Mä en osaa lopettee dokaamista ajoissa kun lähden kuppilaan istumaan. Nytkin joulupäivänä olimme mieheni ja parin frendin kans kapakas ja hyvien pohjien jälkeen otettiin vielä kovemmat huppelit. Mulla meni taas järki ja pussailin tuttuja ukkoja ja mun ukolta paloi päreet. Eilinen oltiin mykkäkoulua mutta tänään jo vähän paremmin. Pitäiskö mun mennä johonkin aa-kerhoon tai johonkin että oppis ottaan vähän vähemmän. Absolutiksi en haluais mutta kai sekin vaihtoehto on kohta mahdolline.
Mokaan aina melkein jotain mutta kun otamme kotona ei ongelmaa oo. Auttakee immeiset minnuu...
Mokaan aina melkein jotain mutta kun otamme kotona ei ongelmaa oo. Auttakee immeiset minnuu...
Vastaukset 3
Vanhimmat
En välttämättä suoralta seisomalta sanoisi, että sinun paikkasi olisi AA-kerhossa. Itsekin olen kärsinyt joskus samalaisista ongelmista ja jouduin toteamaan, ettei kyse ole mistään muusta kuin itsehillinnästä. Oli vaikeuksia (niin ukon kanssa kuin ilman) pitää juominen aisoissa.
Jouduin yhden hauskan illanviettoreissun päätteeksi ryöstön uhriksi ja tämän jälkeen koko suhtautumiseni alkoholiin muuttui. Silloin vasta tajusin sen, mitä esim. minun mieheni oli yrittänyt sanoa juomiseni suhteen.
Pystyt muuttumaan käyttäytymisesi suhteen ihan niin kuin itse haluat, jos vain todella haluat sitä. Jos ajattelet muuttumista vain miehesi kannalta, mitään tuskin tulee tapahtumaan.
Uskon kyllä, että pystyt siihen, jos vain motivaatiota tarpeeksi riittää. Usko itseesi!!!
kun sanoit että motivaatioo pitäis olla. Sitä onkin aina kun ajattelee järkevästi asiaa mutta kun se järki joskus katoo.
Oikeestaan aika jännä kun mä en oo riippuvainen viinasta eli voin olla juomatta, siinä ei oo ongelmaa. Mutta kun on juhlatuulella niin on tosiaankin liian hauskaa... jotain tollasta hirveetäkin voisi sattua, siis esim ryöstö tai muu loukkaantuminen.
Kiitti kuitenkin kannustuksesta ja mä yritän muistaa olla ihmisix.
En minäkään alkoholista riippuvainen ole, vaan käytän ihan "normaaliin" tapaan silloin tällöin. Ongelmana olikin juuri se, että usein lähti hommat menemään vähän liian lujaa. En tajunnut lopettaa ajoissa ja jättää päihtymystä "siistille" tasolle, vaan mopo karkasi käsistä, eikä sitä tajunnut ennen kuin seuraavana aamuna morkkiksissa.
Suutuin itselleni täydellisesti, kun huomasin joka juomisen jälkeen pyytelemään mieheltäni anteeksi sitä, että tuli taas juotua niin paljon. Ja kun mut ryöstettiin lupasin miehelleni pitää jatkossa itsestäni huolta. Oikeasti.
Helppoa ei ole ollut säännöstelyn kanssa, mutta loppujen lopuksi kivuttomasti on mennyt. Lisäksi on aivan mahtava tunne, kun huomaa, että pystyy itse kontrolloimaan alkoholin käyttöä. Tuntee itsensä aikuiseksi.
Aamuisinkaan ei ole enää niin paska olo, vaikkakin krapulan oireita on alkanut ilmestymään ensimmäistä kertaa elämässä. :)
Voimia sulle ja toivottavasti asiat järjestyy niin kuin toivot!