Sitä luulee hautaavansa sydämensä
tunteineen riittävän syvälle,
hartaan toiveen rakkaudesta,
pettymyksen karvaan kalkin
ja surun silmiä polttavat
suolaiset kyyneleet.
Sitä luulee kaivavansa
riittävän syvän haudan,
vielä vähän syvemmän,
varmuuden vuoksi,
ja vielä ikiroutaiseen maahan,
ettei mikään sitä sulattaisi.
Sitä harhailee loputtoman ajan
valottomalla, tiettömällä tundralla,
kyyneleet silmissään,
etsien sattumanvaraista paikkaa,
mihin kaivaisi haudan sydämelleen.
Paikkaan, jota ei löytäisi enää,
vaikka kuinka etsisi.
Sitä luulee unohtavansa ja
voivansa jatkaa elämäänsä ilman
kivistävää sydäntään ja luulee
hautaavansa tunteensa iäksi.
Mutta siinä hautaa vain rohkeutensa
hypätä tuntemattomiin seikkailuihin,
uskon elämään ja mahdollisuuksiin,
voiman tarttua hetkeen villillä vimmalla.
Sitä luulee hautaavansa ikävänsä
ja samalla sementöi sen sieluunsa,
särkyneen sydämensä hautapaadeksi,
muistuttamaan ikuisesti,
mistä kaikesta jäikään paitsi.
-Weze 2015-
tunteineen riittävän syvälle,
hartaan toiveen rakkaudesta,
pettymyksen karvaan kalkin
ja surun silmiä polttavat
suolaiset kyyneleet.
Sitä luulee kaivavansa
riittävän syvän haudan,
vielä vähän syvemmän,
varmuuden vuoksi,
ja vielä ikiroutaiseen maahan,
ettei mikään sitä sulattaisi.
Sitä harhailee loputtoman ajan
valottomalla, tiettömällä tundralla,
kyyneleet silmissään,
etsien sattumanvaraista paikkaa,
mihin kaivaisi haudan sydämelleen.
Paikkaan, jota ei löytäisi enää,
vaikka kuinka etsisi.
Sitä luulee unohtavansa ja
voivansa jatkaa elämäänsä ilman
kivistävää sydäntään ja luulee
hautaavansa tunteensa iäksi.
Mutta siinä hautaa vain rohkeutensa
hypätä tuntemattomiin seikkailuihin,
uskon elämään ja mahdollisuuksiin,
voiman tarttua hetkeen villillä vimmalla.
Sitä luulee hautaavansa ikävänsä
ja samalla sementöi sen sieluunsa,
särkyneen sydämensä hautapaadeksi,
muistuttamaan ikuisesti,
mistä kaikesta jäikään paitsi.
-Weze 2015-
Vastaukset 1
Vanhimmat
kyllä se sydän vahvistuu ajan kanssa. ei sydäntä tarvi haudata kun etsii muuta tietä.