Rikolliset tuomittiin myös hovioikeudessa

Suomen metsissä esiintyy useita koirasusilaumoja, joiden koko vaihtelee muutamasta yksilöstä jopa 20 yksilöön. Lauman mukana saattaa myös liikkua aitoja taikka aidompia susia. On näet niin, että koirasusi ja susi tulevat hyvin toimeen samassa laumassa ja osaavat työskennellä yhdessä.

Perhossa tapettiin 1994 isosta koirasusilaumasta 1 aidompi susi ja 3 koirasutta. Tässä laumassa, joka muuten oli huomattavasti isompi, koirat ajoivat saaliit ja sudet huolehtivat tappamisesta. Tällaisesta työnjaosta on tehty havaintoja myös Venäjällä.

Koirasusilauma on monesta syystä paljon ongelmallisempi kuin susilauma. Koirasusilauma lisääntyy nopeammin kuin susilauma, koska samassa laumassa voi olla useampi kantava naaras. Lauman jäsenillä on koiralta peritty kyky tulla toimeen ihmisen kanssa, josta myös johtuu lauman pelottomuus.

Tästä seuraa, että koirasudet viihtyvät ihmisten läheisyydessa ja pyrkivät myös hakemaan saaliinsa ja ruokansa asumusten ympäriltä.



Koirasusilaumojen kasvamista osoittanee myös se, että havainnot ihmisiä seuraavista susista ovat lisääntyneet nopeammin, kuin susikannan on väitetty kasvavan. Näin on myös liikenteessä kuolleiden susien kohdalla, joita tätä kirjoitettaessa on kuollut 7 kappaletta vuoden 2013 ensimmäisen 5 kuukauden aikana. Tämä vastaa 6 % maamme "virallisesta" susikannasta, mikä aidon villisuden kohdalla lienee epätodennäköistä. Näin suuri määrä on selitettävissä vain koirasusien määrän kasvulla.

Tunnettuja koirasusilaumoja löytyy ainakin Tohmajärvi - Värtsilä väliseltä alueelta, jossa itärajanyli kulkee noin 20 yksilön sekarotuinen lauma. Pohjoisempana on tiedossa vähintään kaksi laumaa, Perhossa lienee reviirikäyttäytymisen perusteella 2 - 3 koirasusilaumaa ja Lounais-Suomessa 1 - 2 koirasusilaumaa. Eteläisen Suomen osalta nämä ovat laumojen käyttäytymiseen perustuvia arvioita. Rajaseudulla näyttää luontokuvaajien "haaskahaaviin" joutuneen pääasiassa koirasusia.

Koirasusien lisääntymisen suurin ongelma on, että ne tulevat syrjäyttämään aidon suden luonnos- tamme hyvin nopeasti. Koirasusikannan nopeampi kasvu takaa voimasuhteiden muuttumisen sen hyväksi.

Laajalle maassaamme levinnyt suurpetojen haaskaruokinta helpottaa nimenomaan koirasusien ravinnon saantia ja villisusia rohkeampina ne eivät myöskään vieroksu haaskan alueella leijuvaa ihmisen hajua.

Edellä oleva pohdinta kumoaa viranomaisten ja tutkijoiden väitteet siitä, että koirasudet eivät selviydy Suomen luonnossa. Ne selviävät hyvin luontokuvaajien ja "susien syöttäjien" ansiosta.

Metsässä villikoirien muodostama lauma väistää aitoa sutta [18]. Missä määrin aidoista susista muodostuva lauma väistyy koirasusien löyhältä reviiriltä ei tiettävästi ole tutkimustietoa.

Salametsästysrikollisuuden organisoitua luonnetta kuvaa myös rikollisten (?) tai heidän myötäilijöidensä disinformaatio ja trollaus. Mafialla on rikollisten tavat.

Väärätuomio kirjoitti:

Suomen metsissä esiintyy useita koirasusilaumoja, joiden koko vaihtelee muutamasta yksilöstä jopa 20 yksilöön. Lauman mukana saattaa myös liikkua aitoja taikka aidompia susia. On näet niin, että koirasusi ja susi tulevat hyvin toimeen samassa laumassa ja osaavat työskennellä yhdessä.

