Vanhoillislestadiolaisten käyttämä yksi fraasi on: "Eloonjääneille jäi todistus, että sielu kelpasi Jumalalle". Ja päinvastoin saatetaan sanoa, että siitä ja siitä henkilöstä ei jäänyt todistusta, että sielu kelpasi Jumalalle.
Tämä on jälleen kerran täysin käsittämätöntä Jumalan valtuuksien omiin käsiin ottamista, kun jäljelle jäänyt joukko ratkoo, kuka kelpasi Jumalalle ja kuka ei. On suorastaan törkeää puhua vanhoillislestadiolaisten tapaan jostakin kuolleesta henkilöstä, että "ei jäänyt todistusta, että hlö kelpasi Jumalalle". Miettikää kuolleen omaisten kannalta tuollaisia vanhoillislestadiolaisia ja heidän lausuntojaan.
Koska Jumala yksin tietää itse kunkin sydämen tilan sillä hetkellä, kun se lyö viimeisen lyöntinsä, niin on täysin käsittämätöntä - sanoisinko röyhkeyttä, omavanhurskautta ja Jumalan paikalle itsensä sijoittamista - ruveta esittämään mainittuja lausuntoja.
Tämä on jälleen kerran täysin käsittämätöntä Jumalan valtuuksien omiin käsiin ottamista, kun jäljelle jäänyt joukko ratkoo, kuka kelpasi Jumalalle ja kuka ei. On suorastaan törkeää puhua vanhoillislestadiolaisten tapaan jostakin kuolleesta henkilöstä, että "ei jäänyt todistusta, että hlö kelpasi Jumalalle". Miettikää kuolleen omaisten kannalta tuollaisia vanhoillislestadiolaisia ja heidän lausuntojaan.
Koska Jumala yksin tietää itse kunkin sydämen tilan sillä hetkellä, kun se lyö viimeisen lyöntinsä, niin on täysin käsittämätöntä - sanoisinko röyhkeyttä, omavanhurskautta ja Jumalan paikalle itsensä sijoittamista - ruveta esittämään mainittuja lausuntoja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
He ovat tietävinään paremmin kun Jumala kunkin ihmisen kohtalon. Eivätkä he ole valitettavasti ainoita lajissaan. He itse uskovat niin, siitähän se johtuu. Kumma ettei mikään heissä edes alitajuisesti sano sitä, että eiväthän he ihmisinä voi tietää lainkaan yksin Jumalan toimivaltaan kuuluvia asioita.
"Jumalalla on omat keinot puhutella
Kirjoittanut: Kicki1 29.12.2004 klo 02.49
.
.
.
Kyllä se on suuri vahinko, jos ihminen epäuskoisena lähtee, eikä jää todistusta, että
sielu kelpasi Jumalalle."
kertoo, kuinka uskon kautta ymmärretään asioita, jotka ovat "maailmalta" salattuja.
Myös tämä siteerattu "sielu kelpasi Jumalalle" on mainitusta luvusta, 5.jae.
että hänet tunnettiin teostaan ja elämäntavoiltaan hurskaaksi, ei farisealaisista oppilauseista. Vertauksessa rikas mies ja Lasarus ilmeisesti sekä rikas mies itse että hänen omaisensa olivat olleet varmoja paikasta paratiisissa.
Ex-lokari
Hebr. 11:5:
"Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle."
"Sillä ennen poisottamistaan HÄN oli saanut todistuksen, että HÄN oli otollinen Jumalalle."
Teitkö tuon tahallasi?
Eenok on yksi Raamatun erikoisista henkilöistä ja tapauksista, koska Jumala ylensi Eenokin kirkkauteen ilman kuoleman kosketusta. Miksi? USKON KAUTTA.
Ennen poisottamistaan EENOK oli ITSE saanut jollakin tavalla Jumalalta todistuksen, että hän oli Jumalalle otollinen.
Sen sijaan vanhoillislestadiolaiset spekuloivat ihmisten kuoleman jälkeen omavanhurskaudessaan, että "jäiköhän meille vai ei todistus siitä, että sielu kelpasi Jumalalle".
Melkoinen ero, jos Jumala poikkeuksellisesti ilmoitti henkilölle tämän olleen taivaskelpoinen uskon kautta - siihen, että ihmiset alkavat spekuloida omassa "viisaudessaan", kuka meni taivaaseen ja kelpasi Jumalalle.
