Puolisoni on 60v. Viitisen vuotta sitten alkoi olla tavallista ärtyneempi ja päiväväsynyt. Öisin näki paljon painajaisia. Kerran kokeili univaikeuksiin ketiapiini 25mg x 1 eikä vuorokauteen meinannut unelialisuudesta palautua. Pari vuotta sitten alkoi puheissa ajoittain olla epäselviä viittaussuhteita eikä aina tahtonut kerronnan punaista lankaa löytää. Ajoittaista sekavuutta varsinkin väsyneenä. Vuosi sitten alkoi esiintymään hahmoitushäiriöitä, ei tunnistanut aina tuttuja esineitä. Lyhytkestoisia sekavuuskohtauksia, joista nopeasti jäsentyi takaisin. Runsasta virtsaamisen tarvetta. Pari viikkoa sitten ensimmäistä kertaa lyhytkestoinen harhaluulo nuoren ihmisen läsnäolosta. Mitään Parkinsonin vapinoita ei ole esiintynyt, mutta hetkittäin kävely laahaavampaa, virkeänä normaalia.
Vaikuttaako Lewyn kappale taudilta vai mitä muuta tulee mieleen?
Mitenhän Lewyn kappale dementiaan sairastuneet reagoivat alkoholiin, onko kellään tietoa?
Vaikuttaako Lewyn kappale taudilta vai mitä muuta tulee mieleen?
Mitenhän Lewyn kappale dementiaan sairastuneet reagoivat alkoholiin, onko kellään tietoa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saattaa olla joko lewyn kappale tauti, mutta tulee myös mieleen otsalohkodementia.. Onko miehelläsi muutoksia persoonallisuudessa? Esim. apatia, ei enää naura samoille asioille? Otsalohkodementiassa ainakin alkoholin käyttö saattaa olla todella runsasta, miten teidän tilanne? Kannattaa joka tapauksessa käydä neurologin juttusilla.
Kiitos vastauksestasi. Otsalohkodementia tuli myös mieleeni kun olen epätoivoisesti yrittänyt nyt netistä tietoja löytää...ja toivonut ettei näitädementia- ajatuksia tukevia löytyisikään...Tuo alkoholin käyttö on ollut humalahakuista juomista viikonloppuisin, se on pysynyt samanlaisena, mutta jotenkin tuntuu, että humaltuu tai ainakin sekavuutta tulee jo pienemmillä annoksilla. Sekavuutta esim että pitää jotain arkipäiväistä kodin esinettä ihan toisena esineenä ja ihmettelee kun ei toimi. Persoonallisuuden muutosta on paremminkin siihen suuntaan, että n. 3-5 vuotta sitten oli tosi ärtynyt ihan olemattomistakin asioista, mutta viimeisen ½-1 v. aikana on säyseämpi. Ajoittain apaattinenkin. Suurimman osan aikaa mies kuitenkin normaali, joten asian puheeksi ottaminen vaikeaa ja varmaan joku oma kieltäminenkin päällä. Olen ajatellut, että kun seuraava selvä poikkeama; sekavuuskohtaus tai hallusinaatio tulee ( jos kyse etenevästä sairaudesta), niin sitten täytyy ottaa ajan varaaminen neurologille puheeksi.
Miten yleensä dementiaa sairastaneet läheiset ovat suhtautuneet asian puheeksi ottamiseen? Ovatko olleet tietämättömiä tilanteestaan vai tuntuuko, että joitain asioita ovat itsekin osanneet ihmetellä?
Hei "Huolimuori", ei täällä kukaan osaa auttaa sinua muuta kuin arvailemalla, joten mene neurologin juttusille. Tiedän kyllä ja ymmärrän että tämä on yksi keino saada tietoa epävarmuuteen, mutta täällä saa vain arvauksia... En sano tätä todellakaan pahaa tahtoen (vaikka saattaakin kuulostaa tylyltä). Kukaan yleislääkäri tms ei osaa auttaa, vain ainoastaan neurologi (tai geriatri). Lähetteen saa lääkäriltä. Onko puolisosi suvussa ollut muistisairautta? Puolisosi on kuitenkin suht. nuori, joten kyseessä saattaa olla työikäisen muistisairaus (perinnöllinen alzheimer, otsalohkodementia, lewyn kappale tauti, alkoholidementia). Onko puolisollasi siis hallusinaatioita (näkö-, kuulo-, haju- tai tuntohäiriöitä) tai tärinää tms., jolloin sairaus viittaisi enemmän lewyn kappale tautiin? Voi tosin olla kyse myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, b-vitamiinin puutoksesta tms., joten toistan, pyydä lähetettä neurologille. (Jollet jo ole pyytänyt.) Muistisairaus ei ehkä ole oikea termi, sillä muistissa ei välttämättä ole vikaa. Tilanne on varmasti vaikea, ja toivon Sinulle kaikkea hyvää ja voimia tulevaan.