Se että joku on kaunis tai hyvä jossakin ei tee hänestä sen narsistisempaa kuin muistakaan! Hän on vain kaunis ja hyvä. hän saa olla vaikka millainen ELLEI TEE SITÄ PAINAMALLA TOISIA ALAS! Sen sijaan tällaisen kadehtijat ja sabotoijat ovat narsistisisia! Se menee näin päin! On olemassa hyvää ns narsismia jota edellinen on ja tuhoavaa joka on taas jälkimmäistä! Siispä aina kun toimitte. Kehen päin vain tuhoavasti olette narsismin asialla, vaikka se olisikin sitten ääripäässään se toinen narsisti!
TÄMÄ EI OLE NARSISMIA!!!
Jotaintolkkuakehiin
881
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oikeastaan olen samaa mieltä.
Kysyisin tuohon että mikä on tuhoavaa toimintaa jos siellä ns. toisessa päässä on narsisti. Eli mikä toiminta narsistia kohtaan on sellaista, että sitä sitten itse vastoin kaikkien lähimpienkin odotuksia muuttuu narsistiksi.
Muuttuminen narsistiksi on kyllä määritelmällisesti mahdotonta, koska narsistiksi tullaan jo varhaisina ensimmäisinä elinvuosina. Narsismista ei myöskään parannuta, vaan nph on siis jäykistynyt persoonallisuus, joka ei muutu.
Vai mitä tarkoitit tuolla "narsismin asialla". Monikin mielellään haittaisi narsistin tuhoavaa toimintaa.
Yleensäkin kun puhutaan narsismista, pitää unohtaa sellainen kaikenlainen tasoittaminen, kuin esim. että "kaikki me" "kaikille meille sattuu" "kaikki on tavallista"... Mitä järkeä edes? Narsismi on määritelmänsä puolesta suuresti poikkeavaa käyttäytymistä ja laaja-alaista vielä kaiken lisäksi.
Ai että joku toimii narsistia vastaan? Ottaisi mandaatikseen narsistin toimien sabotoinnin?
On käynyt mielessä, mutta olen haudannut sen ajatuksen, koska se vie minut liiaksi ns. pahuuden tielle, enkä sinne halua. Tehkööt mitä lystää. Minä pysyn kirkkaalla tiellä tästedes.
Mutta kiintoisa ajatus - että ottaisi lähipiirinsä narsistin asiakseen - niinhän minä tavallaan teenkin. Odotan iskua "aina valmiina" -asenteella ja ignooraan tai kiellän. Sillä lailla (olen huomannut) parhaiten haittaa narsistin agendaa ja pitää itsensä kiinni hyvissä elämänarvoissa.
Ja ihminen on erehtyväinen ja ailahtelevainen ja huomionhakuinen ja sympaattinen, ja välillä kaikki pyörii oman navan ympärillä eikä se tee kenestäkään pahaa.
Luen kauhulla noita IL-juttuja että ketä saa sanoa narsistiksi ja mitä tälläkin palstalla viljellään, että heti on ihmistä epäilemässä ilkeäksi, ja aijaa vanha juttu, oliko sunkin ex narsu?.
Olen kokenut sellaisen päähieronnan, että koskaan koskaan ikinä en mene epäilemään kenenkään kokemuksia tai tahtoperää, niin uskomatonta sontaa sitä itse sai kokea. Luotan, kunnes toisin todistetaan. Faktat pöytään. Valoa tekemisillenne. En jaksa enää yhtään peliä vaan haluan suorasukaisuutta ja avoimmuutta.
Elämä jatkuu, kehityn ihmisenä, ja luulen jopa että suhtaudun avarammin ja hyväksyvämmin kanssaihmisiin narsistin jälkeen (vaikka sitä helposti kiertyykin kerälle eikä ota kontaktia helposti). Nimenomaan siksi että en halua elää siinä maailmassa missä narsisti eli. Ja siihen toisten alaspainamiseen liittyi epäsuora puhe, liioittelu, salailu, vihjailu, kiertely, miellyttäminen ja toisaalta sitten kun olin pauloissa suora vittuilu, satuttaminen, arkoihin kohtiin iskeminen, sanojen pyörtäminen, jäkättäminen, naljailu, mitätöinti jne. Se on kaikki typerää peliä mistä olen sanoutunut irti, mistä kaikkien pitäisi sanoutua irti. Vilpittömyys :)
Usein nimenomaan se kaunis ja hyvä joutuukin narsistin lokaamaksi ja alaspainamaksi.
Olen työpaikkakiusattu. Tiedän kiusaajan elämästä sen verran, että hyvin hänellä ei mene. Kiusaaja haluaa jostain syystä tietää kaikki asiani. Minä en ole kertonut hänelle oikeastaan mitään itsestäni. Tämä siksi, että tiedän jokaisen asian muuttuvan erilaiseksi, kun kiusaaja kertoo niitä eteenpäin.
Käytökseni tietenkin provosoi kiusaajaa hieman lisää. Minulle ihan sama, en välitä. Kerron itsestäni ja elämästäni ihan avoimesti työpaikalla, harva kuitenkaan uskaltaa edes kysyä mitään, koska kiusaaja on leimannut minut rikolliseksi. Hän on onnistunut vakuuttamaan ihmisille, että pidän hyvin käyttäytyvän ihmisen kulissia yllä, ja että oikeasti olen paha, hyvin paha. Ihan murhaajatasoa. olen istunut linnassakin puheiden mukaan.
Kiusaaja on kuitenkin ollut hämmentynyt ja loukkaantunut siitä, että olen kertonut itsestäni muille ihmisille. Nyt raukka sitten tuli valittamaan minulle, että ei saa minusta mitään otetta, eikä tiedä olenko lintu vai kala. Raukalla oli tippa silmässä.
Miten tällaiseen pitäisi suhtautua?
Onko kyse narsismista?
En minä tiedä, mutta minuakin luullaan ihan miksi vaan hyvin laajalla skaalalla.
Yhtäkkiä se on lakannut kiinnostamasta minua miksikä minua luullaan, kun ne luulot tuntuvat olevan jo niin kirjavat. Ei jaksa enää kiinnostaa.
Melkein ilandun, kun jälleen kerran joku entinen tuttuni ei vastaa mitään, enkä tiedä syytä.