Et pidä irl minuun yhteyttä juurikaan. Omasta aloitteestasi et ollenkaan. Et ilmaise minkäänlaista halua tavata. Mitä tämä tarkoittaa? Pitäisikö näistä ymmärtää, että pidät minusta kovin ja välität minusta?
Ehkä olen todella omituinen, mutta ymmärrän näistä juuri sen, että et halua nähdä minua ja et todellakaan välitä minusta, etkä myöskään halua olla oikein missään tekemisissä.
Ehkä olen todella omituinen, mutta ymmärrän näistä juuri sen, että et halua nähdä minua ja et todellakaan välitä minusta, etkä myöskään halua olla oikein missään tekemisissä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tuskin tarvitsee vastata. Sulla on varmasti vastaus jo valmiina.
Haluaisin kyllä, mutta olet varattu...
Varatutkin haluaa ystäväkseen tiettyjä ihmisiä. Älä syrji.
Entäs jos varattuna on rakastunut varattuun. Ei silloin voi pyytää kahville ja olla tekemisissä, vaikka haluaisikin.
Höpöhöpö. Tietenkin voi olla. Pitää vaan sopia, ettei se siitä muuksi muutu, jollei halua sen muuksi muuttuvan. Ei pidä olla liian ahdaskatseinen. Sitä paitsi yleensä olotilat helpottuu, kun asioista puhutaan.
Mitäs ne varattujen puolisot siitä sanoo? Luulen, että kaikki eivät tuota hyväksyisi.
Puhetta tunteista? Maailmaan mahtuu kyllä puhetta. Jos nyt ylipäätään on käynyt niin, että on rakastunut varattuun, puhui sen toisen kanssa tai ei, mitä se puoliso siitä sanoisi? Onhan siinä vaihtoehtoja. Kukin tyylillään ja oman tilanteensa mukaan. Jos on halua omassa liitossaan vielä yrittää, silloin ei varmaan kannata lietsoa. Jos taas on pyyhkeet heitetty kehään, hanskat naulaan, silloin voi varmaan istahtaa jo kahville. Sillä kahviahan se on, miksi pitää olla niin suurta draamaa tuossa, tunteista huolimatta?
Aloittaja vastaan nyt ihan rehellisesti ettei se ihminen ole sinusta kiinnostunut millään tavoin jos ei halua edes tavata,petät vain karvaasti itseäsi jos ajattelet muuta. Joskus on vain hyväksyttävä tosiasia ja jatkaa matkaa kenties jossain muualla on sellainen ihminen joka pitää sinusta oikeasti ja ajattelet myöhemmin että mitä näitkään siinä edellisessä ihatuksessasi. Ainakin näin ajattelen kun luen aloitustasi.
Tämä on hassua, mutta ajattelen kuin aloittaja yleensä, mutta niin kuin kaikissa asioissa ei tässäkään asiassa ole yhtä oikeaa selitystä. Aina pitäisi laajentaa omaa tapaansa katsoa asioita. Zoomata kauemmaksi, jotta näkee selvemmin.
Ehkä vaikka olen suhteellisen nuori olen vain nähnyt niin helvetillisesti jo tätä elämää ja ehkä se oma asennekin siihen vaikuttanut, kun on halunnut pohtia kaikkea mitä on kokenut, nähnyt ja tehnyt... halunnut ottaa niistä oppia ja imeä niistä kokemuksista itselleen mahdollisimman paljon elämänviisauksia.
Tässä asiassa mistä nyt puhe on itselläni käynyt aika ihmeellisiä asioita. Useampi mies, joiden kanssa joskus olut tekemisissä. joista en ole kuullut muutamiin vuosiin elämä on tuonut uudelleen muutamien vuosien päästä elämääni uudelleen. Heillä kaikilla oli numeroni ja tiesvät missä asun, keiden kaveri olen ja tiesivät että esim. facebookista tavoittaisivat, mutta eivät ottaneet yhteyttä 2-8 vuoteen. Sitten törmäsimmekin samoissa bileissä taikka työpaikan kautta, niin selvisi siinä ajan saatossa että he ovat olleet kaikki ne vuodet minuun täysin ihastuneita ja miettineet minua aika-ajoin. Millään tavalla vaan eivät asiaa ilmaisseet.
Näin käy usein. Kaikki kun ei niin rohkeita ja itsevarmoja ole.
Allekirjoitan tuon logiikan. Tuttua niin.
Kyllä jos tunteita tarpeeksi riittää ja on tosissaan niin silloin ottaa yhteyttä vaikka millä keinoin. Ei pidä olla aina niin sinisilmäinen kaiken suhteen varsinkaan tunteiden ja minäkin olen oppinut sen kantapään kautta aika monestikkin. Aina toinen voi vakuutella ja sanoa mutta onko se aina totta,sitä voi miettiä monen vuodenkin jälkeen ja aina voi palata tuttuun ja turvalliseen jos asiat eivät ole menneet vuosien sisällä kuin strömsöössä, eli varalla olleeseen.