Perhossa tapettiin 1994 isosta koirasusilaumasta 1 aidompi susi ja 3 koirasutta. Tässä laumassa, joka muuten oli huomattavasti isompi, koirat ajoivat saaliit ja sudet huolehtivat tappamisesta. Tällaisesta työnjaosta on tehty havaintoja myös Venäjällä.

Koirasusilauma on monesta syystä paljon ongelmallisempi kuin susilauma. Koirasusilauma lisääntyy nopeammin kuin susilauma, koska samassa laumassa voi olla useampi kantava naaras. Lauman jäsenillä on koiralta peritty kyky tulla toimeen ihmisen kanssa, josta myös johtuu lauman pelottomuus.

Tästä seuraa, että koirasudet viihtyvät ihmisten läheisyydessa ja pyrkivät myös hakemaan saaliinsa ja ruokansa asumusten ympäriltä.



Koirasusilaumojen kasvamista osoittanee myös se, että havainnot ihmisiä seuraavista susista ovat lisääntyneet nopeammin, kuin susikannan on väitetty kasvavan. Näin on myös liikenteessä kuolleiden susien kohdalla, joita tätä kirjoitettaessa on kuollut 7 kappaletta vuoden 2013 ensimmäisen 5 kuukauden aikana. Tämä vastaa 6 % maamme "virallisesta" susikannasta, mikä aidon villisuden kohdalla lienee epätodennäköistä. Näin suuri määrä on selitettävissä vain koirasusien määrän kasvulla.

Tunnettuja koirasusilaumoja löytyy ainakin Tohmajärvi - Värtsilä väliseltä alueelta, jossa itärajanyli kulkee noin 20 yksilön sekarotuinen lauma. Pohjoisempana on tiedossa vähintään kaksi laumaa, Perhossa lienee reviirikäyttäytymisen perusteella 2 - 3 koirasusilaumaa ja Lounais-Suomessa 1 - 2 koirasusilaumaa. Eteläisen Suomen osalta nämä ovat laumojen käyttäytymiseen perustuvia arvioita. Rajaseudulla näyttää luontokuvaajien "haaskahaaviin" joutuneen pääasiassa koirasusia.

Koirasusien lisääntymisen suurin ongelma on, että ne tulevat syrjäyttämään aidon suden luonnos- tamme hyvin nopeasti. Koirasusikannan nopeampi kasvu takaa voimasuhteiden muuttumisen sen hyväksi.

Laajalle maassaamme levinnyt suurpetojen haaskaruokinta helpottaa nimenomaan koirasusien ravinnon saantia ja villisusia rohkeampina ne eivät myöskään vieroksu haaskan alueella leijuvaa ihmisen hajua.

Edellä oleva pohdinta kumoaa viranomaisten ja tutkijoiden väitteet siitä, että koirasudet eivät selviydy Suomen luonnossa. Ne selviävät hyvin luontokuvaajien ja "susien syöttäjien" ansiosta.

Metsässä villikoirien muodostama lauma väistää aitoa sutta [18]. Missä määrin aidoista susista muodostuva lauma väistyy koirasusien löyhältä reviiriltä ei tiettävästi ole tutkimustietoa.

Lue lisää

Taajamasusi - Uutislinkit 2015
www.taajamasusi.com/uutislinkit-2015
Översätt den här sidan
Kaksi sutta kaadetaan poikkeusluvalla Köyliön laumasta, Satakunnan Kansa, 28.12.2015 ... Kolumni: Äärimmäisen tyhmä päätös, Sotkamo-lehti, 8.12.2015 ..... Susi oli tulla navettaan, karhu vei vasikan laitumelta, Järviseutu, 4.11.2015.

Salametsästäjä-rikolliset uhmaavat lakia ja ovat varsinaisia ekoterroristeja. Tämä haiseva roskajoukko ei ymmärrä tehdä johtopäätöksiä viheliäisestä elämästään lantakasalla.

Roskaväki kirjoitti:

Salametsästäjä-rikolliset uhmaavat lakia ja ovat varsinaisia ekoterroristeja. Tämä haiseva roskajoukko ei ymmärrä tehdä johtopäätöksiä viheliäisestä elämästään lantakasalla.

