Yle uutisissa:
"Tampere - Jyväskylä -välin junaliikenne korvattaneen busseilla maanantaikin
Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä ollee poikki maanantainakin. "
Pikaisen nettihaun perusteella on ainakin käytössä sukunimenä.
"Tampere - Jyväskylä -välin junaliikenne korvattaneen busseilla maanantaikin
Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä ollee poikki maanantainakin. "
Pikaisen nettihaun perusteella on ainakin käytössä sukunimenä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
"junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä ollee poikki maanantainakin"
"junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä on todennäköisesti poikki maanantainakin"
"junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä on ehkä poikki maanantainakin"
Se on ihan suomea. Ollee, tullee, mennee, korvannee, kaikonnee, saapunee, korvannee, jatkunee jne.
Ei ole suomea. Olla-verbin potentiaalin aktiivin preesensin yksikön kolmas persoona on 'lienee'.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=olla&SearchWord=olla&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Hra. Tamman aviomies, sinua odotaa tallissa sinun perhe .... miksi roikut täällä?
Hra. Hevosmies, jos ole niin kiinnostuntu sinun phevosjutuista, niin mene http://www.sukuposti.net/hevoset/olle/129226
Did you know that your favorite mare is again pregnant?
"Ollee" ei ole yleiskieltä (jota uutisissa kuuluu käyttää), sen sijaan se voi olla murretta tai muuta arkikieltä.
Yleiskielinen muoto on esim. "Liikenneviraston rataliikennekeskuksen mukaan junayhteys Tampereen ja Jyväskylän välillä LIENEE poikki maanantainakin. "
Mutta TV 1:n uutistoimittajilla on suuri valta kieleenkin nähden. Luultavasti muoto "ollee" tuntuu kohta normaalilta ja on yleisesä käytössä. Lieneekö tuosta vahinkoa, sillä muotohan sopii yhteen muiden vastaavien kanssa.
Eikös "lie on" ole arkikäytössä yleinen muoto? Myös pelkkä lyhyt muoto "lie" ymmärretään vapaauotoisessa viestinnässä .
Ollee on murretta? Jaa-a. Ei se olekaan sitten niin, että kieli rappeutuu vaan niin, että sen käyttäjät rappeutuvat.
Tuota "lie on" -muotoa olen pitkään ihmetellyt. Jopa suomea muutoin hyvin osaavat käyttävät jostakin syystä tuota kummaa muotoa. Mistä lienee lähtöisin?
Yllättävän moni ihan äidinkielenään suomea puhuva ei osaa olla-verbin potentiaalimuotoa. Se ei todellakaan ole "ollee" saati "olenee" vaan "lienee".
"Se ei todellakaan ole "ollee" saati "olenee" vaan "lienee"."
Vaikuttaa siltä, että "lienee" on nykyisin varattu ihan toisenlaiseen käyttöön: "Missä lienee koittaa huomen?" Tämä on jostakin 70-luvun lurituksesta, jonka nimeä en nyt muista.
Johtunee siitä, että kakaroiden nukkuma-ajat osunevat nykyään oppitunteihin.
Ja "kaikki oppivat" -periaate takaa, ettei ketään jätetä luokalle, vaikka ei sattuisi mitään osaamaankaan.
Vähintään yhtä moni vanhempien ikäpolvien ihminen tyrii tuon, joten turha ruveta moittimaan nuorisoa.
>> Vaikuttaa siltä, että "lienee" on nykyisin varattu ihan toisenlaiseen käyttöön: "Missä lienee koittaa huomen?" Tämä on jostakin 70-luvun lurituksesta, jonka nimeä en nyt muista. <<
Luritus on Sammy Babitzinin esittämä "Daa-Da Daa-Da". Lienee-sanan väärinkäytöstä vastaa laulun sanoittaja Kari Kuuva.
"uritus on Sammy Babitzinin esittämä "Daa-Da Daa-Da". Lienee-sanan väärinkäytöstä vastaa laulun sanoittaja Kari Kuuva."
Kiitos tiedoista. Vähänkin lahjakkaampi sanaseppo olisi varmaankin sanonut: Missä mahtaa koittaa huomen. Näin olisi saatu aikaiseksi hieman alliteraation poikastakin, koska *missä' ja 'mahtaa' olisivat alkaneet samalla kirjaimella.
Sitaatin yhteydessä pitäisi aina olla lähde. Tässä tapauksessa kyseessä lienee (!) Ylen uutinen http://yle.fi/uutiset/tampere_-_jyvaskyla_-valin_junaliikenne_korvattaneen_busseilla_maanantaikin/8474147
Uutinen on muutenkin kiireessä kirjoitettu, kuten huomaa siitä, että jopa otsikossa (ja siksi myös URLissa) on virke: ”maanantaikin” pro ”maanantainakin”. Ensimmäinen sanakin on kirjoitettu väärin: ”Tampere - Jyväskylä -välin”, pitää olla ”Tampere–Jyväskylä-välin”. Liekö (!) siis ihme, että ingressiin on tullut muoto ”ollee”, joka esiintyy puhekielen joissakin muodoissa, mutta ei ole koskaan kuulunut sääntöjen mukaiseen yleiskieleen.
Potentiaalimuodon käyttö olisi tässä tapauksessa sinänsä hyväksyttävää, mutta muodon pitää tietysti olla ”lienee”. Hyväksyttävyys johtuu siitä, että otsikossa on suuri tarve lyhyyteen, ja siitä, että lukijat kyllä ymmärtävät muodon ”lienee” ilman ongelmia (toisin kuin monet muut potentiaalimuodot, kuten ”tullee”, ”mennee” ja ”juossee”, jotka saattavat kuulostaa murteellisilta tai väärin kirjoitetuilta indikatiivin muodoilta). Otsikkoon ei järkevästi mahtuisi (haastattelua tarkemmin referoiva) ”on todennäköisesti”, ja pelkkä ”on” taas antaisi vähän väärän kuvan.
Kyllä ollee ollee kuitenkin parempaa kieltä kuin "paras ikinä"?
Niin voisi luulla, mutta ”ollee” on kuitenkin nykynormienkin mukaan väärä muoto, kun taas ilmauksesta ”paras ikinä” Kielitoimiston kielioppiopas esittää (s. 366) ympäripyöreitä huomioita. Suorastaan vääräksi sitä ei sanota, vain tyyliltään arkiseksi. Vuonna 2008 oli toisin; silloin ikinä-rakenne tuomittiin:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1897
Mainostanpa tässä samalla koostettani suomen kielen normien muutoksista:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html
Näin kieli kehittyy, kuudestoista kirjoitetaan nykyisin 16:sta.
http://www.satakunnankansa.fi/Kolumnit/1195007215218/artikkeli/monopoli-alko yrittaa edistaa kaupan kilpailua.html
Eikös kuudesttoista kirjoiteta numeroin "16:sta" ?
Niin ainakin minun kouluaikoina 70-luvulla tehtiin.
Silloin kuudestoista kirjoitettiin "16." tai "16.s" .
Mitä minä oikein kirjoitin??!!
Piti kirjoittamani näin: Eikös kuudestatoista kirjoiteta numeroin "16:sta"
Opin oikeinkirjoitussäännöt hiukan aikaisemmin, ja silloin kuudestoista kirjoitettiin "16." tai "16:s", ei kuitenkaan "16.s". Enkä usko, että säännöt olisivat 70-luvulle tultaessa muuttuneet, vaikka nykyisin kaksoispisteestä on monissa lyhenteissä luovuttu (esim. n:o --> nro).
Ollee=olettamus että ON . Kuudestoista=16.