Pääsin eilen osastolta, jossa olin viis päivää kun olin käyny viikottain terkkarilla punnituksessa ja vikalla kerralla terkkari huolestui niin paljon ku jäin kiinni et mul on ollu painoja punnituksessa ennen..Vanhemmat tieski sen, koska punnittiin mut sitä päivää ennen. Terkkarilta lähdettiin lääkärii ja sieltä lasten & nuorten osastolle, missä ei ollu muita syömishäiriöisiä vaan enemmänkin diabeetikkoja. Ensimmäiset yöt olin pulssitarkkailussa ku se laski 27 öisin ja muuten syke oli 40 pinnassa. Osastolle mennessä olin siis 39.7/168, nyt 40.3. Mua valvottiin siel kyl, ruokailut ja etten liiku. Koitin kyl ottaa mahollisimman paljon askeleita ja seisoskella, koska tuli niin sohvaperuna olo. Liikuinki päivässä n. 6000 askelta. Mua uhkailtiin kameravalvonnallisel huoneel sitte. Nyt kun oon päässy kotiin nii mulla on täällä ruokavalio mikä on aika samanlainen ku siellä osastolla ja ne on pakko syödä, koska en haluu osastolle takas ja se päätetään ens viikolla joudunko. Haluisin parantua mut tää sairaus vaa on yhtä tuskaa, tänäänki salaa liikuin. Huomenna pääsen kouluun. En pysty tähän yksin enkä osaa avautua kellekkään kuka ei itse sairasta anoreksiaa eli mun läheisille. Ihan ketkä vaan, jotka haluutte parantuu tästä sairaudesta kirjottakaa kikkinne alas tai jos ei oo nii sovitaan joku muu tapa miten pitää yhteyttä.. :)
Parantumiskaveria?
somebodyplease
355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun kik on a_iina En kyl osaa käyttää sitä yhtää ;P Mut voit tul juttelee.. Ja jos haluut ni mielummi vaik wapis juteltais.. Voitais vaihtaa numeroita. Sairastan kans anoreksiaa, mutten kyl oo ollu osastolla, vaik hilkulla oli. Kui vanha sä oot?
_lindamariaa_ tuu ihmees jutteleen pääsin itekki osastol vähä aikaa sitte ja oon iha samas tilantees ku sä, haluisin parantuu mut se vaa tuntuu olevan nii vaikeeta :(
Oosastolta*