Melkoista touhua!
hiukan erilaisia ilmaisuja, vertaa esim 1776, 1933/38 ja 1992 käännöstä
ei kritisoimassasi viestissä ollut vääristelyä, tutki itse
Raamattu ei kerro, että Jumala ITSE olisi ilmoittanut "henkilölle"
- ´hänestä oli todistus´ (1776)
- ´-niin hänestä todistetaan´(1992)
- ´hän oli saanut todistuksen´(1933/38)
Biblia 1776:
Epistola hebrealaisille 11:
"4. Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.
5. Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle."
Raamattu 1933/38:
Hepr. 11:
"4. Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.
5. Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle."
Raamattu 1992:
Hepr. 11:
"4 Uskon vuoksi oli Abelin Jumalalle antama uhri Kainin uhria arvokkaampi. Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa, ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.
5 Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. "Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen." Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli -- niin hänestä todistetaan -- elänyt Jumalan mielen mukaisesti."
-------------------------------------------------
Tässä eri käännökset.
Otin asian selventämiseksi myöskin edellisen jakeen, jossa puhutaan Aabelista ja Kainista. Sekä 1776 että 1933/38 sanamuoto on selvästi sellainen, että:
Jumala antoi todistuksen.
Viimeisin suomennos 1992 antaa asiasta hieman häilyvämmän selityksen. Mielestäni kaksi vanhempaa ja asian perin selkeästi ilmaisevaa käännöstä ovat luotettavammat kuin "liberalisoitu" vuoden 1992 käännös.
Joka tapauksessa on aivan käsittämätöntä ihmisten alkaa spekuloida oman vajavaisen ihmisymmärryksen pohjalta jonkun kuoleman jälkeen "kelpasiko kuolleen sielu Jumalalle". Mutta vanhoillislestadiolaiset ovat ottaneet tavakseen jakaa taivaspaikkoja - ja pelkästään oman herätysliikkeensä jäsenille.
Siinä mielessä tämäkin asia on linjassa yleisen vl-opin kanssa.
Luin mainitsemasi jakeen, ja se menee näin: "Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois. Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle."
Tuliko se todistus ihmisiltä vai Jumalalta? Ja jakeen mukaan hän itse sai todistuksen otollisuudestaan. Ihmiset hänen ympärillään eivät saaneet todistusta Eenokin otollisuudesta.
tuon Kain ja Aabelin "tapauksen", niin totean että siinähän tämä "uskon-kautta"-ajatus näkyy hyvin selkeästi
Aabel uhrasi lauman esikoisia; vertauskuvallisessa uhrijumalanpalveluksessa katseltiin jo tulevaa lauman esikoista, Kristusta ja hänen sovitustyötään
Kainin uhri ei kelvannut; "maan hedelmät" voisi olla kuvaus ihmisen omista hyvistä töistä, ihminen on maasta tullut
en kylläkään ole pyrkinyt taivaspaikkoja jakamaan, olen vain kirjoittanut sen, mitä Raamatussa on luettavissa
vaan siitä miten vanhoillislestadiolaisilla yleensä on tapana vedellä jonkun henkilön kuoleman jälkeen johtopäätöksiä siitä "että kelpasiko pois lähteneen sielu Jumalalle".
Käsittämätöntä!
Edelleen viittasin vl-herätysliikkeen viralliseen "vain me" oppiin, jonka mukaan vl-herätysliike jakaa taivaspaikat vain oman herätysliikkeensä jäsenille.
Jumalan jako onkin sitten ihan toinen juttu.
samoista asioista, että on istunut Jumalan paikalle, koska antaa syntejä anteeksi.
Samat on tuntomerkit tänä päivänkin oikessa uskossa olevilla. Heitä syytetään samoista asioista.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Voi teitä jos maailma teitä kiittää.
Näin on turvallista olla tässä uskossa, koska tästa löytyy samat tuntomerkit kuin mitä raamattu todistaa.
Jeesuksesta on kirjoitettu: "joka ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei ollut vilppiä."
Vieläkö vertaat itseesi?
Vanhemmilleni tuotti suurta mielipahaa, kun lestadiolainen sukulainen tuomitsi sairasta isääni. Hänen mielestään isäni sairaus oli Jumalan rangaistus. Hän kiusasi isääni tekemään parannusta.
Isäni oli 6 vuotta ollut sodassa. Aloittanut kaiken tyhjästä, kasvattanut ison lapsilauman, kaikki itsestään huolehtiviksi ja perheensä elättäviksi ihmisiksi. Hän eli täysin raitista elämään ja teki aamusta myöhäiseen iltaan raskasta työtä, niin kauan kuin jaksoi. Hän ei koskaan sanonut pahaa sanaa. Hän oli meidän lasten suuresti kunnioittama isä. Minä uskon vahvasti, että jos ei hän, niin kuka sitten on Jumalalle kelvollinen.
Nyt tämä samainen (tuomitseva lestadiolainen) sukulainen on päästään niin sairas, ettei edes vaimoaan tunne. Onko tämä nyt Jumalan rangaistua??
Mitä väliä sillä on vaikka sairaus olisikin synnin seurausta Synninhän voi saada anteeksi jos sitä Jeesukselta pyytää. Mikä siis on ongelmana?
Sanovathan lääkäritkin keuhkosyöpään sairastuneista tupakoitisijoista että tupakka on todennäköisesti ollut aiheuttamassa syövän. Tuomitsevatko he tupakoitsijan tupakoimisesta? Ajatteletko niin?
Toisaalta mitä lääkäri varsinaisesti tekee sellaiselle tapaukselle? No tietysti yrittää saada tupakoitsijan lopettamaan tupakoinnin ja parantaa sairauden. Näin toimii myös Jumala: Toteaa syyn mutta tarjoaa ennenkaikkea pelastusta, parannusta ja vapautusta.
Jeesuskin sanoi eräästä ihmisestä että tämä oli sairas siksi että Jumalan teot saisivat tulla tässä näkyviin. Mahdollisuus parantumiseen on se pointti mitä tulee painottaa ei itse syntiä vaikka synti onkin ongelman syy.
Olin syvässä masennustilassa ja siihen liittyen hyvin epätoivoinen.Eräs vl-puhuja "puhutteli"
minua ja sanoi epätoivon olevan epäluottamusta Jumalan hyvyyteen ja siten syntiä.
Siellä oli tosiaan paljon uutta näkökulmaa tupakointiin ja se oli jollekkin tosikolle liikaa.
Ylläpito saisi haistaa pitkät paskat. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ylläpidon paska porukka sekaantuu täysin asiallisiin keskusteluihin.
Muistan nimimerkin Jenni K kirjoittaneen mielenkiintoisen näkökulman.
Hän taisi sanoa tähän tapaan:
Jos tupakointi olisi syntiä, niin tällä palstalla kauhisteltaisiin, että kuinka nyt sellainen voi olla syntiä.
Minä luulen, että seuraavan tapainen kirjoitus oli liikaa sille tosikkojunhtille.
Itsetyydytys ja tupakointi, kumpikohan on pahempaa terveydelle.
Lestadiolaisuudessa pidetään onanointia syntinä ja kauhistuttavana himona, vaikka kysymys on lääketieteen mukaan, ei himosta, vaan luonnollisen tarpeen tyydytyksestä aivankuten nälkä, jano, ulostaminen, viha, rakkaus, unentarve, jne.
Lääketieteen mukaan tupakointi vahingoittaa pahasti terveyttä ja se on huumetta, johon tulee himo ja johon jää koukkkuun.
Lestadiolaisten mukaan tupakointi on vain paha tapa, ei huumetta ja terveydellä ei ole mitään merkitystä, koska Jumala on säätänyt päivän jona kuollaan ja että Jumala päättää, sairastutko, vai et. Tälläinen uskomus on itsestään perkeleestä.
Seurapuheissa ei puhuta koskaan ruumiin terveydestä. Jeesus taisi arvostaa myös ruumiin terveydestä puhumista.
Jeesus ei puhunut mitään itsetyydytyksestä.
Jeesus oli kuin ihminen, aivan samalla tavalla taipuvainen syntiin ja onanointiin.
Naimisiin ei Jeeus mennyt. Miksikähän ei puhunut koskaan rakkaudesta siinä merkityksessä, vaan hän julisti lähimäisenrakkautta.
Että minusta tupakointi on kyllä sata kertaa pahempi saastuttaja kuin onanisointi.