ihmetellä maalämmön huolto ja korjauskuluja verrattuna em. rakenteiden huolto ja korjauskuluihin. Lueppa täälläkin kirjoitettuja sekavia tarinoita maalämmöstä, herättävätkö ne luottamusta, ongelmiakin tuntuu olevan.
Pelletti on todella kilpailukykyinen vaihtoehto ja tulee sitä edullisemmaksi mitä isompaa taloa olet tekemässä. Pelletillä kWh maksaa 2,5-3 snt riippuen paikkakunnasta. Pelletti on myös ympäristöystävällinen, päästöt tosi pienet ja ei lisää hiilidioksidia ilmakehään, koska puu poltettaessa luovuttaa saman määrän CO2 kuin se on kasvaessa sitonut.
Pellettilämmitys vaatii hieman huoltoa eli sinun täytyy olla valmis käymään pannuhuoneessa 1-2 kertaa kuukaudessa vuodenajasta riippuen, mutta olen varma että saat kyllä hyvän tuntipalkan näille puhdistuskeikoille( n. 15 min/kerta )
Laita vaan maalämpö, vaikka hankintakustannukset onkin suuret. Itselläni 120 neliömetrin taloon n. 11000 euroa porakaivoineen ja asennuksineen.Toimii. Ja maksan nykyiset hävyttömän pienet sähkölaskut hymyssä suin.Sähköä toimittavat laitokset ei tosin tykkää.
Ja onhan se toki melkonen ympäristötekokin.
Laita maalämpö jos saat upotettua maaputkiston. Jos et, niin sähkökaapelit lattiaan ja ilp lisäksi.
Takka tietysti jo sähkökatkoksien takia.
Jaska
Voit ottaa lämmön takasta, jossa on 800-1000 litran vesivaraaja ja sieltä saat myös käyttöveden. Kun sähkö katkee, voit jatkaa lämmittämistä takalla. Vain kiertovesipumppuun (n.60 w)tarvitset akun. Tälläisillä säillä lämmitys riittää joka toinen päivä.
Voisitko kertoa kuinka käytännössä lämpö saadaan takasta vesisäiliöön ja kuinka lämmitys toimii? Rakennan ensi kesänä ja lämmitys on edelleen auki. Suuri takka on suunnitteilla...