Niin kuin varmaan moni muukin täällä..mitä jos kohtaan toisen, rohkeamman? Joka on sitä mieltä, että elämä tulee rohjeta elää, olosuhteista huolimatta? Kun olen itse älynnyt että elämä on elämistä varten ei sitkuelämää..
Olen miettinyt
koskaniinkinvoi
11122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kjsdfkjfdsjkdsfkdfkkdfsklsdfdksflksdfl käääääk! Soita tai jotain! Ei jaksa enää! Sinä piinaaaaat minua!
Mullakin on käynyt tuo mielessä. Olen helposti aika sitoutunut johonkin tunteeseen...siis täälläkin ihmiset paljon testailee ja pohtii "vaihtoehtojaan", itse en lähde mukaan mihinkään jollen tunne varmasti, koska sydänsuruja en halua aiheuttaa kellekään. Mutta silti aloittajan esimerkin tavoin voi elää tycker jag.
Kohtasin jo. Uusi tuttavuus oli heti kättelyssä avoimempi ja sosiaalisempi, rohkeampikin. Ihan toista mitä eräs.
No tässä tapauksessa, kun olet jo kohdannut uuden, niin sehän on selvää, että tämä kohtaamasi henkilö olikin kuitenkin sinulle, ethän muuten olisi jo ihastunut uuteen ja juttu lähtenyt pyörimään. Mutta minä kun en voi ajatella muita, koska hän pyörii mielessä, siinä ongelma. Kun ei voi niin ei voi. Mutta muutoin turha verrata ketään toista toiseen. Uskon kyllä tietyllä tavalla myös "kohtaloon", että jos joku oikeasti on tarkoitettu, niin kyllä se osuu ja jos ei niin sitten ei. Se ei tosin tarkoita, että että ei tarvitsisi mitään itse tehdä. Minun kohdalla ovet vain on suljettu niin monta kertaa, että enää ei pysty. Hetken saatan jo ajatella, että ehkä olenkin jo päässyt irti hänestä, mutta kun ei niin ei. Oikeasti alkaa hermot mennä.
En ole itsekään "edellistä" kyennyt unohtamaan vaan vähän väliä hän palaa pyörimään takaraivooni. Vaikka tapailen toista niin silti aiempi mietityttää ja melko vahvastikin jotain ns. kohtalon suuntaan ja epäilyttää kykenenkö tässä tilanteessa täysin mihinkään uuteen. Hankalassa tilanteessa aivot sikin sokin hyöriskelen tällä hetkellä. Huoh.
Voisi olla mullekkin tämä...
Varmasti sellaisiakin tielle astuu, sitä odotellessa. Itse vaikka ujo olenkin, olin erään suhteen rohkea. Se ei riittänyt. Niinpä kuulostelen, jos joku olisi joskus minua kohtaan rohkea.
anneta eea mahdollisuutta olla rohkea..
Kyllä jokainen päivä on tavallaan ihan sitä elämistä sellaisenaan. En ajattele niin, että sitku saan sen tai sen, niin se vasta on elämää. Minä elän tunteella, en miettimällä.
Voi ollakkin hyvä ajatus! Toinen puolisko oliskin se rohkeampi,
Sun kanssa saa totisesti yrittää.