KOULUTUS viedään alas Suomen lahjakkailta nuorilta

Taisit ottaa kirjoituksistani jotakin?

YLE haastattelee riskeistä Suomessa vain vanhuksilta.
Etsivät pelokkaita naamoja hyväksymään KAIKKI valtion tulevat toimet.
Pakolais-veronkin.
Nuorethan ovat niin rohkeita että he hyväksyvät mitä vain moni-
kulttuurisuutta.
Aina sillä valtiolta jotenkin rahaa saa nypittyä.
Pää-asiahan on että ei tarvitse mennä kouluun, eikä töihin.
Vapaa-ehtoisena vain viheltelee.

Kukka-hattu-täti Jaakon-saari varoittelee parhaillaan että kohta kostetaan.
Hänkin käytti sanontaa "väärille ihmisille"
"Nuorten ihmisten sieluja soitellaan Irakissakin"
Voi että minä nauran taas.

H.

Joitain päiviä sitten kerrottiin, ettei koulunkäynti ja oppiminen kiinnosta lapsia ja nuoria. Chillaaminen on kivempaa ja aamulla väsyttää, kun yön on kännykkää näpelöinyt.

Naurettavaa, miten tutkijat huolestuneita kyynistyvistä ja stressaantuneista varhaisteineistä, kun herrantuuteleita väsyttää ja koulu on raskasta. Tottvie, jos roikutaan yökaudet älypuhelimessa.
Sivistys on tosiaan hukassa niillä opiskelijoilla, jotka toivottivat Hgin Yliopistolla ministeri Stubbia lakanalla "Perseeseenne".
Nämä persehtivät tutkijat sekä ns. opiskelijat joutavatkin olla leikkauksen kohteena. m.o.t.

Totuus on ollut jo kauan, koulutetaan liikaa. Yliopistoja karsitaan ja se on hyvä. Lopuilla on laatua. Nyt niistetään, mutta näette vielä karsinnan tulon.
Koulutusajat ovat aivan liian pitkiä. Vähemmällä hallitsee alan asiat. Turhakkeet pois aikoja pidentämästä. Siis aineet.
Olin tätä mieltä jo 70-luvulla. Silloin pidennettiin koulutuksia ja nyt on hätä kädessä.
Tavallinen työ pitäisi palauttaa arvoonsa. Maisterit eivät käytännön työtä halua tehdä, vaan pitävät itseään parempina. Siperia opettaa.

Kansaedjustajaksi pääsee ilman koulutusta riittää työmiehen titteli, paperimies kelpaa ministeriksi, terveys ministeriksi kun on käynyt kurssin konkurssin.

Sitä ei viedä mihinkään. Koulutuksenkin pitää mennä eteenpäin eikä junnata ikiaikaisissa systeemeissään. Miten paljon meillä on koulutettu aloille, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia työllistyä.
Hei - haloo, jos älykkyys ja lahjakkuus on pelto, kukas muu sitä viljelee kuin älykäs ja lahjakas ihan itse, ihminen, lapsi, nuori, hänhän se viljelijä on, eikä mikään oppilaitos. Jos pellollas kasvaa ohdakkeita ja rikkaruohoja niin sinusta se johtuu, ei koulutuksesta, ei yliopistosta - vaan sinusta itsestäsi kuinka olet päämääräsi asettanut ja miten hyvin olet päämäärääsi pyrkinyt, kylvämiäsi siemeniä hoitanut kitkenyt jne.
Tänä päivänä niin kuin aikaisemminkin, jos on lahjakkuutta ja älliä päässä on turha puhua ettei saisi koulutusta, ihan huuhaata. Mutta jos nuori odottaa kaiken valmiina eteen lusikoimista, tykkää hyysäämisestä ja paijaamisesta niin pelto voi tosiaan kasvaa vaikka voikukkaa, yrittäminen opiskelussakin palkitaan aina.

Jätetään sitten lahjakkuus viljelemättä koulutuksen mennessä harakoille.

Uutta Nokiaa ei sitten synny.

Nokia veturina Suomi nousi suosta, eli 1990-luvun lamasta.

Aloittaja nimim. "ohdakkeita" teit aloitteen, joka on oikein "lempilapseni".

Suomessa ei osata ollenkaan panostaa ja kiinnittää huomiota lahjakkaiden lasten koulutuspolkuun!

Jo peruskoulu on suunniteltu tasapäistämään oppilaat. Hitaammin oppiville on tosin tarjolla tukiopetusta, mutta nopeammin oppiville ei mitään.
Tuntuu järjettömälle, että esim. kertolaskut osaava lapsi joutuu olemaan samalla luokalla, kuin yhteenlaskua opettelevat ikätoverinsa.
Koko peruskouluajan tämän lahjakkaan oppilaan on junnattava heikoimman mukaan.
Itseopiskeluun ei anneta mahdollisuutta, vaikka oppilaalla olisikin siihen valmius ja motiivi.
Vuodet valuvat hukkaan ja pahimmassa tapauksessa turhauttavat.

