Pitääkö paikkaansa, että biologian opiskelija voi valita sellaisen suuntautumisen, että tulevaisuudessa kilpailee samoista työpaikoista biokemistien kanssa? Millainen linja tällöin pitäisi valinta? Tahtoisin oikeastaan opiskella biokemistiksi, mutta toisaalta biotieteiden tulevaisuus on vähän epävarmaa ja biologian opettajan ammatti olisi ainakin turvallinen varavaihtoehto. Olisiko sittenkin parempi opiskella biologiaa ja ottaa biokemia pelkäksi sivuaineeksi?
Biokemia vai biologia?
Mixu
93079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...ole niinkään väliä, jos valitsee sivuaineensa oikein.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000005890960
"Töitä ei todellakaan ole jos alipalkattu ja raskas tutkijantyö ei kiinnosta."
Töitä et varmaan saakaan, jos asenne on tuo. Jos nyt ottaisit aluksi minkä tahansa saman alan työpaikan, jotta saisit arvokasta työkokemusta. Ei kukaan työnantaja ota vastavalmistunutta riesakseen, varsinkin jos palkkavaatimus on rankasti ylimitoitettu. Yliopistoihin pitäisi oiekasti saada joku peruskoulun opinto-ohjaajan tapainen henkilö, joka opastaisi maailman realiteetteja opiskelijoille.
Minulla on tuttavia, jotka ovat biokemistejä. Kaikille on ainakin aikaisemmin riittänyt pätkätöitä tutkimuksen parissa. Mutta moni on tympiintynyt pätkiin ja huonoon palkkaan, joten osa on alkanut lukemaan jotain täydentävää ainetta, esim. biologiaa ja tähtää opettajan tehtäviin, koska niitä on hyvin tarjolla.
Töitä kyllä mielelläni ottaisin jos niitä olisi. Aivan mitä vain alan hommia. Siwan kassaksi en viitsisi alkaa, mutta mikä tahansa bioalan työ yksityisellä sektorilla kiinnostaisi. Tutkimustyöstä kun minulla on jo reippasti työkokemusta opiskeluajalta.
Kaikki kun eivät valitettavasti asu pk-seudulla ja kaikilla kun ei valitettavasti ole henk. koht. kytköksiä firmoihin. KAIKKI tuntemani biokemistit jotka ovat yksityisellä sektorilla töissä ovat joko pk-seudulla tai suhteilla töitä saaneita. Itselläni perhe joten muutto ei tule kyseeseen. Nämä vain omia kokemuksiani, toivotan onnea muille biokemisteille ja haen itse ensi keväänä opiskelemaan alaa jolla toivottavasti töitäkin tarjolla.
Biologiasta ja biokemmasta valmistuu mielestäni aika erilaisiin ammatteihin. Kuten itsekin totesit bilsasta mennään yhä vieläkin paljon opettajaksi tai järjestöpuolelle. Toki jotkut jäävät myös tutkijoiksi yliopistolle tai alan tutkimuslaitoksiin, toimittajiksi, tiedottajiksi tms.
Biokemmassa valtaosa tekee jatkossa tutkimustyötä. Iso työllistäjä ovat alan julkiset ja yksityiset tutkimuslaitokset (lääketehtaat). Väittäisin, että biokemisti ilman tohtorin arvoa et ole "piireissä" mitään. Sama kirjoittamaton sääntö pätee kaikkeen lääketieteelliseen viittaavaan tutkimukseen (mikrobilsa, biotieteet)
Sinun kannattaa siis miettiä minkä tyyppisestä työstä olet kiinnostunut jatkossa ja valita koulutusohjelma sen mukaan. Jos tutkimustyö ei innosta valitse ihmeessä "tavallinen" bilsa ja siihen sivuun kasvatustieteen opintoja.
Yksi erityinen ala, joka saattaisi myös tulla kysymykseen biologista, kemmasta ja käytännön työskentelystä kiinnostuneelle on elintarvike tieteet maatalous-metsätieteellisessä tdk:ssa. Työsarkaa riittää mm. tuotekehittäjänä elintarviketeollisuudessa ja kaverini mukaan on tosi kiinnostavaa hommaa. Palkkakin lyö peruskoulun opettaja palkan tuosta vain!
Biokemistin ja biologin (geneetiikko, eläinfysiologi, solubiologi) tutkinnot ovat hyvin limittäisiä. Useimmilla aloilla sillä oletko biokemisti tai biologi ei ole juurikaan merkitystä, eli samoja paaikoja voi hakea. Opetettajan hommissa biologi on koulutuksensa puolesta monipuolisempi eli pystyy opettamaan laajempia alueita.Tietysti sinänsä pätevyys riippuu aikalailla siitä kyseisen henkilön päänupista. Biologian pääsykokeet ovat käsittääkseni huomattavasti vaikeammat kuin biokemisteilla.
Silloin kun itse aloitin biokemian opiskelut (4 vuotta sitten) alan työllisyys oli hyvä. Ihan kuten sanoit, nyt tulevaisuus näyttää epävarmalta. Suurin osan työpaikoista on pätkätöitä. Mutta täytyy ottaa huomioon se, että tässähän on ollut joka alalla pientä laman poikasta viime vuosina. Monenkin alan työllisyys tekee aaltoliikettä ja on pakko uskoa parempaan tulevaisuuteen. Syksyllä aloittelen gradua ja luultavasti jatkan väitöskirjalla. Kyllä biologialta voi silti työllistyä bioalalle. Esim. jos otat suuntautumisvaihtoehdoksi perinnöllisyystieteen. Tällä hetkellä suuressa huudossa on bioinformatiikka, eli tietokoneella näprätään kaikkea kivaa.
Bioinformatiikan alan työllistymistilanne on alaarvoinen. Mitään Bio-buumia ei edes ennättänyt syntyä ennen kuplan puhkeamista. Muutamia vuosia sitten bioinformatiikkaa hypetettiin tulevaisuuden alaksi(jota se edelleen on, koska ainakaan vielä ei työpaikkoja löydy). Yksityisellä sektorilla Suomen bioinformaatikka alan työpaikat voidaan laskea yhden käden sormilla ja niihin päässeet pitävät niistä kynsin hampain kiinni. Yliopistolla voit jatkaa tutkijaksi ja tapella lopun ikääsi siivoojan palkkaa pienemmistä apurahoista. Eläkettä ei apurahoista kerry, joten tulevaisuus näyttää bioinformaatikon näkökulmasta varsin ruusuiselta tästäkin kulmasta.