Kansivuodon etsintä

Meillä vesi tuli sisään ankkuriboksin katon reunoissa olevien pienien aukkojen läpi (tuuletus?). Nämä eivät kskaan olleet veden alla, mutta kovassa kelissä, kun vene oli kallellaan, niin ankkuriboksin tyhjennysaukko imuroi vettä sisään siten, että osa siitä lensi boksin kattoon asti ja sieltä näistä pienistä aukoista sisään. Lisäksi sadevesi, joka valui sisään valui boksin tasaista kattoa pitkin näistä aukoista sisään.

Ei tarvitse vuotokohdan olla koskaan vedenalla tai edes siten, että vesi menee aukosta alaspäin sisään. Vesi on siitä kummaa, että se löytää tiensä sisälle vaikka pitäisi kiivetä ylöspäin ;).

Tarkistaisin ensin tuon ankkuriboksin - se on helpoin korjata. Jos sieltä ei löydy reikiä kajuuttaan, niin sitten kannattaa etsiä muita vaihtoehtoja - esim. juuri nuo kaiteen sisältä tulevat johdot jne.

Toivottavasti kaiteiden tolpista ei tule sisään vettä - ei ole mukava korjauskohde. Käsittääkseni esim. bava 35 matchissä oli tyyppiongelma, että takaa veneen rungon ja kannen välinen liitoskohta vuosi sisään.

Samoja kokemuksia kuin Joakimilla. Vesi vaeltaa pitkiä matkoja ja vuotokohdan löytäminen saattaa olla vaikeaa ja vaatii pitkäaikaista tarkkailua, mieluummin niissä olosuhteissa kuin vuotaa. Veden ruiskuttelu ei välttämättä paljasta. Ankkuriboksin laipion tulee olla vesitiiivis ilman tuuletusaukkoja tai tiivistämättömiä reikiä- paitsi tyhjennysreiät. Lewmarin luukut rupeavat herkästi vuotamaan kahvoista ja heloista. Sen yleensä huomaa, saa helposti tiivistetyksi, eikä vesi mene hyllyille. Ankkurivinssin ja kulkuvalojen johtojen läpiviennit ovat tavallisia vuotokohteita mutta tuskin molemmille puolille hyllyille jos johdot ovat toisella puolela ?. Alkaisin keulakaiteesta, ankannokasta, ankkuritelineestä- mitä heloja löytyykin. Sitten mantoogin tolpien jalat.

seppomartti kirjoitti:

Samoja kokemuksia kuin Joakimilla. Vesi vaeltaa pitkiä matkoja ja vuotokohdan löytäminen saattaa olla vaikeaa ja vaatii pitkäaikaista tarkkailua, mieluummin niissä olosuhteissa kuin vuotaa. Veden ruiskuttelu ei välttämättä paljasta. Ankkuriboksin laipion tulee olla vesitiiivis ilman tuuletusaukkoja tai tiivistämättömiä reikiä- paitsi tyhjennysreiät. Lewmarin luukut rupeavat herkästi vuotamaan kahvoista ja heloista. Sen yleensä huomaa, saa helposti tiivistetyksi, eikä vesi mene hyllyille. Ankkurivinssin ja kulkuvalojen johtojen läpiviennit ovat tavallisia vuotokohteita mutta tuskin molemmille puolille hyllyille jos johdot ovat toisella puolela ?. Alkaisin keulakaiteesta, ankannokasta, ankkuritelineestä- mitä heloja löytyykin. Sitten mantoogin tolpien jalat.

Lue lisää

Niin täälläkin. Myös kaapelien läpiviennit ankkuriboksissa (esim. ankkurivinssin kaapelien) voivat olla vuodon syy, vaikka ne on sijoitettu mahdollisimman korkealle.
Omassa veneessäni kansivuodon syyksi paljastui doradeboksin kiinnitysruuvin reikä. Yhden ainoan ruuvin ympärillä ei ollut riittävästi sikaflexiä. Vesi löysi tiensä ruuvin vierestä kattopaneelien yläpuolelle, josta se kulkeutui parin metrin päähän ja alkoi liristä kattopaneelien välistä salongin sohvalle. Vuotoa ei ollut esiintynyt edes rankkasateissa, vaan se ilmeni ensimmäisen kerran 4 vrk kestäneen kovatuulisen valtamerikryssin aikana. Vuodon syytä olisi ollut vaikea löytää, ellen olisi irrottanut kattopaneeleita purjehduksen aikana silloin kun vuoto ilmeni. Kattopaneelin kannen puoleisessa pinnassa näkyi kyllä vähäistä vanerin mustumista merkkinä siitä, että pientä tiputtelua oli täytynyt olla pitempään.

Kassud kirjoitti:

Meillä vesi tuli sisään ankkuriboksin katon reunoissa olevien pienien aukkojen läpi (tuuletus?). Nämä eivät kskaan olleet veden alla, mutta kovassa kelissä, kun vene oli kallellaan, niin ankkuriboksin tyhjennysaukko imuroi vettä sisään siten, että osa siitä lensi boksin kattoon asti ja sieltä näistä pienistä aukoista sisään. Lisäksi sadevesi, joka valui sisään valui boksin tasaista kattoa pitkin näistä aukoista sisään.