No, nämäkään miehet mitkä minulle tulleet lopulta asioista avautumaan eivät olisi sitä varmasti koskaan tehneet jos emme olis törmänneet uudelleen kasvokkain ja en olisi itse alkuun päästyäni aika puhelias ihminen. Itse myöskin olen jättänyt joskus kokonaan kertomatta tunteistani. Silloin olin niin paljon pelokkaampi pakkien suhteen että en vaan uskaltanut. Olen myös kieltäytynyt treffeistä vaikka olen ollut todella ihastunut kysyjään. Syynä pelkoa ja ajatusta että ei kuitenkaan sitten tykkäisi kun paremmin tutustuisi. Halusin suojella itseäni pettymykseltä ja pahalta ololta antamatta edes mahdollisuutta.
Laajenna hyvä ihminen sitä näkökulmaasi. Niin erilaisia ollaan me ihmiset ja tilanteet.
Jos kukaan ei tajua edes vähäsenkään minua niin en minäkään halua sellaisia ymmärtää vähääkään. Siksi olen hyvin varovainen. Ihan kokemuksena. Sinä juuri sanoit kovin ristiriitaisesti,kehoitat laajentamaan näkökulmaa ja perään sanot että olemme erilaisia--> niin sitä juuri, et itsekään toimi niin kuin kehoitat sanomasi perusteella.
Sanoin alkuun että ei ole yhtä oikeaa selitystä, niin kuin väitit. Selityksiä on useampia ja kaikki pitää pitää mielessä eikä sulkea yhtäkään niistä pois. Ei saa kangistua kaavoihin ja vetää suoraa viivaa että asiat on aina tietyllä tavalla jos joku toimii jotenkin. Minä myös kerroin että olen kokenut paljon ja halunnut oppia omista tekemisistä, näkemisistä ja kokemuksista. Olen törttöillyt urakalla. Kaahannut seinää päin 260 km/h tuntinopeudella ja satuttanut itseäni pahoin ja toisinaan toistanut sen vielä toisen kerran, mutta kaikki se on opettanut minulle että EI OLE VAIN YHTÄ OIKEAA SELITYSTÄ. Elämä on monimutkaisempaa ja ihmiset on monimutkaisempia. Suoraa viivaa ei voi vetää eikä sama selitys käy jokaiseen eikä edes siihen samaan ihmiseen joka kerta.
Elämänkokemus ja ikä saa toiset oppimaan katsomaan laajemmin kaikkea. Toiset taas kaventaa vaan entisestään tapaansa katsoa ja jumiutuu yhteen tapaan. Se joka oppii laajentaan haltsaa aika hyvin ithmisuhteitakin kun alkaa ymmärtään muita ihmisiä paremmin. Se on rikkaus. Sinisilmäisyys on loogisesta laajennetusta perspektiivistä elämän ja ihmisten katselusta kaukana.
En minäkään itke aina surusta. Joskus itken kivusta tai vihasta. Jos joskus oli vatsa kipeä vatsataudin takia niin seuraavalla kerralla se voi ollakin umpisuoli ja jos en laajenna vaihtoehtoja niin saatan joutua hengenvaaraan laittaen sen kangistuneenkaavan mukaan vatsataudiksi koska sitä se oli viimeksikin ja sitä se oli kaverillakin. Tajuatko mitä yritän esimerkeillä kertoa?
Se on minun käsitykseni ja niin olkoon enkä voi muuttaa omaa käsitystäni siitä mikä tuntuu oikealta ja, kukin kokee erilailla asiat joten sinä tulkitset asiat niin kuin tulkitset ja se on aha. Minä tulkitsen niin kuin tulkitsen ja niihin on todellisuuspohjaa. Tajuan mutta olen silti erimieltä kokemuksieni takia joten miksi vänkää.
Sinun tilanne voi olla noin kun sanot, mutta esim. minun ihastukseni tilanne on ihan päinvastainen. En pidä yhteyttä ja olen kieltäytynyt treffeistä joskus, mutta olen silti ollut todella ihastunut. Jos siis aoittaja olisi ollut vaikka minun ihastus niin olisit neuvonut häntä ihan väärin! Käytös samaa mutta selitys takana ihan erilainen. Ei siis ole vain yhtä ainoaa selitystä
Se on ihan sinun oma ongelmasi koska tämä palsta ei ole todellisuutta ja asiat aukeavat kertomalla oikeasti jos on jotakin asiaa toiselle. Minä olen jo luovuttanut ja olen päättänyt miten elän loppuelämäni joten minulla ei ole enää mitään asiaa kellekään kerrottavana ellei sitten tule elämänvarrelle sitten sellainen joka saa minut eroamaan näistä mielipiteistä ja muuttumaan mutta sitä en kyllä usko että tulisi.
Onko ap Nainen vai Mies?
Jo tämän ketjun vastaukset osoittavat kuinka erilailla eri ihmiset ajattelevat. Joku voi tehdä tulkinnan, että kun ei yhteyttä pidä tai yritä lainkaan, niin voi olla vain ujo tai epävarma. jonkun mukaan jos ei yhteyttä pidä ei ole lainkaan kiinnostusta, jonkun mukaanvaratulle ei voi jutella. Ei helvetti kuulkaa, ettekö te voi edes keskustella, onko liikaa pyydetty ettei ihmisten tarvitse vain arvailla ja onhan se tietysti kivaa antaa toisen luulla ihan mitä lystää, vai.
Hyvä kommentti, kompaan:)
Ei se niin mene aloittaja. Ei alkuunkaan.