Osayleiskaava on valtuuston käsittelyssä 16.11.2015. Kiinnostavaa on nähdä, miten valtuusto suhtautuu osayleiskaavaan siltä osin, joka koskee Kouvolan keskusta-alueen yleiskaavaa ratapihan välittömässä läheisyydessä.
Asiakohdan liite 5 käsittelee VAK-alueen päivitystä. Vaarallisten aineiden vaikutusalue on 370 m ratapihan reunasta. Tälle alueelle ei tulisi rakentaa tiheää kaupunkiasutusta. Halkotorin alueelle asemakaava antaa tähän kuitenkin mahdollisuuden ja sinne on jo rakennettu yksi asuinkerrostalo noin 100 metrin päähän ratapihan reunasta. Toisen asuinkerrostalon markkinointi on meneillään.
Mikä taho kantaa onnettomuustilanteessa vastuun siitä, että vakituista kaupunkiasutusta on annettu toteuttaa vaarallisten ainaiden vaikutusalueen sisälle? Kaatuuko vastuu virkamiesten vai kaupunginhallituksen jäsenten suuntaan?
Asiakohdan liite 5 käsittelee VAK-alueen päivitystä. Vaarallisten aineiden vaikutusalue on 370 m ratapihan reunasta. Tälle alueelle ei tulisi rakentaa tiheää kaupunkiasutusta. Halkotorin alueelle asemakaava antaa tähän kuitenkin mahdollisuuden ja sinne on jo rakennettu yksi asuinkerrostalo noin 100 metrin päähän ratapihan reunasta. Toisen asuinkerrostalon markkinointi on meneillään.
Mikä taho kantaa onnettomuustilanteessa vastuun siitä, että vakituista kaupunkiasutusta on annettu toteuttaa vaarallisten ainaiden vaikutusalueen sisälle? Kaatuuko vastuu virkamiesten vai kaupunginhallituksen jäsenten suuntaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
minä ahdistelen naisia netissä se on vammasrta mutta niin kivaa
Kouvolan valtuustoon pääsee kunhan on tarpeeksi kehitysvammainen apina.
Onko kaupunginvaltuusto tosiaan sitä mieltä, että ympäristöministeriön kaavoitusohjeista ei kannata välittää? Eli rakentaja rakentaa ja asukas asuu omalla vastuullaan vaarallisten aineiden vaikutusalueella Kouvolan ratapihan vieressä.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen insinööri ihmettelee Kouvolan Sanomissa 12.12.2015, miten huonoon ja vaaralliseen paikkaan vanhan Kouvolan keskusta on rakennettu ajatellen ratapihan kautta kulkevia vaarallisia aineita. Kouvolan ratapihan kautta menee 90 % Kaakkois-Suomen alueen vaarallisten aineiden kuljetuksista.
Riskialueella 1.000 metrin säteellä asuu noin 17.000 kouvolalaista. Ammoniakkia sisältävän säiliövaunun totaalisessa hajoamisessa vaara-alue ulottuu lähes 2 kilometriin ratapihalta.
Miksi Kouvolan kaupunki kaavoittaa vasten ympäristöministeriön ohjeita tiivistä kaupunkiasutusta ratapihan välittömään läheisyyteen? Esimerkiksi Halkotorin alueella lähin jo valmis kerrostalo on alle 100 metrin etäisyydellä ratapihan reunasta. Ja lisää asuinkerrostaloja ollaan rakentamassa tälle kaasuvaara-alueelle 100 - 150 metrin etäisyydelle ratapihan reunasta.
Pelastuslaitoksen palveluksessa oleva Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka näyttää viittaavan kintaalla työnantajansa ja ympäristöministeriön varomääräyksille.
Erittäin mielenkiintoinen tulee olemaan ratamon rakennuslupa.
Veteen rakentaminen on yksiselitteisesti kielletty Suomessa.