Henkilö A kuoli. A:lla oli pankkitilillä 40.000 €. A oli naimisissa B:n kanssa ja he olivat tehneet hallintaoikeustestamentin. A:lla ja B:llä on kaksi perillistä C ja D. Miten on pankkitilillä olevien varojen laita? Voiko B käyttää näitä varoja hallintaoikeutensa nojalla? Mikä on C:n ja D:n funktio suhteessa varoihin?
Pankkitilillä olevat varat
Eino
164690
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kun B:n hallintaoikeus perustuu testamenttiin, kuuluu omistusoikeus kyseisiin varoihin varsinaisille perillisille, tässä C ja D. Varojen tuotto kuuluu B:lle. Varat on sijoitettava omistajan nimiin varmalla ja tuottavalla tavalla, elleivät omistusoikeuden omaavat muuhun oikeuta. Varat siis kuuluvat C:n ja D:n omistusoikeuden alaisuuteen ja ovat ko henkilöiden varallisuutta. B:llä on vain hallintaoikeus ja sitä kautta oikeus tuottoon.
Mikäli B:n hallintaoikeus perustuu perintökaaren 3:1.1 §:ään voitaisiin kyseisten varojen kohdalla hallintaoikeus murtaa rintaperillisen jakovaateella. Tässä tapauksessa hallintaoikeus perustuu kuitenkin testamenttiin.
Pahoittelen äskeiseen viestiin päässyttä lipsahdusta. Jälkimmäisessä kappaleessa on luonnollisesti kysymys perintökaaren 3:1a.1 §:stä, ei 1 §:stä.
..eikös näistä kuuluisi puolet aviopuoliso B:lle ?
Kun perukirja tehdään ja ei ole avioehtoa, niin eikö avioliitto oikeuta tähän 20 000 euroon ?
Vaimohan ei automaattisesti "peri" puolta omaisuudesta, vaan voi saada avioliiton nojalla tasinkoa. Vaimo saa puolet vain siinä tapauksessa, että hänellä ei ole omaa omaisuutta. Näin harvoin on.
Kiitän tähänastisista vastauksista. Lisäkysymys koskee C:n ja D:n oikeutta käyttää pankkitilillä olevaa varallisuutta. Voivatko C ja D käyttää miten tätä A:n jälkeensä jättämää pankkitilillä olevaa omaisuutta? Voidaanko tästä omaisuudesta maksaa esim. C:lle ja D:lle lankeava perintövero? Entä, jos se C ja D haluisivat sijoittaa varat esim. asunto-osakkeeseen? Parhaita vastauksia olisivat juuri sellaiset, missä on viittaus lakiin.
Käyttöoikeuden haltijan luvatta C ja D eivät voi käyttää pankkitilillä olevaa varallisuutta mitenkään, eivät myöskään perintöveronsa maksuun tai asunnon hankintaan.
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudestä säädetään perintökaaren 12 luvussa.
Jos sanotut 40.000 euroa ovat A:n ainoa omaisuus ja B on varaton, ko. omaisuus jakautuu seuraavasti:
B saa tasinkona 20.000 omistukseensa;
C ja D saavat perintönä kumpikin 10.000, mitä rasittaa B:n elinikäinen käyttöoikeus.
Jos B ja C vaativat lakiosansa, he saavat kumpikin "käteen" 5.000 sekä toiset 5.000, joita rasittaa lesken käyttöoikeus.
PK 12 LUKU
"Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta
1 §
Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäännöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.
2 §
Jos testamentissa on jollekin määrätty käyttöoikeus testamentin tekijän jäämistöön tai siihen kuuluvaan omaisuuteen muun henkilön saadessa siihen omistusoikeuden testamentin tekijän kuollessa tai myöhemmin, on noudatettava, mikäli testamentista ei muuta johdu, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.
3 §
Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.
Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.
4 §
Testamenttiin perustuvaa käyttöoikeutta ei saa toiselle luovuttaa.
Käyttöoikeuden alaista omaisuutta sen haltija saa luovuttaa tai pantata vain omistajan luvalla. Sellaisetta luvattakin on haltijalla oikeus luovuttaa irtainta tavaraa, milloin luovutus johtuu käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tarpeellisesta uudistamisesta tahi kun omaisuus kuuluu teolliseen, kaupalliseen tai muunlaiseen yritykseen ja luovutus sisältyy yrityksen säännölliseen tavaranvaihtoon taikka kun luovutus muutoin on järkiperäisen taloudenhoidon vaatimusten mukainen. Muissa tapauksissa voi oikeus hakemuksesta erityisten syiden nojalla antaa luvan irtaimen omaisuuden luovuttamiseen tai panttaamiseen, ei kuitenkaan milloin esineellä on omistajalle erityistä arvoa.
Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus sanoa irti saaminen ja periä omistajan puolesta maksu.
Jos eloonjäänyt puoliso, joka ei ole kuolinpesän osakas, nostaa kanteen tai vastaa käyttöoikeuttaan koskevassa asiassa on vastaavasti sovellettava mitä 18 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty. (25.2.1983/209)
5 §
Rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti, jollei omistaja tai, milloin hänen suostumustaan ei saada, oikeus ole antanut lupaa toisin menetellä. Tällaisetta luvatta saadaan kuitenkin maanviljelykseen tai muuhun elinkeinoon sijoitettuina olleet varat uudelleen käyttää samaan tarkoitukseen ja pienehköjä irtaimen tavaran myynnistä muutoin saatuja rahaeriä samanlaisen omaisuuden ostamiseen.
6 §
Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.
Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan.
7 §
Käyttöoikeuden kohteena olevaa omaisuutta älköön ulosmitattako omistajan velasta, paitsi milloin se kiinnityksen perusteella tai muutoin on velan vakuutena tahi kysymys on velasta, mistä omistaja vastaa sen mukaan kuin 21 luvussa säädetään.
8 §
Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta.
9 §
Jos käyttöoikeuden haltija hoitamalla huonosti omaisuutta tai muulla epäoikeutetulla menettelyllä ilmeisesti vaarantaa omistajan etua, voi oikeus hakemuksesta velvoittaa hänet asettamaan omaisuudesta vakuuden tai päättää, että se on annettava oikeuden määräämän uskotun miehen hallittavaksi.
Vahingosta, jonka käyttöoikeuden haltija on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut omistajalle, on suoritettava korvaus, kun käyttöoikeus lakkaa tai omaisuus annetaan uskotun miehen hallittavaksi. Jos huolimattomuus kuitenkin on ollut lievä, älköön korvausta määrättäkö suoritettavaksi."
Voiko B käyttöoikeuden haltijana käyttää miten tuota tilillä olevaa varallisuutta? Mitä veroseuraamuksia on siitä, jos päätetään että C ja D saavat käyttää pankkitilillä olevaa varallisuutta? Mitään lakiosaa C ja D eivät vaatineet. Jos B:lle pitää maksaa tasinkona noin. 10.000 €, otetaanko tämä A:n jälkeensä jättämältä tililtä? Suuri kiitos vastanneille.
Voiko B käyttöoikeuden haltijana käyttää miten tuota tilillä olevaa varallisuutta? Mitä veroseuraamuksia on siitä, jos päätetään että C ja D saavat käyttää pankkitilillä olevaa varallisuutta? Mitään lakiosaa C ja D eivät vaatineet. Jos B:lle pitää maksaa tasinkona noin. 10.000 €, otetaanko tämä A:n jälkeensä jättämältä tililtä? Suuri kiitos vastanneille.
Jätin tuosta omasta vastauksesta tarkoituksellisesti pois osituksen vaikutuksen sekä muun omaisuuden ja avioehdon jne vaikutukset.
Käsittääkseni kysymys koski vain tilillä olevia varoja ja niiden hallinta- ja omistusoikeutta. Ilman tarkempia tietoja on vaikeaa antaa pätevää vastausta.
Noissa muissa viesteissä on asiaa selvitetty myös tältä kannalta.
B saa käyttää varallisuuden tuottoa. Ei pääomaa (siis ilman C:n ja D:n lupaa).
C:lle ja D:lle lankeaa perintövero jo omistusoikeuden perusteella. Tätä veronmäärää ei vähennä hallintaoikeuden arvo, kun hallintaoikeuden saajana on puoliso, ellei kyseessä ole asunto tai asuntoirtaimisto. Eli perintövero määrätään molemmille pääluvun mukaan pääomasta. Tällöin siis veron määrään ei vaikuta, jos B luopuu hallintaoikeudestaan.
Osituksessa laskettu tasinko maksetaan A:n jälkeen jääneistä varoista, siis pesästä.
