Suomalaiset tiedotusvälineet ovat taas, jos siitä on koskaan päästykään, kylmän sodan itsesensuurin vallassa. Sisäisesti suomettuneita siis.
On toki on mahdollista että valtiovalta on suorastaan pyytänyt tiedotusvälineitä maltilliseen uutisointiin ja pidättäytymään tutkivasta journalismista jos kohteena olisi maahanmuuton ongelmat ja niihin paneutuminen.
Todennäköisempää on kuitenkin kustantajalta tai omistajataholta tullut määräys olla kirjoittamatta kriittisesti koska tämä riskeeraisi kustantajan tai tiedotusvälineen suhteen päättäjiin ja näinollen vaikeuttaisi muuta journalismia, haastattelujen saamista ja mahdollisesti tiedotustilaisuuksiin kutsumisen. Tästähän taitaa olla jo esimerkkejä, esim Stubin kutsu tiedotustilasuuteen valikoiduille toimittajille koskien hallintarekisteriä.
Onneksi on Internet, ainakin kansainväliset uutiset voidaan lukea ulkomaisista lähteistä. Valitettavaa tietysti tässäkin on se että raportoidessaan Suomesta, nekin lainaavat miltei poikkeuksetta Suomalaisia lähteitä.
Otetaanpa esimerkiksi tapaus Yle:
Yle, jonka pitäisi edistää puolueetonta journalismia, toimii eduskunnan alaisuudessa ja ON riippuvainen eduskunnan myöntämistä varoista jotka kerätään veronmaksajilta Yle veron muodossa sekä hallintoneuvoston joka on Yle:n ylin päättävä elin, määräämistä toimintatavoista.
Vuoden 2014 liiketoiminnan rahoituksen kattoi valtiokonttorin televisio ja radiorahastoon siirtamä n. 509.7 miljoonaa Euroa kattoi yli 97%. Ottaen huomioon hallintoneuvoston määräävä asema toiminnan ohjauksessa sekä rahoituspohja niin voidaan tuskin sanoa että Yle harjoittaa riippumatonta journalismia.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on sovittu, että Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioimaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä.
“Media muuttuu edelleen rajusti ja olisi tärkeää, että alalla päästään rakentavaan dialogiin. Ylen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta olisi myös hyvä, että yhtiön tehtävä ja rahoitus linjataan kestävällä tavalla.”
Kimmo Kivelälle hallintoneuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa ”parlamentaarista ääntä” Ylen johdossa. “Hallintoneuvosto on eduskunnan valitsema ja sillä on Ylessä vahva kansanvaltainen ulottuvuus. Hallintoneuvoston rooli on valvova ja sillä on mandaatti linjata Ylen toimintaa.”
Ylintä päätäntävaltaa edustaa hallinoneuvosto joka koostuu 21:stä vaaleilla valituista kansanedustajasta ja kahdesta henkilöstön jäsenestä joilla on läsnäolo muttei äänestysoikeutta ja sen tehtäviin kuuluu vastata Ylen sisällön soveltuvuudesta yhteiskunnan DEMOKRAATTISIIN, kultturillisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai sen aloittamatta jättämisestä ja JULKAISTA päätös PERUSTELUINEEN.
Hallintoneuvoston toimivallassa on myös monia muita seikkoja joilla voidaan tehokkaasti rajata mitä raportoidaan ja kuinka. Yle:n hallintoneuvosto vastaa myös hallituksen ja toimitusjohtajan nimittämisestä. Ylen hallinotoneuvostossa on edustajia KOK 4 PS 4 KESK 6 SD 4 VIHR 1 RKP 1 VAS 1 eli nykyiset hallituspuolueet ovat vahvana enemmistönä ja yhtiön toimitusjohtaja on Kokoomuksen Lauri Kivinen.
