työkaveriin. Han on aivan ihana henkilö. Voisin rakastaa häntä. Mitä menetettävää minulla on? Kadunko loppuelämäni sitä etten saanut sanottua miten tunnen häntä kohtaan. Miten kertoa tunteistani hänelle? En yhtään tiedä mitä hän tuntee mua kohtaan.
tunnustako vai eikö tunnusta että oken ihasrunut
nainenvaan31
21214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Antaa palaa!
ihastuminen on ihana tunne. Nyt kannttaa muistaa ihastumisesta pari asiaa, ensinnäkin miten kaikki syntyi. Miten ihastuit häneen, oliko teillä jotain flirttiä, leikittelyä yms. Silloin luultavammin kummallakin on jotain tuntemuksia toisianne kohtaan. Jos ihastumisesi on yksipuolista eli sinä olet vain hurmaantunut hänestä, ei se muuta taikaiskusta asioita nätiksi että menet asian hänelle tunnustamaan. Melkein voisi tulla epämukava olo hänelle.
Mä olen aina peräänkuuluttanut sitä että nähdään vähän vaivaa naisen eteen. Miksi sä et koita häntä hurmata? Samalla tunnustelet onko hän vastaanottavainen, ja jos ei niin silloin sun on vain se hyväksyttävä, kunnoitettava häntä.
Ihmiset ei ole kuin kauppa jonka kassalta pyydetään jotain ja oletetaan että se saadaan. Jos teillä on ollu jotain ilmassa ja se tunne ihastumisesta on syntynyt teidän kanssakäymisestä, niin silloin toki suoraan asiasta puhuminen on hyväkin asia.
Muutoin, laita itseäsi vähän peliin enemmän, hurmaile häntä, anna hänellekkin mahdollisuus hurmaantua sinuun. Toiselle ihastumisestaan kertominen on pikkuisen kuin heittäisi pallon ilmaan ja toivoo että toinen lyö sen maaliin. Jos haluaa oikeasti tehdä maalin, sillä pallo kannattaa itse kuljettaa maaliin.
Olet oikeassa. Kiitos herätyksestä.
Kerro hänelle. Muutoin sinä vatvot samaa vielä vuosienkin päästä.
Yleisesti ottaen, nainen suhtautuu ihastumisiin hienovaraisesti, oli hän kiinnostunut tai ei.
Yleensä joo, ellei ole henkisesti kieroutunut ja sairas narsisti, heikon itsetunnon omaava vallanhimoinen kiusaaja/alistajatyyppi, jotenkin muuten vaan tärähtänyt tai sitten muuten vaan persoonallisuushäiriöinen tai kaksisuuntaista sairastava epävarma tyyppi.
Samat tunnelmat minulla, sillä erotuksella etten vakavissani harkitse ihastukseni tunnustamista hänelle. Nyhverö kun olen... ja parin muun syyn vuoksi.
Mutta sulle sanoisin, jos noin kerran pohdit että anna palaa vaan. Ei ehkä rakkaudesta kannata heti puhua, mutta pyydä kahville, sano että tykkäät hänestä, tositosi paljon :) Ilmeisesti kuitenkin tunnette suht hyvin kun sanomaan että voisit rakastaa häntä.
Ja jos hän on niin ihana, kuin mitä kerrot, niin hän taatusti osaa suhtautua asiaasi, oli tunne sitten molemminpuolinen tai ei.
Jos tunne ei ole molemminpuolinen tai hän yrittää kieltää ja peitellä tunteensa tai valehtelee ettei niitä ole niin tuskin hän on niin kovin ihana kuitenkaan...
Surullisen pinnallista jos ihminen määritellään sen mukaan miten paljon hän pitää sinusta ja kuinka valmis sen on osoittamaan. Ei kai ihmisen ihanuus pitäisi hälvetä sen mukaan. Jos siis aidosti ihmisestä pitää.
Mitä luulet miltä siitä toisesta osapuolesta tuntuu? Entäs jos se ihanana pitämä ihminen osoittautuukin peluriksi tai valehtelijaksi? Tuskin se ihmisen ihanuus siinä säilyy. Tällöin se ihmisen ihanuus on ollut vain pelkkä illuusio, haavekuva, mikä ei perustu todellisuudelle. Monestihan sitä rakastuneena katsotaan vaaleanpunaisin lasein todellisuutta ja toisaalta taas toisinkin, että jos on mustat silmälaput silmillä niin ei sitten huomata laisinkaan sitä toisen ihmisen ihanuutta vaan joko alitajuisesti tai ihan tietoisesti kuvitellaan siitä ihmisestä kaikkea mahdollisimman pahaa, jopa täysin perätöntä. Narsistihan tottakai kuvittelee olevansa vaikka kuinka ihana, vaikka olisi todella ilkeä ja julma muille ihmisille.
No mut sen riskinhän joutuu kaikissa ihmissuhteissa aina elämässään kantamaan, että joutuu pettymään ihmisiin. Tai ettei näe jonkun ihanuutta.
En ehkä tähän keskusteluun liittäisi tuota narsismikeskustelua.
Ei muutaku lutkuttamaan sen persereikää! Hyi helvetti mitä saastaa!
Tästä voiski laittaa melkein gallupin pystyyn. Kuinka moni lutkuttaa persereikää? Mä en tunne yhtäkään lesboa joka tekisi moista. :'D
Sinähän nyt eri hutsukka olet kun lesboja hinkannut oikein urakalla! Näytät niin hyvin tuntevan lepakkojen orgiat! Aloittajalle terveisiä et lutkuta vaan sitä työkaverisi pillua oikein olan takaa! Sairasta kumminkin! Kyllä niillä lesboillakin on tekoky....piä käytössä et onnistuu se persereijänkin lutkutus! Hyi helvetti!
No huhhuh... joku ongelma lepakkojen orgioista?
Eiku hei katsos puhe mistä puute ;)
Sama tilanne täälläkin. Olen jo aikeissa pyytää häntä työajan ulkopuolella kahville, syömään tms. viimeinkin! Mielessäni olen muotoillut kutsua jo monta kertaa, mutta aion sen tehdä, koska meillä on kai vain tämä yksi elämä enkä aio jäädä epäselvyyteen tässä asiassa. Asiaa auttaa se, että olen jo pitkään havainnut, että meidän välillä on selvästikin jotain. Mutta mitä, se pitää vaan nyt selvittää.
Samaa olen miettinyt tai oikeastaan kerään vielä rohkeutta pyytää häntä kahville tms. Oikeassa olet siinä, että meillä on kai vain tämä yksi elämä :) Mitä olet jo pitkään havainnut välillänne? :)
Katseet, mutta ei muuta. Työ-asioista juttelu, enemmän kun olisi pakko. Nyhverö oon minäkin, enkä uskalla sanoa enkä tehdä mitään. Kaikki voi hyvin olla vaan mielikuvituksen tuotetta. Odotan jos joku siirto tulisi.
Jos on itse ihastunut, niin todennäköisesti tulkitsee ihan tavalliset ystävälliset avoimet katseet kiinnostukseksi.. Varovaisuutta tulkintoihin!! Vai oletteko katselleet toisianne silmiin haltioituneena tooosii pitkään siinä työn lomassa?? Harvemmin uskoisin!
Voi ei mitään semmoista. Oot varmasti aivan oikeassa.
"Vai oletteko katselleet toisianne silmiin haltioituneena tooosii pitkään siinä työn lomassa??"
Hhhmmmm...meillä oli juuri tuollaista <3