pysyvästi katkera?

Hei, mulla on vähän samanmoisia fiiliksiä. Erilaiset pettymykset kuuluu elämään. Siinä vaiheessa, kun niitä tulee liikaa, tai sanotaanko kohtuuttomasti, niin alkaa se oma asenne muuttua. Välillä tuntuu niin epäreilulta kaikki...Vaikka ei sitä omaa elämää kannata muiden elämiin verrata, vain siihen voi verrata millainen itse on ollut/mitä itsellä on ollut jne. Ja mitä on nyt. Olen ainakin itse huomannut, että auttaa, kun miettii kuinka paljosta elämässä on selvinnyt. ja se saa tuntemaan vahvuutta ja uskomaan, että vielä kerran se positiivinen asenne sieltä palaa. Se mihin uskot, toteutuu. Enkä tarkoita uskonnollisessa mielessä. Anna itsellesi aikaa käsitellä myös sitä surua/vihaa/turhautumista/katkeruuttakin. Itse olen ollut niin väsynyt olemaan vihainen, pettynyt jne.. Että tilasin Sami Minkkisen valmennuksen Sateentekijä muutama viikko sitten. Siinä oli muutamia herättäviä ajatuksia ja ehkä ihan aavistuksen alkaa helpottaa tämä koko syksyn kestänyt jäytävä tunne. Mikä tosin toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.. Toivotan tsemppiä oikein paljon!