Talon maadoitus jälkikäteen

Ei kovin järkevä tapa maadoittaa, kannatta mieluummin potetiaalin tasauskiskosta jatkaa vaikka vastaavalla kupari johtimella. Potentiaalin tasauskiskoon tietenkin kannattaa kytkeä sähköpääkeskuksen maadoitus eli kevi ja kaikki talon metalliputkistot ja antenni. http://www.sahkoala.fi/koti/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/

Insinöörille tiedoksi: "Maadoitus toteutetaan suositusten mukaisesti ensisijaisesti rakennuksen perustuksiin valettuna tai anturan alla asennettuna ns. perustusmaadoituselektrodina ."

Luottaisitko esim. 50-luvulla rakennetun rintamamiestalon sokkelista töröttävään harjateräkseen?
Mistä tiedät ettei se teräs ole vain joku 20cm pitkä jämäpala... Parhaimmillaan noista pula-ajan talojen perustuksista löytyy kylän vanhat polkupyörätkin kun oli materiaalit vaikeasti saatavilla.

BauHerr kirjoitti:

Insinöörille tiedoksi: "Maadoitus toteutetaan suositusten mukaisesti ensisijaisesti rakennuksen perustuksiin valettuna tai anturan alla asennettuna ns. perustusmaadoituselektrodina ."

Lue lisää

Kyse olikin jälkiasennuksesta jälkiviisastelijalle.
Turha sitä kuparia on kierrättää jälkeenpäin talon perustuksiin, tapoja on monia maadoitukselle , liekkö kuitenkaan oikeasti mitattu puutteellisuus? Kyllä tuo insinöörin näkemys eniten käyttökelponen.
Vanhoissa taloissa ja maatiloilla maadoituksista ei tietoakaan:) on näitä pyydettäessä vedetty Cu16 ryhmä-/pääkeskukselta maaojaan jne. Verkkoyhtiöt onneksi huolehtii nykyään aika hyvin maadoituksista, pieni on loppukäyttäjän huoli tuskin merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse olikin jälkiasennuksesta jälkiviisastelijalle.
Turha sitä kuparia on kierrättää jälkeenpäin talon perustuksiin, tapoja on monia maadoitukselle , liekkö kuitenkaan oikeasti mitattu puutteellisuus? Kyllä tuo insinöörin näkemys eniten käyttökelponen.
Vanhoissa taloissa ja maatiloilla maadoituksista ei tietoakaan:) on näitä pyydettäessä vedetty Cu16 ryhmä-/pääkeskukselta maaojaan jne. Verkkoyhtiöt onneksi huolehtii nykyään aika hyvin maadoituksista, pieni on loppukäyttäjän huoli tuskin merkitystä.

Lue lisää

Miten verkkoyhtiön maadoitukset tähän liittyy?

Ukkonen on olemukseltaan niin vaihteleva, että sitä vastaan suojautuminen on "korkeammassa käressä".

Yleensä ukkonen karttaa maadoitettuja rakennuksia, koska rakennuksen metalliosat ovat maapotentiaalissa. Varsin haastava tilanne syntyy siitä, että jokin syy, kuten maaston muodot yms. "keräävät" salaman iskuja. Lähelle iskevä salama aiheuttaa potentiaalieroja esimerkiksi johtimiin.

Esimerkki: 300 metrin päähän lyönyt salama tuhosi murtohälyytysjärjestelmän, koska anturien johdot (max. 15 m) olivat eri kohdilta indusoineet erilaisen potentiaalin. Maadoituksesta ei ollut mitään hyötyä. Faradyn häkki olisi ratkaissut ongelman.

Näistä syistä jaan maadoituksen mielessäni kahteen osaan: nollajohdon potentiaalin varmistamiseen sekä "henkimaailman" ukkossuojaukseen. Jälkimmäisessä suosin nykyään peltikaton maadoittamista. En tiedä toimiiko se, mutta teoriassa sillä saa lähes Faradyn häkin tasoisen suojan. Minulla on sellainen sähköalan eläkkeellä olevalta asiantuntijalta saatu käsitys, ettei salama lyö maadoitettuun peltikattoon. Se voi olla täysin virheellinen tulkinta, mutta kuparijohto ei katolle vedettynä paljon maksa.