Tytär sai elämänsä toisen kouristuskohtauksen ja sairaalassa ollessa kohtaus uusiutui, jonka takia hänet toimitettiin tehovalvontaan keskussairaalaan. 1,5 vuotta aiemmin tuli ensimmäinen kouristuskohtaus.
Kouristukset ovat rajuja, hän on loukannut itsensä pahasti molemmilla kerroilla. Kasvot todella ruhjeilla. Hän on sekava pitkään kouristusten jälkeen ja vielä kotona, pari päivää sairaalasta päästyä, hän on väsynyt, eikä ole vielä täysin oma itsensä.
Magneettikuvista, eikä aivosähkökäyrästä ole löydetty mitään. Neurologi kuitenkin epäilee otsalohko epilepsiaa oireiden perusteella.
Tyttö on 16. Mitään lääkitystä ei ole ja pian otetaan uusi EEG. Miten tästä eteenpäin? Kohtaukset eivät anna sellaisia ennakko-oireita, että pystyisi suojelemaan häntä vakavilta vammoilta. Tämä on jatkuvaa pelkoa ja tarkkailua. Miten sitä pystyy antaa nuoren liikkua ja olla yksikseen, kun jatkuva pelko kohtauksesta mielessä. Tyttö itse on erittäin järkyttynyt ja hänen tulevaisuuden suunnitelmansa muuttuvat täysin.
Eikö otsalohko epilepsiaan ole lääkitystä?
Miten te, samassa tilanteessa olevat pärjäätte?
Kouristukset ovat rajuja, hän on loukannut itsensä pahasti molemmilla kerroilla. Kasvot todella ruhjeilla. Hän on sekava pitkään kouristusten jälkeen ja vielä kotona, pari päivää sairaalasta päästyä, hän on väsynyt, eikä ole vielä täysin oma itsensä.
Magneettikuvista, eikä aivosähkökäyrästä ole löydetty mitään. Neurologi kuitenkin epäilee otsalohko epilepsiaa oireiden perusteella.
Tyttö on 16. Mitään lääkitystä ei ole ja pian otetaan uusi EEG. Miten tästä eteenpäin? Kohtaukset eivät anna sellaisia ennakko-oireita, että pystyisi suojelemaan häntä vakavilta vammoilta. Tämä on jatkuvaa pelkoa ja tarkkailua. Miten sitä pystyy antaa nuoren liikkua ja olla yksikseen, kun jatkuva pelko kohtauksesta mielessä. Tyttö itse on erittäin järkyttynyt ja hänen tulevaisuuden suunnitelmansa muuttuvat täysin.
Eikö otsalohko epilepsiaan ole lääkitystä?
Miten te, samassa tilanteessa olevat pärjäätte?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mahdoton kohtauksilta on suojautua kohtaukset tulee jos on tullakseen ja elämä jatkuu ellei kohtaukseen kuole mikä on kyllä harvinaista. Lääkityksellä parhaillaan saadaan kohtaukset hyvin hallintaan.
Toivottavasti kohtaukset saadaan hallintaan. Minullakaan ei ennen kohtauksia ollut mitään oireita. EEG-unideprivaatio tutkimuksissa vasta löytyi otsalohkosta vika. Nyt Levetiracetamilla kohtaukset pysyneet poissa jo yli vuoden.
Kyllä otsaloko- ja muihinkin epilepsia tyyppeihin on lääkkeet. Miks ei vielä lääkettä veikkaan et haluavat seurata ja selvittää, kuten se tuleva eeg, aiheuttajan, paikan jne. ja siks ei lääkettä vielä ettei se vie vielä kohtauksia pois kun tutkinta kesken. Kyllä lääkkeet tulee kun tarkemmin selviää syy.
Diagnoosi järkyttää ja muuttaa elämäntilanteen uusiksi. Itsellä ainakin kävi näin. Muistan kun lääkäri sanoi et eivät voi luvata et lääke auttaa tai pysyykö kohtaukset pois, tai mitään muutakaan, täysin seuranta linjalla lähtään liikenteeseen. Jos tulee kohtaus, vaihdetaan lääke jne. Se alku on hirveää. Itse selvisin hyvin ja kohtaukset lähinnä aurallisia. Kolmas lääke vasta sopi huomioiden sivuoireet ja lääkkeen tehon kohtauksiin.
Onnea matkaan!