Lue lisää

Kyllä me teemme johtoPÄÄTÖKSET ELÄMÄSTÄ aivan muualla, kun lantakasalla,etusormea koukistamalla!!!

Virkavallan ja suojelioden pitää kulkea koirasusilaumojen mukana, vahtianiitä ja harjoitella nelinkontin laukkaamista ja ulvoa, jos eivät siihenkykene niin kuka niitä koirasusiasuojelee?.
Ei koirasusia pysty kaupungista käsin suojelemaan, on oltava susien mukana, syötettävä niille matolääkeitä ja muutenkin vahdittava etteivät pääse pahantekoon.

https://www.youtube.com/watch?v=2OXns3rCoRc

Koira on kehitetty sudesta, joten tässä ei ole mitään ristiriitaa.

selvä.pläkki kirjoitti:

Koira on kehitetty sudesta, joten tässä ei ole mitään ristiriitaa.

"Koira on kehitetty sudesta, joten tässä ei ole mitään ristiriitaa".
Mutta sudesta ei voi kehittää muita kuin koirasusia.
Eikä sudet kuole sukupuuttoon Suomesta vikka ammuttaisiin kaikki,
venäjältä tulisi uusia muutaman vuoden kuluttua siellä niitä riittää.

VENÄJÄLLÄ

Sodasta susia vastaan tuli 1900- luvulla eräs tärkeimmistä Venäjän kansan tehtävistä. Susia oli paljon. Ne olivat röyhkeitä. Pietarissa annettiin julkinen määräys: ”Ulos asunnosta ei saa mennä ilman asetta eikä lapsia saa päästää yksin ulkosalle”

Vuonna 1985 tapettiin 38 900 sutta. Vuosikymmenen aikana susikantojen nopea kasvu jatkui. Itä- Siperian alueella tavattiin ehdottomasti eniten susia. Korkeimmat kannantiheydet olivat Povoldskin alueella ja maan luoteisosissa.

Vuonna 2002 Venäjän susikannan kokonaismääräksi arvioitiin 45 100 eläintä. Vuosittainen kaatomäärä oli noin 11 500 sutta. Siihen oli käytetty kaikkiaan 16,5 miljoonaa ruplaa. Tällä kaatomäärällä susikantaa ei saatu pienenemään.

Vuosien 1946 – 1970 välisenä aikana tapettiin Venäjällä yli puoli miljoonaa sutta. Vuoden 1970 kaatomäärä, 4842 sutta, oli pienin koko 40 vuoden jaksolla. Vuonna 1973 sudet katsottiin hävitetyiksi 15 Keski-Venäjän ja Länsi- Siperian piirikunnasta. Vuonna 1977 tapettiin jälleen 9000 sutta (ja vuonna 1975 kaikkiaan 5000). Jatkossa susien määrä nousi voimakkaasti. Vuonna 1978 Neuvostoliitossa oli 68 000 sutta, joista Venäjällä 25 000. Vuonna 1977 saatiin saaliiksi 22 390 sutta, mikä oli suurin määrä kymmeneen vuoteen. Susikannan nousu jatkui kuitenkin kaikissa tasavalloissa, erityisesti Valkovenäjällä, Tadzhikistanissa ja Azerbaitshanissa. Euroopan puoleisen Venäjän susikanta laskettiin vuosittain kunkin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä linjalaskennalla (280 miljoonalla hehtaarilla). Pohjoisten, vaikeammin laskettavien alueiden susitiheysarvio vaihteli välillä 0.8 – 1.5 sutta tuhannella neliökilometrillä. Susien kannalta ratkaisevaa oli lumipeitteen paksuus. Harvaan asutulla taigalla tiheydet olivat matalampia, luoteisilla ja koillisilla alueilla tiheydet olivat 1.5 – 3.9 sutta tuhannella neliökilometrillä. Eri alueilla susien määrä vaihteli eri syistä. Bibikovin (1985) mukaan susien määrä ei ihmisten aiheuttaman häirinnän puuttuessakaan nouse suuremmaksi kuin 40 sutta 1000 neliökilometrillä.