Luin viimeisen Venelehden juttua Lagoon 52 :sta ja jäin ihmettelemään miksi siinä masto on laitettu keskikohdalle. Koska en tunne noiden monirunkoisten rakennetta, niin päätin kysellä josko joku niistä osaisi jotain kertoa.
Katamariini ja maston sijoitus
Kattia
15224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Onhan se kuttereissakin usein masto keskellä. Asialla on sen kanssa tekemistä että purjeiden pinnan ja rungon vedenalaisen poikkileikkauksen pitäisi olla samalla linjalla, no asia ei ole kuitenkaan ihan näinkään mutta tämä on lähtöajatus sille että vene kulkisi ohjaamattakin suoraan. Kun vene kallistuu mastoon syntyvä eteenpäin vievän voiman momentti pyrkii kapeampaan erityisestikkin yksirunkoista venettä tuuleen. Asiaa voi korjata siirtämällä mastoa eteenpäin. Siis maston sijoitus on melko mutkikas juttu ja tässä nyt paljon yksinkertaistettu. Katamaraanin runko on erilainen, siinä ei välttämättä ole köliä ja se ei kallistuu niin kuin yksirunkoinen, siksi niissä näyttää masto olevan hieman takana.
Usein niissä katamaraaneissa on hyvin vaatimaton köli, joten nousukyky on myös vastimaton. On parasta asentaa se masto keskelle venettä, jotta edes jonkinlainen ohjaustunto olisi käytössä.
Johtuneeko katamaraanin huono nousukyky myös rungon leveydestä, eli suuresta ilmanvastuksesta?
Määrittele "vaatimaton"?
Jo siinä 65 deg. alkaa nopeus useimmissa hiipumaan. Ovat siis paljon, paljon heikompia kryssimään kuin yksirunkoiset.
Pystyykö tekemään vastakäännöksen? Jos se ei pysty niin sitten ainakin se on moottoripursi.
Jaa, minä luulin, että sinä tarkoitit jotain oikeasti vaatimatonta, kuten vaikka että ei nouse ollenkaan kuin johonkin 70 asteeseen.
En kyllä sanoisi, että ihan olematon tuuleennousukyky.
Olin syksyllä (lokakuussa) purjehtimassa Kroatiassa.
Purjehdimme Beneteau Oceanis 41 vuokraveneellä Visin saaren Komiza-kylästä kohti Pacliniski-Otoci-nimistä saarta Hvarin edustalla. Lähdimme aamulla viisi vaille yhdeksän ja noin puoli tuntia myöhemmin lähtenyt katamaraani (Lagoon? (hyvin yleisiä siellä)Tunnistaa "työvenemäisestä" hytistä, jossa suorat ikkunat) saavutti meidät reilusti enne puolta matkaa ja paineli kryssillä ohi. Veneen tuuleennousukyky ei ollut yhtä hyvä, mutta paineli silti nopeammin loivemmalla kulmalla, eli olisi ollut nopeampi samaan paikaan mentäessä. Eipä vene näkynyt juurikaan keikkuvan aallokossa, edes vastatuulessa. En muista tuulen nopeutta, mutta saattoi olla n. 20kts katsottuna gepsin näytöltä. Katti sinnitteli hitaasti ohi ja hävisi kauas, kentien Hvarin kaupungille? Emme nähneet samaa venettä enää uudelleen reissun aikana.
Noissa vuokraveneissä on yleensä kiinteät pikku nysäkölit, jotka kestävät vähän enemmän kolhuja, eivätkä vaurioidu pienessä pohjakosketusessa. Sen sijaan nostokölit lisäisivät selvästi veneen ominaisuuksia, mutta ne ovat helpompi etenkin vuokrakäytössä hajottaa väärän käytön, viitseliäisyyden tai unohduksen perusteella. Nysäkölit ovat yleensä kompromissi pienen syväyksen ja hyvän tuuleennousukyvyn välillä.
Asiasta lisää -> http://www.multihullcompany.com/Article/Daggerboards_vs._Keels
Katti vaatinee kryssimiseen suuren avoimen merialueen jotta voi kryssiä vauhdikkaasti mutta laajasti huonon nousukulman vuoksi. Ei hyvä ahtaassa saaristossa.
Olin joskus vuosia sitten kaksirunkoisen kyydissä ja huomasin heti tuon stabiilin menon - erityisesti kun tulen helposti merisairaaksi.
Jos talous antaisi myöden, niin ilman muuta hankkisin katin - oli sen tuuleen nousukyky sitten mitä on.
Eihän vakaasti kallellaan kulkeva yksirunkoinen ainakaan merisairautta aiheuta. Luulisihan juuri kaksirunkoisen runkojen tempoilevan aallokossa epämukavasti.
Sikäli vaikea sanoa, että kun en itse koskaan kärsi merisairaudesta missään veneessä tai laivassa, niin milläpä pystyisin arvioimaan eri venetyyppien vaikutuksen. Mutta toisaalta, eihän yksirunkoinen kulje aallokossa vakaasti, kyllä se heilahtelee melko tavalla.
Totta, tuota suuremmilla nousukulmilla joutuu tyytymään ihan yksirunkoisten vauhtiin.
olekot joskus nähnyt mastoa vain veneen perässä? no ehkä targoissa mutta ne onkin työveneitä
Sellaiset matkakatit, joilla on 2 nostettavaa köliä, riittävän keveä runko ja riittävä purjepinta, ovat yksirunkoista kruiseria nopeampia myös kryssillä. Tuuleen nousukulma näyttää huonolta koska vauhtia on niin paljon. AWA ei ole paljoa huonompi. Hyvä katti kiihtyy sen verran nopeasti, että tuuliperäsimet toimivat huonommin. Tuskin olette koskaan nähnyt katissa tuuliperäsintä.
Toisaalta ole useasti pysynyt kattien vauhdissa kun ilmeisesti eivät uskalla käyttää spinnuja ja genaakkereita hiukankaan kovemmassa tuulessa.
Esim. Karibian ranskalaisissa saarissa vuokraveneet ovat yleensä katteja eikä yksirunkoisia, ja tuuli sopivan rivakka.