Kun aamun pimeydessä lenkkeilin pitkin hiljaisia katuja...Booom!!! Sun auto seisoo parkissa sen talon vieressä missä olen joskus asunut ja missä meidän kauneimmat muistot ovat syntyneet..ei voi olla totta..kiellän uskomasta et olet löytänyt samasta talosta uuden naisen.Sattuu. Itkettää. Epätoivo. Vaikka oletkin vapaa tekemään elämään..Tajusin taas kuinka olen taas lähtöruudussa. Kuinka olet osa minua. Ja rakastan edelleen. Kun jokin sinusta muistuttaa. Se sattuu. Tuskan ja itkun kanssa kävelen kotiini. Tarkistan rekisteriotteen. Se ei ollut sun auto sittenkään. Helpotus. Ehkä oletkin vielä yksin säkin..vaikka mitä se mulle kuuluu. Mut näköjään en oo päässyt irti. Tuskin koskaan pääsenkään. Oot päässä.Sydämessä. Vittu.
Kamala shokkireaktio aamulenkillä
sunnuntainasekoon
050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.