Sipilän hallitusohjelman on kirjattu median "raju muutos" ja kuitenkin Ylen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet vaikka ovatkin epäilemättä ansioituneita omilla aloillaan tuskin ovat aivan kehityksen kärjessä mitä tulee median rajuun muutokseen vai mitä mieltä olette tästä listasta Ylen hallituksen jäsenistä;
Thomas Wilhelmsson s. 1949, Helsingin yliopiston kansleri
Heikki Hellman s. 1955, Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Tre yliopisto
Laura Kolbe s. 1957, Helsingin Yliopiston Euroopan Historian Professori
Carina Geber-Teir s. 1973, Viestintäjohtaja Osuuspankki, Kirsi-Marja Laitinen, 1960 Toimitusjohtaja Hittitalo Kikka Laitinen Oy (Luovan alan yritys)
Tuomo Raasio s. 1958 Senior Partner, CapMan's Buyout team
Ilkka Wäck s. 1957 Senior Partner
Henkilöstön edustajana toimii Raino Hurme
Selvitys Yle:n hallinto ja ohjausjärjestelmästä
https://drive.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZSl9PS1k4R1ZFV1k/view
On toki on mahdollista että valtiovalta on suorastaan pyytänyt tiedotusvälineitä maltilliseen uutisointiin ja pidättäytymään tutkivasta journalismista jos kohteena olisi maahanmuuton ongelmat ja niihin paneutuminen.
Todennäköisempää on kuitenkin kustantajalta tai omistajataholta tullut määräys olla kirjoittamatta kriittisesti koska tämä riskeeraisi kustantajan tai tiedotusvälineen suhteen päättäjiin ja näinollen vaikeuttaisi muuta journalismia, haastattelujen saamista ja mahdollisesti tiedotustilaisuuksiin kutsumisen. Tästähän taitaa olla jo esimerkkejä, esim Stubin kutsu tiedotustilasuuteen valikoiduille toimittajille koskien hallintarekisteriä.
Onneksi on Internet, ainakin kansainväliset uutiset voidaan lukea ulkomaisista lähteistä. Valitettavaa tietysti tässäkin on se että raportoidessaan Suomesta, nekin lainaavat miltei poikkeuksetta Suomalaisia lähteitä.
Otetaanpa esimerkiksi tapaus Yle:
Yle, jonka pitäisi edistää puolueetonta journalismia, toimii eduskunnan alaisuudessa ja ON riippuvainen eduskunnan myöntämistä varoista jotka kerätään veronmaksajilta Yle veron muodossa sekä hallintoneuvoston joka on Yle:n ylin päättävä elin, määräämistä toimintatavoista.
Vuoden 2014 liiketoiminnan rahoituksen kattoi valtiokonttorin televisio ja radiorahastoon siirtamä n. 509.7 miljoonaa Euroa kattoi yli 97%. Ottaen huomioon hallintoneuvoston määräävä asema toiminnan ohjauksessa sekä rahoituspohja niin voidaan tuskin sanoa että Yle harjoittaa riippumatonta journalismia.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on sovittu, että Ylen tehtävää ja rahoitusta arvioimaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä.
“Media muuttuu edelleen rajusti ja olisi tärkeää, että alalla päästään rakentavaan dialogiin. Ylen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta olisi myös hyvä, että yhtiön tehtävä ja rahoitus linjataan kestävällä tavalla.”
Kimmo Kivelälle hallintoneuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa ”parlamentaarista ääntä” Ylen johdossa. “Hallintoneuvosto on eduskunnan valitsema ja sillä on Ylessä vahva kansanvaltainen ulottuvuus. Hallintoneuvoston rooli on valvova ja sillä on mandaatti linjata Ylen toimintaa.”
Ylintä päätäntävaltaa edustaa hallinoneuvosto joka koostuu 21:stä vaaleilla valituista kansanedustajasta ja kahdesta henkilöstön jäsenestä joilla on läsnäolo muttei äänestysoikeutta ja sen tehtäviin kuuluu vastata Ylen sisällön soveltuvuudesta yhteiskunnan DEMOKRAATTISIIN, kultturillisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai sen aloittamatta jättämisestä ja JULKAISTA päätös PERUSTELUINEEN.
