Hei.
Lapsuudessa oli pitkäkestoinen tapahtuma, jonka itse luokittelen traumaksi. Tästä olen selvinnyt mutta nyt tapahtumat jotka ovat ikäänkuin samantapaisia vaikka niissä ei ole mitään uhkaa, ahdistavat minua.
En oikein tiedä mitä tälle pitäisi tehdä?
Osaisiko joku sanoa hyviä neuvoja.
-Kiitos
-Hyvää yötä
Lapsuudessa oli pitkäkestoinen tapahtuma, jonka itse luokittelen traumaksi. Tästä olen selvinnyt mutta nyt tapahtumat jotka ovat ikäänkuin samantapaisia vaikka niissä ei ole mitään uhkaa, ahdistavat minua.
En oikein tiedä mitä tälle pitäisi tehdä?
Osaisiko joku sanoa hyviä neuvoja.
-Kiitos
-Hyvää yötä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Varmaan kannattaisi puhua ja käsitellä ahdistavia asioita puhumalla ymmärtävien ja kuuntelevien kanssa. Nyt aikuisena sinulla on tietoa ja voi käyttää järkeä, ettei nuo tunne-elämää järkyttävät asiat voi enää sinua konkreettisesti vahingoittaa. Pikkuhiljaa järki ja totuus voittaa ja se tunne-elämys tapahtumista heikkenee. Tavallaan totut ymmärrykseen, että nyt elämä on hallinnassa ja et olet sen ikävän asian armoilla. Sinä hallitset sitä ja voi olla turvassa.
Onko asia sinulle niin arkaluonteinen, ettei sitä voi palstalla anonyymisti käsitellä.
[email protected]
Kiitos
Tunnut olevan asioista hyvin perillä.
Osaatko suositella Kirjaa tästä aiheesta, lukemalla olen saanut hyviä vinkkejä.
En nyt tule mieleen erikoisesti jotain yksittäistä teosta. On silläkin merkitystä mihin tai mitä elämänaluetta trauma koskettaa. Olen kyllä lukenut itsehoitokirjallisuutta: Seppo Jokinen, Tommy Hallsten. Mene paikkakunnan kirjastoon ja etsi sieltä traumoihin perustuvaa kirjallisuutta. Voihan asiaan perehtyminen auttaa sitten miten käsitellä ikäviä muistoja.
Traumaterapiakeskuksen sivuilla on muutama hyvä artikkeli aiheesta ja kirjallisuutta (myös myytävänä). P.S. en ol esiellä töissä eli mainos tämä ei ole. Artikkelit vaan on ihan hyvä alku saada otetta asiaan.
Kiitoksia vastauksista.