"..Poikki tämän ikiroutaisen isänmään..
..Läheisyysttäs kaipaan, Rakkauttasi tarvitsen.."
..Läheisyysttäs kaipaan, Rakkauttasi tarvitsen.."
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
taidan tullakkin...
Milloin tulet?
Heti kun annat luvan
Anytime honey! You know it.
jos olisit juuri hän..(tietty nainen)..saattaisin tulla hyvinkin pian..mutt palsta on palsta..
Olen toivonut niin kauan, että hän tulisi takaisin...
Onko asia edennyt mitenkään?
Miksi et soita hänelle? Kaikki voisi ratketa sillä.
viestitkin on keksitty, jos se olisi helpompi tapa lähestyä uudelleen
Ei tarvii odotella ovikellon soittoa. Aika harvaan soinut tähänkin mennessä. Oli ilo tavata hänet ja sen pituinen se sit olikin.
Oisko asia noin yksinkertainen
vai oisko jotain vielä tehtävissä???
Aina on mahdollisuus !
Se on yksinkertainen silloin kun toinen ei välitä tarpeeksi. Ei siinä ole enempää tehtävissä. Ei rakkautta saa anomalla eikä pyytämällä, jos ei riitä ei riitä.
Niin toisen on hyväksyttävä toinen sellaisena kuin hän on
mutta oletko varma ettei välitä ! Toinen on aina arvokas
jos rakastaa niin sitäkin tulee kunnioittaa!
On käytöksellään kertonut riittävästi välittämisestään. Yksin ei voi suhdetta rakentaa. Jos tietäisin että rakastaa ja välittää, en empisi hetkeäkään. Totuus näyttää kuitenkin muuta. Tämäkin on vaan hyväksyttävä vaikka sydän eI haluaisi.
Ruumiinkieli kertoo
ja vasta kun toinen huomautti asiasta
tajusin sen merkityksen ja nyt tiedän
mitä haluan sen kertovan jos välitän toisesta
mutta opin sen vasta eron kautta
niin raakaa on elomme.
kerro siitä miehestä jotain..tai itsestäsi..onko mitään tuttua..!?
En usko, että siitä olisi mitään apua...tunnisteet, vinkit..eivät tuo häntä takaisin. En usko, että hän olisit.
Minulla ei kai ole enää syytä edes odottaa..mutta odotan kuitenkin. Kerran elämässä sen tunteen kokeneena...sitä haluaisi vain lisää. Mysteeri on se mies. Hän jätti mulle pitkän, pitkän ikävän...
onhan revontuletkin mysteeri ja silti tulevat takaisin..kerranko vain olet tuon tunteen kokenut..tahtoisin kyllä luoksesi uudelleen..
mikä estää tulemasta vielä uudelleen ...
vain se, että en tiedä kuka olet ja mistäpäin..jos edes pikkuvihjeitä..!??
Voisi sopia jollain tapaa minuunkin.. Ehkä moneen muuhunkin. Hänen kanssaan ei ollut mitään läheisyyttä varsinaisesti ja hän pakeni tilanteita, mutta oli silti hetkiä, sellaisia joissa oli kahden ja tiesi toisen tykkäävän.
Kerran elämässä tunteen kokeneena...se oli minun kohdalla rakkautta ensisilmäyksellä...ensi kertaa, kun hänet tapasin ja sen jälkeen hänen huumassa puolen vuoden ajan olleena...hänen lähdettyä tajusin vasta, miten vahvoja tunteeni olivat/ovat. Edelleen yhtä vahvana tunteina eläessä...odottaen kohtaloa kuljettamaan hänet tänne takaisin...ja haaveissa/unelmissa ajattelevana, että hänkin olisi kokenut kaiken samalla tavalla.
miksi tuo mies lähti? tapahtuiko jotain?
Ehkä hän kokikin kaiken aivan samoin.
olet lähempänä totuutta kuin arvaatkaan..
..sitten olisi tuhlattu ikävää kaksinkertaisesti.