Ei tarvitse vuotokohdan olla koskaan vedenalla tai edes siten, että vesi menee aukosta alaspäin sisään. Vesi on siitä kummaa, että se löytää tiensä sisälle vaikka pitäisi kiivetä ylöspäin ;).

Tarkistaisin ensin tuon ankkuriboksin - se on helpoin korjata. Jos sieltä ei löydy reikiä kajuuttaan, niin sitten kannattaa etsiä muita vaihtoehtoja - esim. juuri nuo kaiteen sisältä tulevat johdot jne.

Toivottavasti kaiteiden tolpista ei tule sisään vettä - ei ole mukava korjauskohde. Käsittääkseni esim. bava 35 matchissä oli tyyppiongelma, että takaa veneen rungon ja kannen välinen liitoskohta vuosi sisään.

Lue lisää

En ole kuullut kyllä yhdenkään Bavarian vuotavan kannen ja rungon liitoksesta. Monella muulla merkillä tuossa on ollut ongelmia.

Sen sijaan tuo keulavalon johto ja kaidetolpan jalat ovat olleet ongelman monessa Bavariassa, mutta kummankaan korjaaminen ei ole kovinkaan työlästä. Oma vene on ollut rutikuiva ensimmäisen kesän jälkeen (no mastosta tulee kyllä mastonjalan viereiseen lokeroon muutama litra kaudessa sateella).

Siirtoreissulla kastui keulakajuutan patjat kahden vuorokauden kryssillä KIelistä Bornholmiin reilun 10 m/s tuulessa. Korjattiin Bornholmissa parissa tunnissa, keulakaide toiselta puolelta irti ja kaapeli tiiviisti jalkaan teippiä kaidetolpan lukitusruuvin päälle. Vesi meni tuon lukitusruuvin kautta keulakaiteen alaosaan ja siitä kaapelia pitkin keulakajuuttaan.

Kaidetolpan jalat eivät vuotaneet havaittavasti, mutta tukevuus ei ollut tyydyttävä, joten ne korjasin ensimmäisenä talvena. Ongelmana oli varmaankin osuminen ko. alueella yleisiin kiinnitystolppiin. Alkuperäiset jaltat ovat vahvoja veneen sivusuunnassa, mutta heikkoja pituussuunnassa.

Joakim1 kirjoitti:

En ole kuullut kyllä yhdenkään Bavarian vuotavan kannen ja rungon liitoksesta. Monella muulla merkillä tuossa on ollut ongelmia.

Sen sijaan tuo keulavalon johto ja kaidetolpan jalat ovat olleet ongelman monessa Bavariassa, mutta kummankaan korjaaminen ei ole kovinkaan työlästä. Oma vene on ollut rutikuiva ensimmäisen kesän jälkeen (no mastosta tulee kyllä mastonjalan viereiseen lokeroon muutama litra kaudessa sateella).

Siirtoreissulla kastui keulakajuutan patjat kahden vuorokauden kryssillä KIelistä Bornholmiin reilun 10 m/s tuulessa. Korjattiin Bornholmissa parissa tunnissa, keulakaide toiselta puolelta irti ja kaapeli tiiviisti jalkaan teippiä kaidetolpan lukitusruuvin päälle. Vesi meni tuon lukitusruuvin kautta keulakaiteen alaosaan ja siitä kaapelia pitkin keulakajuuttaan.

Kaidetolpan jalat eivät vuotaneet havaittavasti, mutta tukevuus ei ollut tyydyttävä, joten ne korjasin ensimmäisenä talvena. Ongelmana oli varmaankin osuminen ko. alueella yleisiin kiinnitystolppiin. Alkuperäiset jaltat ovat vahvoja veneen sivusuunnassa, mutta heikkoja pituussuunnassa.

Lue lisää

" Alkuperäiset jaltat ovat vahvoja veneen sivusuunnassa, mutta heikkoja pituussuunnassa." Näin yleensä on. Pituussuntainen vääntö syntyy ahtaaseen rakoon ajaessa kun fendarit takertuvat ja ne ovat kiinnitetyt tavanomaisesti eli ylempään reelinkivaijeriin. Joko tolppa vääntyy kovettunut sikaflex rakoilee. Olen enenevässä määrin ruvennut kiinnittämään kannen tasolle, etenkin ahtaissa paikoissa, vääntövoiman varren lyhentämiseksi.

seppomartti kirjoitti:

" Alkuperäiset jaltat ovat vahvoja veneen sivusuunnassa, mutta heikkoja pituussuunnassa." Näin yleensä on. Pituussuntainen vääntö syntyy ahtaaseen rakoon ajaessa kun fendarit takertuvat ja ne ovat kiinnitetyt tavanomaisesti eli ylempään reelinkivaijeriin. Joko tolppa vääntyy kovettunut sikaflex rakoilee. Olen enenevässä määrin ruvennut kiinnittämään kannen tasolle, etenkin ahtaissa paikoissa, vääntövoiman varren lyhentämiseksi.