Lukiossa heillä on jo pieni mahdollisuus vaikuttaa itse opiskelutahtiinsa ja jopa itseopiskelukin voi olla mahdollista. Pelkkä tenttiminen riittää.
Sielläkin monilahjakkaat oppilaat kohtaavat monta pulmaa.
Ainevalinnat ovat yksi "murheengryyni".
Jos on kielellisesti lahjakas ja haluaa opiskella "peruskielten" lisäksi jotain vierasta kieltä, joka ei pakettiin kuulu, niin ainakin pienemmissä kunnissa se onkin sitkeän yrittämisen takana.
Video-opiskelu on ainoa mahdollisuus, mutta vaatii opiskelijalta rutkasti sisua ja sinnikkyyttä.
Ylioppilaskirjoituksen järjestäminenkin jää opiskelijan omalle vastuulle.

Ei siis ole helppoa olla lahjakas opiskelija Suomessa-monilahjakkaista puhumattakaan!

Suomessa koulutetaan myös ihmisiä ammatteihin, joissa ei ole mitään mahdollisuutta työllistyä.
Onkohan se aivan mahdotonta tehdä ennusteita, jotka kertovat työllistymisnäkymät? Tuskinpa vain.
Akateeminen koulutus tuottaa työttömiä maistereita ja tohtoreitakin.
Ammatillinen koulutus tekee samaa.

Koko koulutusjärjestelmämme vaatii perusteellista remonttia.
Opintojen rahoitus olisi myös saatava sille tasolle, että se mahdollistaisi tehokkaan täysipäiväisen opiskelun.
Nyky tilanteessa ne opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa lastensa opiskeluja joutuvat rahoittamaan opiskeluaan työnteolla. Se pidentää opiskeluaikaa väistämättä.
Monet opiskelijat eivät turvaudu opintolainaan vallitsevassa työllisyystilanteessa ja ymmärrän sen hyvin.

Valtiovalta tekee suuren virheen, jos leikkaa koulutuksesta. Se ei tuo säästöä pitkällä tähtäimellä, pikemminkin päinvastoin.

Tässä aletaan olla siinä pisteessä, jossa tuottavuus (tulos per nuppi) ei parane, ellei aleta käyttää lisää rahaa ja palkata lisää väkeä.

Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää, että jos 50 huippuasiantuntijaa käyttää 10% ajastaan huonoina sihteereinä, niin yhden hyvän sihteerin palkkaaminen lisää tuottavuutta 5 huippu asiantuntijan verran yhden tukevan työntekijän palkalla, ja koko yhteisön sekä suhteellista että absoluuttista tuottavuutta kymmenisen prosenttia. Mutta tähän päästään vain käyttämällä lisää rahaa. Mikään määrä huippuasiantuntijoiden irtisanomisia ei auta, vaan synergiaetujen takia tuottavuus itse asiassa heikkenee.

Sitä kutsutaan investoinniksi, koska sen tuoton odotusarvo on suurempi kuin velan takaisinmaksuarvo, eli koska sen tuotannollinen vuosikorko on 10%, mikä on enemmän kuin velan korko. Siksi sitä kannattaa rahoittaa vaikka velaksi.

Sama pätee myös lastenhoitoon.

Sen sijaan vanhustenhoito pitäisi pystyä järjestämään kestävästi jollakin muulla tavalla kuin velaksi.

Onko kaikki oleellinen keksitty, ei tosiaan tästä on kysymys vaan kuka sen tekee, uusia nokioita tarvitaan ei entisen laisia koska siinä käy kuten kävi nokialle.

Aiemmin kirjoitettiin lahjakkaista, kun joutuvat junnaamaan hitaitten tahtiin, niin siihen on valinta yksityiset erikoislahjakkaille suunnatut opinahjot, niin saavat hehkuttaa kynttilöitään keskenään.
Vastaavasti amiksista pois kaikki turha ns. sivistävä, sillä sitä sivistystä on tarttunut tai ei peruskoulussa senverran , kuin duunari tarvitsee.

Uunot ovat suomalaisien tulevaisuus ja onni ex Euroviisu laulajat!

pitäisi nousta arvoonsa Suomessa, silloin siitä hyötyisivät kaikki.

Ahkeruuskin on eräänlaista lahjakkuutta.

Unohdin, että onhan meillä Suomessa eräs ryhmä lahjakkaita nuoria, joihin satsataan oikein todenteolla. Hehän ovat tietysti urheilijoita!
Heillä on oma opinahjonsakin, Suomen urheiluopisto Vierumäellä.

Epäilen suuresti, että tämän ryhmän erityistukeminen nostaisi Suomea mitenkään nousemaan taloudellisesta suosta.
Sirkushuveja kansalle ko. opisto tuottaa, muttei mitään enempää.

Kilpaurheilu on aivan järjetöntä nykyisin.
Huipulle pyritään kyseenalaisin keinoin ja vammautumiset ovat arkipäivää.

Vaikka itsekin seuraan aktiivisesti joitakin urheilulajeja, niin mieluummin ohjaisin niihin käytetyt rahat oppilaille, jotka oikeasti voivat luoda jotain uutta ja hyödyllistä.
En kuolisi, vaikkei yhtään urheilukilpailua telkkarista näkyisikään.