Kirjoitustaito vai kirjan sisältö?

Kirjoitustaito on itsestäänselvä välttämättömyys, jotta saa tarinansa kerrottua lukijoille ja vieläpä niin, että lukija ymmärtää lukemansa kutakuinkin kirjailijan tarkoittamalla tavalla. Ja ettei lukeminen tunnu siltä kuin kiskoisi kivirekeä ylämäkeen. Eli siinä mielessä kielen ja sanankäytön kommentointikin on ainakin omalla kohdallani aina tervetullutta.

Toisaalta, jos tarinan juoni ja sisältö mättävät niin paljon, että suunnilleen puolet tekstistä menee leikkuriin, on pilkun paikan kommentointi siinä vaiheessa täysin turhaa. Ilmaisun saaminen paikoilleen on (ainakin minun kohdallani) helpompi homma kuin tarinarungon muokkaaminen toivomaani muotoon.

Se, että palautteen antaja puhuu vain "helpoista" kielioppiasioista ja kommentoi ainoastaan käytettyä kieltä, kertoo lähinnä palautteen antajan laiskuudesta tai uskalluksen puutteesta. AINA pitäisi sanoa kirjoittajalle jokunen sana myös siitä, mitä mieltä on itse tarinasta ja sen sisältämistä ajatuksista. Oma mielipide lukukokemuksesta, lyhyesti perustellen. Kieliopin kirjoittaja voi tarkistaa kirjallisuutta ja nettiä hyväksi käyttäen omin päinkin, mutta juonen toimivuutta, idean kantavuutta ja ajatusten ajankohtaisuutta sekä kiehtovuutta ei. Niistä voi antaa palautetta ainoastaan lukija, toinen ihminen.

Oman kokemukseni mukaan esim. antologioiden toimittajat ottavat ensin kantaa siihen, mitä mieltä ovat tekstin juonesta ja sen sisältämistä ajatuksista, sekä tekevät tarvittaessa kehitysehdotuksia. Kielen yksityiskohtainen hiominen aloitetaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun juoni ja rakenne ovat kutakuinkin lopullisessa muodossaan.

Hyvä kirjailija ei saarnaa. Hän vie lukijan tilanteisiin, jotka sisältävät niitä viestejä, joita kirjoittaja haluaa tuoda esiin. Sanoma on kirjoitettu tekstin sisään ja väleihin, huomaamattomiin nyansseihin. Lukija samaistuu tapahtumiin ja henkilöhahmoihin, tuntee heidän tuskansa ja ilonsa ja pyrkii ymmärtämään henkilön motiiveja ja pyrkimyksiä, vaikka ne eroaisivatkin hänen omasta elämänkatsomuksestaan tai tilanteestaan. Hyvä kirjoitustaito on tietenkin edellytys. On vaikiea tehdä musiikkia, jos ei osaa soittaa.

Mielestäni hyvä kirja vie mennessään,
lukiessa ei huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Mielestäni palaute muilta kuin kirjoittavilta ihmisiltä on useimmiten yhtä tyhjän kanssa. Eivät he osaa eritellä tekstiä. Ahkera lukija tosin voi sanoa, kulkeeko teksti, viekö se mennessään. Tai jos jokin tökkii. Eipä paljoa muuta.

Jos tarkoituksesi oli saada lukija samaistumaan työttömän ajatuksiin ja elämään mutta lukija ei tehnyt niin eikö se ollut sulle tärkeää tietoa. Jos kirjoitustaitoa on niin sanoma menee perille joten ota palaute vastaan.

Miksi annoit juuri kyseiselle ihmiselle luonnoksesi? Oletko käynyt hänen kanssaan lukuisia kirjallisuuskeskusteluja? Tiedätkö millaista kirjaa hän arvostaa ja tiedätkö miten tarkkaan hän osaa eritellä syitä, jotka nostavat kirjan hänen lempilukemistoonsa?

Jos et osaa vastata edellä oleviin kysymyksiin, olet valinnut arvion antajan ihan muista syistä kuin hänen kyvystään arvioida kirjallisuutta.

Miten paljon olet itse opiskellut kirjoittamista? Yleensä kirjoittamisen kursseilta löytyy myös hyviä vertaisarvion antajia.

Minä luulen ettei se itse aihe jaksa vain kiinnostaa kaikkia. Työttömyyttä ja työttömien väärinkohteluahan vatvotaan ees taas jo miljoonatta kertaa. Ihmiset ovat ehtineet miettiä, kokea ja kuulla vastaavasta jo todella paljon ja joitakin meitä Suomen kansalaisista se alkaa jo oikeasti kyllästyttää siitä kuuleminenkin. Minuakin, nuorta 20-vuotiasta jolta työkkäri veti maton alta juuri kun karanteeni loppui. Asiasta valitin ja en ole saanut edes vastausta valituksen lähetettyäni

Tavislukija ei osaa eritellä tekstejä, vaikka hän olisikin ahkera lukija. Hän nielaisee tekstit kokonaan, jos teksti kulkee, muutoin hän saattaa sanoa että tökkii tai ei etene. Mutta kovin pitkälle siitä eteenpäin ei tavislukija osaa eritellä ja sellaista ei voi edellyttääkään.

Jos kirjoittaa työttömyydestä, siinä pitää olla jotain todella omaperäistä. Tai vaikka humoristinen näkökulma. Aihe on supertylsä ja puhkikulunut, median jauhannalle siitä kiitos. Aivan samoin en viitsisi lukea mamuista ainuttakaan kaunokirjallista teosta.

Sama juttu monessa muussakin asiassa. Kun näytän jollekin piirustuksiani, saan aina kuulla "onpa hieno" tai "hyvin piirretty" tai vastaavaa. Kukaan ei huomaa piirustusten sanomaa.