Korjaan taas heti lausumaani. Unohdin, että tässähän oli puoliso saanut omaisuutta testamentin perusteella. Muistin, että hän piti sitä PK 3:1a.1 §:n nojalla hallussaan. Testamenttisaannon perusteella saatu hallintaoikeus otetaan huomioon omistusoikeuteen kohdistuvan perintöveron määräämisessä. Tällöin siis hallintaoikeudesta luopuminen lisää veron määrää.
Ja tässä yhteydessä lienee hyvä mainita, että hallintaoikeus ja käyttöoikeus ovat eri asioita.
Itselleni ei vain ole selvinnyt se, miten voi hallita "rahaa" niin, että toinen omistaa sen. Mielestäni hallintaoikeustestamentti ei sovellu kovin hyvin juuri tuollaisen pankkitalletukseen. On mielestäni outoa, että C ja D eivät voi käyttää tätä tiliä, mutta myöskään B ei voi käyttää tiliä ilman C:n ja D:n suostumusta. Kyseessä on siis pelkkä hallintaoikeustestamentti. Mikäköhän tapauksesa olisi järkevin menettely, jotta tilillä olevat rahat voidaan käyttää järkevästi?
Kaipa se varojen käyttämisen intressi on lähinnä asianosaisista kiinni. Hallinnan omaavan omassa intressissä lienee kaiketi tuotto, jonka hän saa pitää. Omistusoikeuden omaavan intressissä lienee pääoman säilyminen. Testamentintekijän intressissä on voinut olla vaikka pääoman säilyvyys tai saattaminen omistusoikeuden haltijoille vasta tilanteessa kun hallintaoikeuden omaava kuolee tai luopuu oikeudestaan. Testamentin nojalla saadusta hallintaoikeudesta voidaan luonnollisesti luopua, jolloin omistusoikeuden omaavat saavat varat käyttöönsä.
Kaikkien intressien toteuttaminen luonnollisesti vaatii yhteistoimintaa...
..on yleensä vanhin. Jos hän kuolee todennäköisesti seuraavaksi, niin hän voi huoletta käyttää rahat sanoo laki mitä vaan.
Muuten kaikesta pitää sopia jokaisen osapuolen kesken. Esim. voitte ottaa tililtä B: 4000, C: ja D:2000. Teette tästä paperin, jossa on kaikkien nimikirjoitus. Samoin voitte myydä kaikkien suostumuksella jonkin tavaran pesästä, mutta kauppakirjassa kaikkien nimet.Miksette jaa pesää kokonaan heti ?
B:llä on oikeus rahojen tuottoon. Hänellä ei ole oikeutta tuhlata pääomaa. B:n on otettava huomioon C:n ja D:n etu.
Jos päätetään, että C ja D saavat käyttää pankkitilillä olevaa varallisuutta, niin C ja D joutuvat maksamaan perintöveron. Verottaja katsoo, että B on luopunut hallintaoikeudestaan, joka on aikanaan pienentänyt perintöveroa.
Ilmeisesti teillä on vielä perunkirjoitus tekemättä. Tasinkoasiat ratkeavat perunkirjoituksen yhteydessä. Tasinkoa ei "makseta" vaan se on laskennallinen erä kun vainajan ja lesken omaisuus erotetaan toisistaan. Perunkirjoituksen jälkeen selviää, kuuluuko kaikki tilillä olevat rahat pesään vai onko niistä osa lesken suoraan omistamaa.
Asioista voidaan aina myös sopia jakokirjan laadinnan yhteydessä. Tällöin voidaan toimia vaikkapa niin, että C ja D maksavat B:lle kertakorvauksen hallintaoikeudesta luopumisesta.
Kyse on myös siitä, että halusiko A, että C ja D saavat tilillä olevat rahat kättöönsä vasta B:n kuoleman jälkeen, jolloin vainajan tahtoa tulisi kunnioittaa.
..syövereihin eli mikä on esimerkiksi kiinteistön
ylläpitoa, kuka hyötyy siitä jne.
Lisäksi epämääräiset vuokrasuhteet, elääkö joku kuolinpesässä tai väittääkö joku, että esim. veli kävi ja asui kuolinpesässä 2 kuukautta lesken kanssa jne. Kannattaa kysyä lakimieheltä kunnasta neuvoa, jos menee tälle asteelle. Tosin tuloksena on hyvä projekti lakimiehille!!!