Pekingin jälkeen saattaa olla niin ettei ole kuin yksi olympiapainilaji. Se on vapaapaini. Lajien olemassa olo on ollut kortilla ennenkin ja nyt pitäisi taas vähentää. Niinpä kreikkalais-roomalainen jää Olympialaisista pois. Syynä se että vapaapaini laajemmin harrastettua ja yhtenäistetään naisten painin kanssa niin että painitaan samaa lajia.
Vain yksi
painilaji
162370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ruotsalaisetkin on kaikessa hiljaisuudessa käynnistäneet vapaapainin taustalle toimimaan, jotta ehtivät mukaan kun muutos tapahtuu.
Uskon, että perinteinen kreikkalaisroomalainen paini pysyy Olympialajina aina. Perinteet velvoittavat. Olympialaisten lajikirjossa on niin paljon hömppä-lajeja, että jo koko kisojen uskottavuuden kannalta krekon (ja vapaan!) pitää ohjelmaan jäädä.
ETTÄ VIELÄ VÄHENNETÄÄN SARJOJA!!!
1996 oli 10 sarjaa x2 on 20
2000 oli 8 sarjaa x2 on 16
2004 oli 7 x2 on 14 ja 4 naisten sarjaa eli 18
Naisten paini pitäisi poistaa ohjelmistosta ja lisätä vasta kun taso on tarpeeksi kova. Sen tilalle voisi laittaa miesten sarjoja taikka antaa miesten sarjojen olla kuten nyt ja ottaa naispaini pois.
Näin olen kuullut ja toivon hartaasti, ettei näin käy. Mutta kuitenkin olisi aika varautua siihenkin sitten ajoissa. Niin on Ruotsalaisetkin jälleen pystyttämässä miesten vapaapainia jaloilleen - ja miksiköhän. Ollaanhan me niitä siinä paljon edellä, mutta kuinka kauan ??
senioreissa muutama kova kaveri ja junnuissa ja kadeteissakin on tosi monta kovaa kaveria suomessa!!!!!!!!!!!
Mitäs turhia painimaan mitään lämmittelupaineja vaparia varten. Kreko pois kisoista. Eihan tuota krekoa painita tosissaan missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Nyt alkaa mennä niin naurettavaksi tämä aihe, että eihän tähän voi edes lisätä mitään.
Otetaan huumorilla vaan.
Se nyt on vaan raaka totuus et ei sitä krekoo tosissaan painita missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Vaparin painijat lämmittelee korkeintaan krekolla.
tämä on kyllä pitkälti totta. On lukuisia tapauksia, joissa vapaapainista on siirrytty krekoon yli parikymppisenä, koska ei ole pärjätty vapaassa. Sitten myöhemmin voitettu krekossa arvokisamitalleja. Onko tietoa onko krekosta joku siirtynyt vapaasen ja menestynyt?
... Koska olet niin pahasti metsässä tässä asiassa.
Katoppa vaikka arvokisojen tulosluetteloja kautta aikain. Sieltä näkyy krekon levinneisyys ympäri maailman. Kovia maita on KAIKKI entisen ns. itä-blokin maat, mutta myös USA, CUB, IRAN, KOREAT, JAPANI, TURKKI ym.
Aika harvoin siellä lätkille suomi-poika tai ruotsi-göran pääsee... Ja sillon ku pääsee se on yhtä juhlaa.
Kreko on ja pysyy.
En siitä huolimatta näe mitään syytä pistää vapaapainia ja krekoa vastakkain. Itse ainakin valmennan/seuraan MOLEMPIA painimuotoja ihan yhtä mielelläni.
Ihmettelen tällaisia mielipiteitä joita täällä on esitetetty. Ne kun eivät missään tapauksessa perustu FAKTOIHIN.
Missä lukee, että kreko jää pois? EI MISSÄÄN.
Eikä jää vapaapainikaan pois.
Onneksi.
Itse tarkoitin, että kreko on suurimmassa osassa painimaita selvästi se kakkospainimuoto vapaan jälkeen. Esim. tosta sun luettelosta USA:ssa krekoa alkavat pääsääntöisesti painia ne, jotka eivät pääse vapaan arvokilpailuihin. Lisäksi kreko aloitetaan vasta yli kaksikymppisenä. Esimerkkejä Rulon Gardner, Matt Lindland, Lowney Garrett ovat kaikki Sydney olympiamitallisteja ja aloittivat krekon yli kaksikymppisinä. Mm. Gardner oli vuoteen 1996 mennessä kilpaillut vain kahdesti krekossa.
Itse ole ehdottomasti sillä kannalla, että molempiin lajeihin tulee satsata. Toivon että vapaapainiin aletaan satsaamaan nykyistä enemmän, jotta saisimme lisää seniori-ikäisiä vapureita.
Olenkin aina ollut sitä mieltä, että vapaa ja kreko itseasiassa tukevat toinen toisiaan.
= Minun mielestäni on hyvä harrastaa molempia tyylejä aina junnuikään asti. Tästä ollaan montaa mieltä, mutta itse näen asian näin.
