Olen noin 10 vuotta sairastanut epilepsiaa. Kohtaukseni ovat olleet pääosin grand mal-tyyppisiä kouristuskohtauksia. Nyt on lamotrigiini-lääkitys ollut jo useamman vuoden ja kohtaukset ovat pääosin pysyneet kurissa. Ja useimmat kohtaukset joita olen saanut, ovat johtuneet ryyppäämisestä tai lääkkeiden unohtamisesta.
Mutta sitten olen saanut joskus aivan yllättäviä kohtauksia, joille ei ole oikein mitään selitystä. Olen saanut kohtauksia vaikka olen syönyt lääkkeeni, nukkunut hyvin, syönyt hyvin ja ollut täysin ilman alkoholia tai muita päihteitä. Ihmettelen vaan että mistäköhän ne johtuvat? Voiko asia olla niin että lääkitys ei vaan aina ole pomminvarma? Ja voiko asialle tehdä mitään? Lääkitystä on nostettu useaan kertaan, mutta se ei ole poistanut kohtauksia täysin.
Elän jatkuvassa pelossa asian vuoksi. Pelkään koko ajan että romahdan ja saan kohtauksen. Pelkään että lyön pääni ja halkaisen kalloni. Tai kaadun junanraiteille tai autotielle...Epävarmuus on sietämätöntä. Viime aikoina on ollut vaikea tehdä töitä ja viettää sosiaalista elämää, kun pelko kohtauksista on aina olemassa. Olen myös huomannut että keskittymiskykyni on alkanut heikentyä. Ihmettelen että miksi näin käy nyt, monta vuotta lääkitys toimi aivan hyvin ja pystyin viettämään normaalia elämää. Nyt pelkään menettäväni toimintakykyni täysin.
Mutta sitten olen saanut joskus aivan yllättäviä kohtauksia, joille ei ole oikein mitään selitystä. Olen saanut kohtauksia vaikka olen syönyt lääkkeeni, nukkunut hyvin, syönyt hyvin ja ollut täysin ilman alkoholia tai muita päihteitä. Ihmettelen vaan että mistäköhän ne johtuvat? Voiko asia olla niin että lääkitys ei vaan aina ole pomminvarma? Ja voiko asialle tehdä mitään? Lääkitystä on nostettu useaan kertaan, mutta se ei ole poistanut kohtauksia täysin.
Elän jatkuvassa pelossa asian vuoksi. Pelkään koko ajan että romahdan ja saan kohtauksen. Pelkään että lyön pääni ja halkaisen kalloni. Tai kaadun junanraiteille tai autotielle...Epävarmuus on sietämätöntä. Viime aikoina on ollut vaikea tehdä töitä ja viettää sosiaalista elämää, kun pelko kohtauksista on aina olemassa. Olen myös huomannut että keskittymiskykyni on alkanut heikentyä. Ihmettelen että miksi näin käy nyt, monta vuotta lääkitys toimi aivan hyvin ja pystyin viettämään normaalia elämää. Nyt pelkään menettäväni toimintakykyni täysin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No aina ei syytä vaan löydy. Itselläni oli lamictal pitkään toimiva lääke, mutta sitten alkoikin tulla kohtauksia. Voi olla syynä se,et sain kovan iskun päähän.
Annosta nostettiin, mutta ei se auttanut. Kokeiltiin sitten toista rinnalle(deprakine),mutta ei sopinut joten laitettiin keppra. Sitäkin annosta jouduttiin nostamaan ja nyt tulee kohtaus vaim jos sitä jotenkin provosoi.
Mutta kyllä,kohtaus voi tulla TSÄDÄM! Jos niikseen tulee. Kannattais kuitenki neurolla puhua asiasta. Kuitenkin pitäis pysyä kurissa jos ei oo provosoivia tekijöitä. Eli otapa puheeksi uuden aivofilmim otto ja lisälääkitys.
Yksi provosoivista tekijöistä on stressi, joka useimmissa epilepsiatyypeissä altistaa kohtauksille. Mainitsemistasi lääkkeistä Deprakine lisää kohtauksia, jos se on väärään epilepsiaan, kuten minun kohdalla kävi aikanaan.
hei jos saan sanoa oman mielipiteen minulla on 10.v.epilepsia lääkkeet deprakine depotti 1000mg ja apudant 1800mg päivässä kohtauksia just samanlaisia joista kerroit selittämättömiä johtuu päihde ongelmastani vierotus oireet lataa epilepsiakohtauksen olen monta kertaa satuttanut itseni tosi pahasti jos pystyy kannattaa jättää päihteet kaikki 2vuoden aikana 37 kohtausta.olen sitä mieltä että monta kohtausta jäisi itsellä pois jos ei käyttäisi päihteitä.deprakine ollut minulle iso apu.
Mikset jätä päihteitä ja esiinnyt neuvottomana ?