Hallintoneuvoston toimivallassa on myös monia muita seikkoja joilla voidaan tehokkaasti rajata mitä raportoidaan ja kuinka. Yle:n hallintoneuvosto vastaa myös hallituksen ja toimitusjohtajan nimittämisestä. Ylen hallinotoneuvostossa on edustajia KOK 4 PS 4 KESK 6 SD 4 VIHR 1 RKP 1 VAS 1 eli nykyiset hallituspuolueet ovat vahvana enemmistönä ja yhtiön toimitusjohtaja on Kokoomuksen Lauri Kivinen.
Sipilän hallitusohjelman on kirjattu median "raju muutos" ja kuitenkin Ylen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet vaikka ovatkin epäilemättä ansioituneita omilla aloillaan tuskin ovat aivan kehityksen kärjessä mitä tulee median rajuun muutokseen vai mitä mieltä olette tästä listasta Ylen hallituksen jäsenistä;
Thomas Wilhelmsson s. 1949, Helsingin yliopiston kansleri
Heikki Hellman s. 1955, Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtaja Tre yliopisto
Laura Kolbe s. 1957, Helsingin Yliopiston Euroopan Historian Professori
Carina Geber-Teir s. 1973, Viestintäjohtaja Osuuspankki, Kirsi-Marja Laitinen, 1960 Toimitusjohtaja Hittitalo Kikka Laitinen Oy (Luovan alan yritys)
Tuomo Raasio s. 1958 Senior Partner, CapMan's Buyout team
Ilkka Wäck s. 1957 Senior Partner
Henkilöstön edustajana toimii Raino Hurme
Selvitys Yle:n hallinto ja ohjausjärjestelmästä
https://drive.google.com/file/d/0B-v6fV6ewetZSl9PS1k4R1ZFV1k/view
Vastaukset 3
Vanhimmat
Melkoinen vuodatus mutta asiaakin. Mitähän tarkkaan ottaen mahtaa tarkoittaa "Media muuttuu edelleen rajusti ja olisi tärkeää, että alalla päästään rakentavaan dialogiin. Ylen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta olisi myös hyvä, että yhtiön tehtävä ja rahoitus linjataan kestävällä tavalla.”
1. Mikä on tämä raju median muutos?
2. Keiden kesken on tarkoitus päästä rakentavaan dialogiin?
3. Kuinka oitkäjänteisestä kehittämisestä on kysymys?
4. Millä tavoin on Yle:n tehtävä linjata kestävällä tavalla?
5. Muuttuuko rahoituspohja uudestaan? Poistuuko Yle-vero?
Kimmo Kivelälle hallintoneuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa ”parlamentaarista ääntä” Ylen johdossa. “Hallintoneuvosto on eduskunnan valitsema ja sillä on Ylessä vahva kansanvaltainen ulottuvuus. Hallintoneuvoston rooli on valvova ja sillä on mandaatti linjata Ylen toimintaa.”
6. Mitä tarkoittaa parlamentaarinen ääni Yle:n johdossa. Onko hallintoneuvoston rooli muuttumassa vai onko Kimmo Kivelä jollain lailla enemmän parlamentaarinen kuin aiemmat hallintoneuvoston puheenjohtajat?
7. Onko kansanvaltainen ulottuvuus valtakirja sanelupolitiikkaan?
8. Tarkoittaako hallintoneuvoston rooli ja mandaatti hallituspuolueille myötämielistä uutisointia?
Mielestäni mandaatti joka hallintoneuvostolla on, on Suomen etujen ajaminen kuten oletettavasti on myös valituilla kansanedustajilla jotka hallintoneuvoston muodostavat. Journalismista puhuttaessa on tarkoituksena kaiketikin puolueettoman, oikean ja oikea-aikaisen tiedon jakaminen EIKÄ hallituspuolueiden politiikan oikeaksi selittäminen ja politiikan jatkaminen verovaroilla tuetun median keinoin.
Keskusta ja Kokoomus takaavat itselleen myönteistä uutisointia!!!
Mitä ylen uutisointiin tulee niin se laitos on menettämässä puolueettoman journalismin maineensa. Sen sijaan näyttää tulleen valtaapitävien nuoleskelu ja kissavideoiden puolustelu.