Vapaasta painija saa tilannenopeutta, luovuutta ja painivaistoa.
Krekosta taas räjähtävyyttä ja sitkeyttä taktista ottelusilmää.
Tämä siis henkilökohtainen mielipiteeni. Yksilöstä riippuen erikoistuminen jompaan kumpaan painityyliin kannattaa tehdä siinä 17-20-vuotiaana.
En omaa painitaustaa, mutta kun katselin kesäällä Ateenan kisoista painia, niin kyllä vappapaini oli urheilua jos tapahtui. Sitten kun tuli krekoa niin, kyllä noin viiden minuutin jälkeen kyllästyin ja vaihdoin kanavaa.
Katsoin myös filan sivuilta noita osallistumismaiden määriä MM-kilpailuissa, niin vapaapainissa oli melkein kaksi kertaa enemmän maita kuin krekossa joten se siitä.
Jonkun mielestä myös kuviokellunta on mielenkiintoinen laji.
Itse pidän vapaata ja krekoa lähes yhtä mielenkiintoisena, vaikka krekoon saatan enemmän kallistuakkin.
Kunkin lajin kauneus ja upeus on katsojan silmissä. Ja hyvä niin.
Mielenkiintoinen pointti että esim. vapaapainiin voisi alkaa erikoistumaan vielä 17-20 -vuotiaana. Fysiologisesti erittäin ogelmallinen tapa. Krekossa tämä saattaa onnistua koska vaatimukset teknisillä osa-alueilla ovat aivan erilaiset, ja kyseisessä lajissa voi teknisiä puutteita tiettyyn pisteeseen korvata ylivoimaisella fysiikalla.
Vapaapainiin tulisi alkaa panostamaan viimestään 10-12 -vuotiaana jotta tekninen osaaminen voidaan edes teoriassa kehittää tarvittavalle tasolle aikuisiällä. Toki ohessa voi ja pitääkin painia Krekoa, mutta tekninen painotus täytyy olla vapaapainissa. Faktahan on, että herkkyyskausi tekniselle ja motoriselle oppimisella on 7-12 -vuotiaana, ja mikäli tuossa iässä ei lajissa tarvittavia teknisiä valmiuksia tarpeeksi harjoitella, jää vääjäämättä puutteita taitokapasiteettiin (yksilön kannalta takasteltuna). Eli painija ei tule teknisesti milloinkaan niin hyväksi kuin hän olisi voinut oman genetiikkansa puitteissa tulla oikeaoppisella harjoittelulla. Käytettävien tekniikoiden ja erilaisten kombinaatioden määrä vapaapainissa on niin järkyttävän laaja Krekoon verrattuna, että valmennuksellisesti lajit pitäisi osata erottaa täysin kahdeksi eri lajiksi. Lienee sanomattakin selvää, että yksi suurista ongelmista Suomalaisessa vapapainissa on juuri se, että kyseiseen lajiin aletaan panostamaan yksilötasolla aivan liian vanhalla iällä. Kuten sanottu, Krekon osalta tämä on huomattavasti pienempi ongelma lajin merkittävästi suppeamman tekniikkavalikoiman johdosta sekä siksi, että fyysiset ominaisuudet joilla voidaan Krekossa saada selkeätä etua, pystytään kehittämään myöhemmällä iällä.
Sekä krekossa, että vapaassa on laaja liikevalikoima, molemmissa.
Oletteko ikinä olleet esim. Toivo Sillanpään vetämissä krekon treeneissä? Siellä eri liikkeitä ja muunnoksia niistä tulee lukuisia. Ei todellakaan voida sanoa, että kreko olisi yksinkertainen laji vapaaseen verrattuna.
Hieman yleistäen kuitenkin voidaan sanoa, että arvokisoissa paini usein YKSINKERTAISTUU. Krekossa valttia ovat esim. jokin hyvä pystyliike rulli. Vapaassa jalkaanmeno rulli.
Ei arvokisoissa usein näe (hirveästi) teknistä kikkailua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö painijan tulisi niitä hallita. Pärjääminen edellyttää aina monipuolisen tekniikan hallitsemista - molemmissa painimuodoissa.
Ja niinkuin jo tuossa aiemmin sanoin: erikoistumisesta jompaan kumpaan painimuotoon voidaan olla montaa mieltä. Tiedän valmentajia, joiden mielestä jo alle 10:n vanhana pitäisi painia pelkästään toista painityyliä ja jättää toinen tyyli tyystin painimatta. Itse olen edelleen sitä mieltä, että erikoistuminen kannattaa tehdä vasta junnuiällä. Usein tässä iässä on myös painijalle itselleen selvää, kumpi laji on se vahvempi ( mieluisempi) hänelle.
Mutta tämä kuuluu myös sarjaan "ikuisuuskysymykset" - eikä siitä kannata hirveästi edes alkaa väittelemään.
Myös yksilölliset erot tulisi ottaa huomioon. Se mikä on hyväksi, voi olla toiselle huonoksi. Paini on monipuolinen laji ja jo siksi niin hemmetin mielenkiintoinen.