Lue lisää

Tolppien väliin ajettaessa itse kaidetolppa saa helposti kyytiä.

Kertaalleen vaihdoin tolpat ja vaijerit, ei tosin vuotojen vuoksi. Aika iso homma jos kiinnitykset ovat tehty läpipulttauksella siten, että mutterit ovat jääneet myöhemmin rakennetun verhouksen ja paneloinnin taakse. Rälläkällekin voi olla käyttöä. Samassa rempassa oli helppo kiinnittää myös partaan alumiinilistaan.

Helppoa kun on svedupetterin 70 luvulla itserakentama vene. Ei mitään verhouksia missään, paitsi vessan muovimattoa kajuutan katossa. Joka paikka helposti huollettavissa. Ehkä ei kuitenkaan mikään esteetikon unelma?

UV -lamppuja ja uv- tehomittareita tuskin on muilla kuin minulla. Taskulamppu ja kobolttifiltteri eli näkyvä sininen olisi parempi tekniikka. Natriumfluoreskeini värjää voimakkaasti keltaiseksi muovin, esimerkiksi pehmeän piilolasin. Valkoinen gelkkari olisi keltalaikullista kokeen jälkeen. Olisihan se somaa purjehtia pimeässä pimeänä ja valaista näkymättömällä uv-valolla venettään, joka fluoresoisi. Todellinen kummitusvene.
Eli teoria on oikein muttei pidä yrittää käytännössä

>>Näkyisiköhän ... pilkistääkö jostain valoa
Eipä näy, ovat yleensä ssen verran mutkikkaita ne vuotoreitit.

Kolme vuotta sitten syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina olin Suomenlinnan vierassatamassa erään suositun merkkisen tuotantoveneen vieressä. Omistaja kertoi kansivuodosta, joka oli ilmaantunut uuteen veneeseen ja aiheuttanut harmia. Vuotoa oli selvitetty maahantuojan toimesta ja epäilty tulevan tiikkikannen alta. "Kaikki mahdollinen" oli tiivistetty, mutta vuoto oli jatkunut. Lopulta koko tiikkikansi oli vaihdettu takuutyönä. Valitettavasti harmi ei siltikään poistunut. Kansivuoto oli palautunut. Turhautunut kippari pohdiskeli mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Jos ko henkilö lukee tämän, hän varmasti tunnistaa. Olisi kiva kuulla kansivuototarinan jatko!

Lampuilla valaisu, sisustan paineistaminen ja puutarhaletku ovat todennäköisesti ajanhukkaa. Ensin vene kuivaksi ja sitten väijymään olosuhteisiin, missä on vuotanut. Jos ankkuriboksin laipio on vesitiivis niin ei voi vuotaa toiselle puolelle. Eli on revennyt lapion kiinnitys tai johdon reikä.

seppomartti kirjoitti:

Lampuilla valaisu, sisustan paineistaminen ja puutarhaletku ovat todennäköisesti ajanhukkaa. Ensin vene kuivaksi ja sitten väijymään olosuhteisiin, missä on vuotanut. Jos ankkuriboksin laipio on vesitiivis niin ei voi vuotaa toiselle puolelle. Eli on revennyt lapion kiinnitys tai johdon reikä.

Lue lisää

Juuri näin. Se kohta, mistä vettä tippuu veneen sisälle voi olla aivan eri paikassa kuin veden sisäänmenon paikka kannessa tai ankkuriboksissa. Osviittaa voi saada purkamalla sisustusta ja seuraamalla vuodon aiheuttamia valumajälkiä. Kirkas lampunvalo tietenkin helpottaa jälkien havaitsemista. Tuskin siitä muuta apua on.
Eräässä tapauksessa vuodon syy oli parraslistan alla ollut kannen ja rungon välinen liitos. Alumiininen parraslista jouduttiin irroittamaan ennenkuin vuotokohta huomattiin. Vuotopaikka oli lähellä keulaa, mutta sisällä veneessä vesi tuli ulos salongin sohvan yläpuolelta.Varmaankin on liian iso pala harrastelijalle, jos rungon ja kannen välisen sauman tiiviys on pettänyt laajalta alalta esim. törmäysvaurion seurauksena.

Kyllä luukkujen ym teippaus sisätilan paineistus esim. lehtipuhaltimella ja saippuaveden käyttö (mainittu yllä) on paras konsti vuotojen löytämiseen, jos luottaa siihen mitä Don Casey kirjassaan "Sailboat Hull & Deck Repair" (sivu 29) neuvoo. Casey on yksi maailman parhaista asiantuntijoista tällä alalla.

Älä sinä Paksubarduuna masennu, vaikka oma paattisi vuotaa. Oli mullakin vuotavia veneitä (kaksi moottorivenettä ja yksi puupurkkari, jotka vuotivat). Nykyinen ei vuoda mistään.

Nykyinen ei vissiin ole purjevene, jos ei kerran mistään vuoda?