Miten selviätte kun sairastutte?

No eipä kyllä tällä hetkellä ole, muutin vastikään uudelle paikkakunnalle. Itse pitää raahautua apteekkiin, lääkäriin en ole vielä joutunut lähtemään.
Kaikkeen muuhun paitsi lääkärissäkäyntiin voi onneksi etukäteen varautua: hakea jo ennen flunssakautta kaikki mahdolliset tropit kaappiin ja varmistaa, että pakkasessa on ainakin parin päivän ruuat, jos ei flunssaisena jaksa laittaa sapuskaa.
Vaikeampaa on toki, jos sairastuminen on jotain vakavampaa kuin tavallinen flunssa.

Kyllä minulla ystäviä ja tuttuja olisi, mutta kun itsellä on hieman rahaa, niin soittaisin taksin ja asioisin niin. Ei ole oikein käyttää ystäviä hyväksi kun on varaa ostaa palveluja. Sitä henkistä ja moraalista tukea saisin tekstaamalla tai soittelemalla ystäville. Voisihan joku tulla tervehtimään jos makaisin lasaretissa tai kotona pahnan pohjalla.

Eipä ole ketään sen paremmin sairaana ollessani kuin terveenäkään. Jaa no, muutama kissa tuossa...

Oikein pahan paikan tultua ison leikkauksen jälkeen sain kotiavustajan käymään muutaman kerran. Siitä on aikaa. Sitä on vain opittava selviytymään. Flunssat sentään menevät ohi.

Ruokaa on koko ajan hyvä varasto muutamaksi päiväksi ja kaikkea muutakin.

En ole ikinä ollut niin sairas etten kykenisi ruokakauppaan liikkumaan. Lääkärissä en ole käynyt aikuisiällä kertaakaan, enkä käy.

Kyllähän yksinäisyys opettaa varautumaan kaikkeen mihin vaan yleensä voi varautua. Minulla on aina pakastimessa helpostikin viikkoiset sapuskat ja muutenkin yritän elää niin etten viimeisiäni syö ennen kuin uutta olen hankkinut ja tehnyt.
Ensiaputarvikkeita mm. haavan desifiointiin ja kaikkeen muuhun hoitoon sidoksineen ja laastareineen on. On myös särkylääkkeitä yms. aina jemmassa. Käteistäkin on pari-kolme kymppiä just taksia varten kotona ja mahdollisia lääkkeitä varten ainakin saman verran (ihan vaan sen vuoksi, jos just silloin sattuis tili olemaan tyhjä tms. hämminkiä). Ihan vaan varmuudeksi.
Pakkohan se on yksinäisen yksin pärjätä.

Vähän kauhulla odotan leikkaukseen kutsua? Eivät ne päästä sairaalasta edes kotiin, jos täällä ei ole ketään ekana yönä ja päivänä läsnä. Mistäpä tänne kukaan ilmaantuisi.
No, entäs sen jälkeen. Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin ja olen muutamassa päivässä taas tolpillani ja pääsen itse taksilla apteekkiin jos ja kun tarvetta on. Taitavat antaa sairaalasta alkupäivien lääkkeet mukaan????

Olen ehkä vauhko ja hoopo, mut jos lähden fillaroimaan vaikka jonnekin pidemmälle sieni- tai marjametsiin (ei täällä isoja metsiä ole), laitan keittiön pöydälle lapun jossa kerron mihin suuntaan olin menossa ja päivämäärän sekä kelloajan jolloin lähdin. Tosin... saattaisi mennä paljon aikaa ennen kuin kukaan kaipaisi, jos vaikka eksyisin tai loukkaisin itseni metsässä. Puhelin on tietysti aina oltava mukana ja lähtiessä täyteen ladattuna.

Yksin elän ja kuolen. Joku talkkari löytää mut kuolleena joskus kotoani.

No "död", miten jakselet? Onko olo yhtään helpottanut?

Kaikkea hyvää sinulle...yliopiston aptekki toimittaa lääkkeet kotiovellesi kun tilaat verkkokaupasta