Kuinka pitkään me vielä tuhlaamme tätä aikaamme, elämä on kuitenkin rajallinen.
tuota olen ajatellut itsekkin..ja vuodet vierivät vääjäämättömästi..nykyään hiton nopeasti..
..niin elämä on ainutkertainen ja jokainen päättää miten/kenen kanssa sen haluaa viettää. Ehkä hän on liian kiireinen elämässään...ehkä hän ei edes muista minua enää..ehkä, ehkä ja ehkä..kumpa tietäisinkin jotain.
Aika kuluu, vuodet vierii...mutta tunteet kestää...mitähän lie tämä sitten on. Hänet tahtoisin takaisin elämääni...selvittämään sen mitä silloin jäi kesken.
ehkä hän ei kuitenkaan ole kiireinen ja hän kyllä muistaa sinut hiton hyvin..eikä halua unohtaa..olis kyllä kiva nähdä mutt vähän huonot fiilarit kun "vajaakuntoisena" tässä vielä..mutt parempaan päin kokoajan..i hope so..puss..
..kuulostat mystiseltä. Minulla on kyllä aavistus, että hän on kiireinen mies..sellainen viimehetken käsitys minulla hänestä on. Mutta aikaa on kulunut...enkä ole kuullut hänestä mitään.
Ajatus siitä, että hänet näkisin...niin paljon kun sitä on odottanut ja toivonut, sitä epätodennäköisemmältä se on alkanut tuntua.
ei ole kiirettä..hiljaiseloa enemmänkin..miks näkeminen tuntuu epätodennäköiseltä..?
Koska aikaaa on kulunut enkä ole nähnyt/kuullut hänestä mitään. Haluaisin niin kuulla jotain tai edes nähdä vilauksen..ja tietää..että hän on siellä jossain..ja minua varten.
ideoita..!?
Mitä jos laittaisit vain tekstarin? Fb:n kauttakin onnistuu, mutta hänellä ei taida olla fb aktiivisena? Parastahan se olisi jos hän tulisi vastaan ja tapaisimme kasvotusten...vois ottaa toisesta tukea, jos huimaa tai pyörryttää :)
wau..tämä hän ei tiedä missä she hän kulkee niin ei voi tulla vastaan..joo ja tukea tarvii kun nyt jo pelottaa..
nyt tämän hänen pitää lähteä katsomaan tuleeko ketään vastaan..en usko että tuolla kohdattaisiin..
Kannustan ottamaan jollakin tavalla yhteyttä..vain mielikuvitus on rajana. Minä ainakin odotan sitä häneltä...mutta se taitaa olla minun kohdalla pelkkää haavetta.
onkos hän aiemmin ottanut yhteyttä sinuun,jos niin milloin ja miten..?
kun en uskalla..huomaa mun nimimerkki..
Pelkään yhtä paljon kuin sinäkin...hänen yhteydenotto olisi merkittävä monella tavalla. Miksi et voisi laittaa vaikka viestiä..onko joku syy? Laita pallo pyörimään..tiiä vaikka siitä lähtisi liikkeelle paljon hyviä asioita.
Mutta kun ei vaan uskalla enää. Ei usko, että se toinenkin saattaa kaivata. Tällaista se vaan on kun ei ole yhteydessä enää. Kaipaus ei kuitenkaan katoa mihinkään, eikä tunteet.
missä/miten olette tavanneet?
Niin on mullakin ikävä häntä, jonka kanssa oli vipinää monen vuoden ajan; sellaista vuoristorataa.. Yhteydenpito tapahtui hänen ehdoillaan, mutta tyydyin siihen, ehkä siksi, että tunsin häntä kohtaan niin paljon. Nyt on ollut hiljaista pitkään, ajattelen silti häntä jatkuvasti.
Olisi mukava tietää minkälaisessa ympäristössä olet tavannut mystisen miehesi. Töissä, koulussa, ruokakaupan jonossa vai jossain muualla?