Mitä tekisitte, jos olisitte samassa tilanteessa?

Ajattelin kirjoittaa tänne, kun olen nyt miettinyt pitkään yhtä asiaa.

Ihastuin täysin tuossa 7 kuukautta sitten yhteen ihmiseen Joensuusta, ja itse tietenkin Torniossa asun. Kyseisen ihmisenkin näin kerran kyllä - ja siitä lähtien itse koen muuttuneeni paljon ihmisenä. Kyseinen ihminen pyörii mielessäni siis aivan melkein joka päivä jollain tavalla, ja ikäväkin iskee kyseistä ihmistä kohtaan usein.

Kyseinen ihminen on jotenkin niin minun mieleeni jäänyt, että melkein olisin tekemässä aivan kaikkeni, että näkisin kyseisen ihmisen uudestaan - vaikka välimatka minun ja hänen välillä on kyllä iso, niin silti koen, että kyseinen ihminen olisi mulle se oikea.

Mutta se pointti tässä kirjotuksessa olis se - että kaipaisin ehdotuksia siihen, että mitä minun kannattais tehä ettei tää ikävä kyseistä ihmistä kohtaan nyt ihan koko ajan vaivais mulla? Kyseinen ihminen on vaan mulle niin tärkeä, että joskus kun hänestä unta näkee, niin aamulla herää haikealla mielin ja sitten kyseinen päivä meneekin vähän allapäin. Mitä kannattaisi tehdä, että kyseisen vois välttää? Yhä edelleen mielelläni odotan taas sitä päivää että hänet uudestaan näen, ja tietenkin toivoen että se ihana aika mitä hänen kanssaan aina on, ei koskaan loppuis.

Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten te teette kyseisessä tilanteessa, jos semmoinen on? Jos ei, mitä tekisitte kyseisessä tilanteessa?
3111
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

"Miten te teette kyseisessä tilanteessa, jos semmoinen on?"

No riippuu siitä, millainen suhde teillä on. Jos hänkin on poikiin päin ja osoittanut kiinnostuksensa, niin itse ainakin soittaisin hänelle/ kirjoittaisin viestin, missä kertoisin miten asiat ovat. Jos en olisi varma onko hän kiinnostunut, mutta epäilisin sitä niin saattaisin soittaa tai kirjoittaa hänelle myös silloin.

Ihastumisen/ rakastumisen aiheuttama tuska on kyllä raastavaa! Harmi vaan että aika taitaa olla ainut joka häivyttää nuo tunteet. Tietysti jos hänkin on kiinnostunut sinusta niin silloinhan noita tunteita ei tarvitse häivyttää...

Äänestä
  • Kyllä hänki on poikiin päin ja kuulemma olen tosi tärkeä hänelle ja kaikkea josta oon oikeen kiitollinen hänelle - oon tottakai kyl muistanu kertoa mitä koen ja kaikkea, siinä mielessä ei ole mitään hätää. Se tunne vaan, kun toivoisin niin että asuisin itekki siel missä seki niin ois varmaa mahis paljon enempiki tapahtuu...

    Ja totta - ihastuminen & rakastuminen ja sen tuska jota tulee, raastaa kyllä päivästä toiseen, itse mietin vaan että mitähän oikeen teen nyt, kun mielellään seurustelisin kyseisen ihmisen kans, en vaan tiedä toimisko se tän välimatkan takia tai ajatteleeks se toinen minusta sillei..

    Äänestä

Ota yhteyttä häneen tai mitään tuskin tapahtuu.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Gayboy95 kirjoitti:

Ajattelin kirjoittaa tänne, kun olen nyt miettinyt pitkään yhtä asiaa.

Ihastuin täysin tuossa 7 kuukautta sitten yhteen ihmiseen Joensuusta, ja itse tietenkin Torniossa asun. Kyseisen ihmisenkin näin kerran kyllä - ja siitä lähtien itse koen muuttuneeni paljon ihmisenä. Kyseinen ihminen pyörii mielessäni siis aivan melkein joka päivä jollain tavalla, ja ikäväkin iskee kyseistä ihmistä kohtaan usein.

Kyseinen ihminen on jotenkin niin minun mieleeni jäänyt, että melkein olisin tekemässä aivan kaikkeni, että näkisin kyseisen ihmisen uudestaan - vaikka välimatka minun ja hänen välillä on kyllä iso, niin silti koen, että kyseinen ihminen olisi mulle se oikea.

Mutta se pointti tässä kirjotuksessa olis se - että kaipaisin ehdotuksia siihen, että mitä minun kannattais tehä ettei tää ikävä kyseistä ihmistä kohtaan nyt ihan koko ajan vaivais mulla? Kyseinen ihminen on vaan mulle niin tärkeä, että joskus kun hänestä unta näkee, niin aamulla herää haikealla mielin ja sitten kyseinen päivä meneekin vähän allapäin. Mitä kannattaisi tehdä, että kyseisen vois välttää? Yhä edelleen mielelläni odotan taas sitä päivää että hänet uudestaan näen, ja tietenkin toivoen että se ihana aika mitä hänen kanssaan aina on, ei koskaan loppuis.

Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Miten te teette kyseisessä tilanteessa, jos semmoinen on? Jos ei, mitä tekisitte kyseisessä tilanteessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu