Kun valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta, niin kannattaa miettiä Heinolan kulttuuritoimen merkitystä mainekuvan ja Heinolan tulevaisuuden kannalta.
Heinolaan palkataan KULTUURITOIMEN JOHTAJA, jolla on monipuolinen koulutus ja työkokemus kulttuurin saralta. Talousarvioon 50.000 - 60.000 euron lisä kulttuuritoimen johtajan palkkaan.
Ensi vuonna laaditaan kulttuuriohjelma yhteistyössä kulttuuritoimen johtajan ja tiedotussihteerin kanssa. Ohjelmassa huomioidaan erikoisesti paikallinen kulttuuritoiminta ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittäminen.
Galleria Lambert otetaan museoiden lisäksi ympärivuotiseen käyttöön. Kulttuuritoimi huolehtii näyttelyiden korkeasta tasosta, riittävästä näyttelyiden henkilökunnasta ja keskittyy näyttelyiden myyntiin ja markkinointiin Heinolan mainekuvan kannalta.
Kulttuuritoimen tehtäväkuvaukset muutetaan kulttuuripalvelujen kannalta tarpeellisiksi ja koulutusta sekä työkokemusta vastaaviksi. Kesäteatterin lipunmyynti siirretään kirjastoon, R-kioskiin ja lippupalveluun. Henkilökunnan työaikaseuranta siirretään sähköiseksi. Näin vapautetaan henkilökuntaa kultuuripalveluiden suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä kulttuurijärjestöjen tukemiseen muun muassa apurahojen hakemisessa, tarpeellisten tilojen saamisessa sekä myös lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemisessa. Omaperäisestä ja korkeatasoisesta kulttuuristaan Heinola tulevaisuudessa tunnetaan - se olkoon Heinolan kulttuuritoimen brändi.
Heinolaan palkataan KULTUURITOIMEN JOHTAJA, jolla on monipuolinen koulutus ja työkokemus kulttuurin saralta. Talousarvioon 50.000 - 60.000 euron lisä kulttuuritoimen johtajan palkkaan.
Ensi vuonna laaditaan kulttuuriohjelma yhteistyössä kulttuuritoimen johtajan ja tiedotussihteerin kanssa. Ohjelmassa huomioidaan erikoisesti paikallinen kulttuuritoiminta ja lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittäminen.
Galleria Lambert otetaan museoiden lisäksi ympärivuotiseen käyttöön. Kulttuuritoimi huolehtii näyttelyiden korkeasta tasosta, riittävästä näyttelyiden henkilökunnasta ja keskittyy näyttelyiden myyntiin ja markkinointiin Heinolan mainekuvan kannalta.
Kulttuuritoimen tehtäväkuvaukset muutetaan kulttuuripalvelujen kannalta tarpeellisiksi ja koulutusta sekä työkokemusta vastaaviksi. Kesäteatterin lipunmyynti siirretään kirjastoon, R-kioskiin ja lippupalveluun. Henkilökunnan työaikaseuranta siirretään sähköiseksi. Näin vapautetaan henkilökuntaa kultuuripalveluiden suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä kulttuurijärjestöjen tukemiseen muun muassa apurahojen hakemisessa, tarpeellisten tilojen saamisessa sekä myös lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemisessa. Omaperäisestä ja korkeatasoisesta kulttuuristaan Heinola tulevaisuudessa tunnetaan - se olkoon Heinolan kulttuuritoimen brändi.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Ei onnistu sanon minä.
Per
"Kulttuuriohjelma" nimimerkkinä kirjoittaa asiaa. Ongelmana on vain röyhkeys.
Miten kaupunkiin saadaan kulttuuritoimenjohtaja, joka työskentelisi kaupunginjohtajan alaisuudessa, kun Otavan opiston nuoriso-ohjaajakurssituksen oppisopimuksella käynyt tapahtumatuottaja Saija Jäppinen haluaa työskennellä äitinsä alaisuudessa ja johtaa kulttuuritoimea ns osastopäällikkönä olematta kuitenkaan osastopäällikkö. Organisaatiossa osastot jakaantuvat yksiköiksi ja alayksiköiksi, Jäppisden osasto jakaantuun kahteen ja puoleen henkilöön!
Otavan opiston kurssiohjelmaan kuuluu kahden viikon kultturikoulutus. Kyllä sillä pärjää Heinolassa . Tätä mieltä oli kaupunginjohtaja Komonen. Olisikohan äigteellä ollut sormet pelissä.
Heinolan kohtalo tulee olemaan pikkukaupunki, mutta sellaisena sen asema voisi olla vahva, kuten maamme muillakin omaperäisillä pikkukaupungeilla (Porvoo, Hanko, Rauma jne). Jäppisen tuottamilla hömppäteatterilla omaperäisyyttä ei ansainta.
Heinolan valtuusto on kuin lammaslauma, joka ryntää sinne, mihin johtajapässi johtaa tai vastakkaiseen suuntaan kun susi ulvahtaa.
Hyvä kirjoitus! Selvällä suomella ja kaikkien ymmärtämällä tyylillä kirjoitettu selvitys Heinolan kulttuuritoimen tilanteesta. Nyt olisi aika Heinolan kulttuuritoimen muuttamiseen ja kehittämiseen. Valtuutetut ym. ottakaa opiksenne ja ryhtykää toimeen!
Ennen nykyistä kesäteatteria oli Heinolassa kulttuuriasiat paremmin.
Lauantain Itä-Hämeessä, 5.12., kaupunginhallituksen puheenjohtaja ihmettelee, miten Heinolassa puolustetaan oravia ja tauluja, mutta ei vanhuksia. Vertaus on hyvin ikävä ja ontuva. Ei oravia, tauluja ja vanhuksia voi verrata toisiinsa. Heinolalaisen pitää miettiä, miksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja tekee vertauksen ja kysyy "miksi Heinolassa puolustetaan oravia ja tauluja, mutta ei vanhuksia".
Kysymys ihmetyttää erikoisesti Heinolan ulkopuolisia, jotka eivät tunne heinolalaista politiikkaa. Mitä siellä Heinolassa oikein tapahtuu, mikä "tuppukylä" se oikein on, jos siellä ei puolusteta vanhuksia vaan oravia ja tauluja?
Jyränkölän Setlementti ry tarjoaa Heinolassa edullisia hoivapalveluita ikääntyville ja erikoisryhmille. Palvelutaloja ovat SILTAKOTI, KONSULI, KONSULINNA ja KUNNIAKONSULI, yhteensä yli 200 palveluasuntoa vanhuksille, vammaisille ja erityisryhmille. Jokaisessa palvelutalosa toimii ympärivuorokautisen hoidon ryhmäkoti. Heinola on ulkoistanut vanhushoivaa Jyränkölän Setlementille, joka on saanut kiitosta järjestämistään vanhuspalveluista jopa valtakunnallisesti.
Kaupungin palvelutalo Hopeasilta on päätetty korvata uudisrakennuksella nykyiselle asukasmäärälle eli 60 vanhukselle. Entinen, peruskorjattu Hopeasilta puretaan, vaikka asukkaat ovat ovat olleet tyytyväisiä todeten Itä-Hämeessäkin: "parasta on hoitajat ja hyvä ruoka". Uudisrakennus maksaa arviolta kahdeksan miljoonaa ja vanhan purku noin puoli miljoonaa. Vanhuksia on siis puolustettu ja muun muassa entinen kaupunginjohtaja Komonen totesi läksiäistilaisuudessa vanhusten asioiden olevan Heinolassa kohtalaisen hyvin hoidettu.
Heinolassa väistötiloissa olevien koululaisten asioita on sen sijaan hoidettu huonosti. Koulujen kunnossapidosta ei ole ajoissa huolehdittu eikä uusia kouluja kaavoitettu sopiville tonteille. Oppilaat joutuivat käymään homekoulua, ennenkuin saatiin väistötiloja. On odotettu kouluverkkoselvitystä, on odotettu valitusten etenemistä, on purettu vanha Myllyojan koulu, joka olisi voitu korjata käyttäen hyväksi valtion tukea homekoulukorjauksessa. Ehkä yksi syy lapsiperheiden muuttoon on juuri koululaisten pitkään jatkunut "väistökouluissa käynti".
"ORAVIEN PUOLUSTUS" liittynee siihen, että Heinola päätti purkaa Myllyojan koulun ja rakentaa korvaavan koulun tontille, jossa on liito-oravia. Kun Suomessa liito-oravat ovat rauhoitettuja, niin lain mukaan tontille ei ole voinut rakentaa. Heinolassa on noudatettava luonnonsuojelulakeja.
"TAULUJEN PUOLUSTUS" liittynee siihen, että kaupunginhallitus esitti Galleria Lambertin näyttelytoiminnalle loppua ja kulttuuritoimiston siirtämistä Galleria Lambertiin, kaupungin ainoaan näyttelytilaan. "Taulujen puolustamisen" sijaan kaikki Heinolassa ymmärtävät, että kysymyksessä on kulttuurin puolustaminen. Jos Heinolassa on näyttelytilassa, korkeatasoisten näyttelyiden sijasta, toimisto, jossa ei suunnitella taidenäyttelyitä, vaan myydään esimerkiksi kesäteatterin lippuja ja järjestetään kesäteatteria, se on valtava menetys kaupungin kulttuuri-imagolle.
Puolustakaamme Heinolassa heinolalaista KULTTUURIA - arvostakaamme paikallista taiteen osaamista, huolehtikaamme LUONNONSUOJELUSTA ja kauniista LUONNOSTAMME (erikoisen ilahduttavaa toimintaa on Heinolan lintutarha), järjestäkäämme koululaisillemme hyvät KOULUOLOT ja huolehtikaamme kaikista VANHUKSISTAMME myös JYRÄNKÖLÄN PALVELUTALOISSA ja niistä, joita omaishoitajat hoitavat.
Siinä se Heinola-brändikin sitten kohentuu - ihan itsestään ilman kalliita mainostoimistojen ja konsulttien palkkioita.
Olipa tosiaan ihmeellinen kirjoitus tänään Itä-Hämeessä hallituksen puheenjohtajalta.
Eihän eri asioiden puolustaminen ole pois toisilta asioilta?
Miksi tuollaisilla kirjoituksilla pitää luoda vastakkainasettelua ja hieman ikävää kuvaa Heinolasta? Se on outoa etenkin nyt, kun kaupunki pyrkii putsaamaan mainekuvaansa konsulttitoimiston avustuksella. Menevätkö konsulteille maksetut rahat hukkaan, kun lehdessä kirjoitellaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimesta negatiivisesti?
Täällä määrään minä......pulinat pois...
Budjetti on jo päätetty aikoja sitten. Näin hyvin seuraa ketjun aloittajakin asioita.
ZZZzzzZZZ:lle. Milloin ja missä budjetti on päätetty. Miten on ilmoitettu veronmaksajille. Miten on kuultu veronmaksajia? Onko valtuutettujen tekemät aloitteet huomioitu budjetissa. Joko pienhankintaohjeet on hyväksytty ja saadaanko kaupungin hankinnat avoimena nettiin? Mitä kuuluu Heinolan järjestö/kulttuuritalolle?
Kun arvostettu museojohtaja Paavo Kokki irtisanoutui ja hänen sijaisenaan museojohtajan tehtäviä hoitaa amanuenssi Sirpa Juuti, voitaisiinko Sirpa Juutista tehdä museojohtaja (ilman rekrytointiryhmä) ja palkata Heinolaan kulttuuritoimenjohtaja, joka johtaisi ja kehittäisi Heinolan kulttuuria. Kokonaisvaltaisesti, nykyajan vaatimalle tasolle. Rekrytointiryhmän sijaan käytettäisiin asiantuntemusta ja annettaisiin rekrytointi tunnetule rekrytointiyritykselle. Toimeksiannon rekrytointiin erikoistuvalle yritykselle tekisivät kaupunginjohtaja ja eronnut museonjohtaja. Jos Heinolassa arvostetaan kulttuuria ja ymmärretään sen merkitys, niin nyt kannattaa palkata paras asiantuntija, jotta kuttuurin hautaus ja alasajo ei enää jatku...
Miten valmisteltiin galleria Lambertin hautaus, eli näyttelytilan muuttaminen toimistoksi? Kuka teki asiasta aloitteen ja miten se nyt otettiin talousarvioon, kun kolme vuotta sitten päätettiin, että kaupungin ainoaa galleriaa ei rakenneta toimistoksi? Tietääkö ZZZzzzZZZ vastauksen vai ollaanko hiljaa, ssshhhsss? Päätökenteko ja asian valmistelu on ollut tällä kertaa salaista, jotta siihen eivät veronmaksajat voi vaikuttaa eivätkä ainakaan asianomainen (museonjohtaja) eivätkä myös ne yli 600 heinolaista, jotka allekirjoittivat adressin Galleria Lambertin säilyttämisen puolesta kolme vuotta sitten.
Kuka puolustaa heinolalaista kulttuurin hautaukselta? Taidemuseolla ja Galleria Lambertissa on joulukuussa paikallisen kuvataideyhdistyksen "voimanponnistus", upeat näyttelyt toteutetaan talkoovoimin yhteistyössä ammattitaiteilijoiden ja heinolalaisten harrastajien kesken.
Paitsi kuvataidetta, heinolalaiset kulttuurijärjestöt järjestävät talkootyönä musiikkiesityksiä, paikallista teatteria, tanssia jne. kaupungin vähäisestä tuesta huolimatta, kun tiedetään, että sopivia tilojakaan ei ole. WPK-talolla eivät kulttuurijärjestöt saa toimia ja pian galleriatoimintakin haudataan, jos ainoa galleria rakennetaan toimistoksi.
Pitäisikö kulttuurijärjärjestöjen järjestää yhteiset hautajaiset?
Ihmetellään yhdessä että kuka puolustaisi heinolalaista, paikallista kulttuuria, kesteatterin lipunmyynnin sijasta, kun kulttuuritoimen tavoitteiksi kirjataan vuodesta toiseen: kesäteatterin tulot kattaa kesäteatterin menot.
Missään nimessä ei hautajaisia, vaan kaikki järjestöt yhdessä jyräämään nykyistä teatterin monopolia vastaan. Mikäli kesäteatteri ei maksa vuokraa valtaamistaan tiloista, muille järjestöille sama etuus.
Nyt ei ole ihmettelyn aika - ihmetelty on jo tarpeeksi - vaan on ryhdyttävä toimiin. Heinolassa jyrää... Mutta mikä tai ketkä?
Tässä ketjussa on erittäin asiallisia ja hyviä kirjoituksia, myös Leeni Peltonen kirjoitti erinomaisesti Itä-Hämeessä 11.12. Heinolalaisella Marita Liulialla, yksi Suomen tunnustetuimmista nykytaiteilijoista, oli myös hyviä kannanottoja lehdessä. Helsingissä Heinola tunnetaan Kari-Paavo Kokista ja museosta, näihin pitäisi edelleen panostaa. Onko se heinolalaista kulttuuria, että tuotetaan joka kesä farssi helsinkiläisten ohjaajien ja ammattinäyttelijöiden toimin? Nyt kun on vielä räikeästi paljastunut kaikille asioiden taustalla olevat sukulaisuus- ja vaikutussuhteet taidankin ensi kesänä osoittaa mielipiteeni jaloillani ja jättää Heinolan kesäteatterin väliin.
Hyvä ajatus! Minä olen jo monta vuotta jättänyt Heinolan kesäteatterin väliin e.m. syistä. Enkä koe menettäneeni mitään. Suosittelen muillekin.
Kulttuuritoimi itsessään on osoittanut olevansa farssi eivätkä farssit kuluneine naamoineen enää jaksaneet naurattaa, joten liityin myös teatterin väliinjättäjiin.
Huvittavaa, että Heinolassa samanaikaisesti puuhastellaan Heinolan strategian 2015-2021 terävöittämisen parissa
http://kokoukset.heinola.fi/dynasty/kokous/20152988-12.HTM
ja virkamiehet toimivat kukin tahoillaan vanhaan malliin esim.
http://kokoukset.heinola.fi/dynasty/kokous/20152988-5.HTM
eikä museojohtajaa ollut varaa pitää tyytyväisenä. Erokin myönnettiin museojohtajalle suurta ripeyttä osoittaen. Ehkä sekin kertoo jotain asian tiimoilta.
Liekö strategiapuuhastelun tarkoituksena on ollutkin saada huomio muualle, jotta virkamiehet saavat jatkaa touhujaan rauhassa. Konsultit tuskin tekevät työtään ilmaiseksi, joten kalliiksi tulee, kun meno jatkuu entisellään.
Heinolalaista kulttuuria ei ole ammattilaisnäyttelijöiden voimin tuotettu kesäteatteri - ei ainakaan pitäisi olla. Missä muuten ovat vuoden 2014 kesäteatterin asiakaskyselyn tulokset? Tosin kyselyn laadinnassa oli menty pahasti metsään, mutta tulokset kiinnostavat.
Kyllä kaupunginhallitus on osoittanut olevansa tunaroinnin mestari.
En muista, milloin meillä olisi ollut näin saamaton hallitus, jonka ainoat aikaansaannokset ovat vahingollisia kaupungille.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä ei mainittu sanaakaan Lambertin tuhoamisesta. Toisin sanoen hallitus päätti jostain (tosi salaisesta) syystä ihan omatoimisesti, että pistetään heinolalainen kulttuuri matalaksi. Outoa oli sekin, että asiasta ei ole mitään mainintaa hallituksen kokouksen pöytäkirjassa, vaikka muista talousarviomuutoksista on kirjaukset! Salailu kertoo aika karua kieltä hallituksen toiminnasta ja se toiminta ei ole kaupunkilaisten edun mukaista.
On selkeästi havaittavissa myös se, että hallitus ensin tekee aivan käsittämättömän typeriä päätöksiä ja sitten pidättäytyy kommentoimasta niitä lainkaan. Onko se ylimielisyyttä vai sitä, että tiedetään tehdyn väärin ja ajatellaan, että ajallaan asia unohtuu?
Mielestäni Heinolassa on aivan turhaa yrittää luoda strategioita, jotka tähtäisivät kaupungin mainekuvan parantamiseen, sillä kaupungin päättäjät tuhoavat mainekuvaa tällaisilla päätöksillä kerta toisensa jälkeen. Heinola on ollut tänäkin syksynä otsikoissa lähes poikkeuksetta negatiivisissa merkeissä, joten eiköhän se surkea mainekuva ole ihan itseaiheutettu.
Tuntuu aivan mielipuoliselta, että kulttuurinystäville aivan yhdentekevää konttoria ollaan siirtämässä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen ja supistamaan kaupungin kulttuuripalveluita sen vuoksi. Kulttuuritoimiston tulisi kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä vaalimaan ja monipuolistamaan kulttuuritarjontaa, mutta nyt toimitaan päinvastaisesti. Miksi?
On ihan perusteltua kyseenalaistaa kulttuuripalveluista vastaavien tahojen pätevyys, kun tehdään ratkaisuja, joiden seurauksena kaupunki saa negatiivista julkisuutta, asukastyytyväisyys laskee ja menetetään Heinolan kaupungille äärimmäisen tärkeä henkilö.
Samassa yhteydessä voi tosiaan kyseenalaistaa myös kaupunginhallituksen kyvyn hoitaa tehtäviään siten, että tehdyistä päätöksistä koituisi hyötyä kaupungille ja sen veronmaksajille.
Aivan luokatonta politiikkaa ja kulttuurin vaalimista. Ainoa hyvä puoli tässä on, että entistä suuremman ihmisjoukon silmät ovat auenneet Heinolan politiikan tasosta.
Tästä syntyi mahtavan hieno viestiketju. Kiitos ketjun aloittajalle sekä asialinjalla pysytelleille kommentoijille! Kunpa vielä saisimme aikaan jotain konkreettista asioiden parantamiseksi.
Minäkin yritin etsiä pöytäkirjoista, miten päätös Lambert-asiassa on syntynyt. Muista asioista oli pöytäkirjaan kirjattu esitykset ja äänestykset, tästä saattoi todeta vain, että kaupunginhallitus oli asian muuttanut kaupunginjohtajan esityksestä poiketen. Aika erikoista menettelyä, kyllä asiasta voidaan päättää vain jos joku sellaista ehdottaa. Valtuustossa ei kukaan inahtanut mitään! Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on selityksen velkaa. Ruvetaanpas pommittamaan Itä-Hämettä, että se ryhtyisi harrastamaan tutkivaa journalismia asiasta.
Se ettei pöytäkirjassa näy mitään osoittaa, että nyt ei toimittu rehdisti ja avoimesti. Sellainen maine, millaiset teot.
Melko munatonta touhua, ettei edes kirjata kuka esitti ja kuka/ketkä kannattivat esitystä.
Hauskaa huomata, että PaHe, jonka piti olla avoimuuden ja reiluuden ja uudistamisen ryhmä, on osoittanut pettäneensä äänestäjänsä, ainakin minut. Heiltäkin on kaksi jäsentä hallituksessa, puhuvatkohan vielä jatkossa noita samoja vaalipuheita kun osallistuvat tämän tasoiseen hallitustyöhön?
Jos kaupungin hallitus toimii näin salamyhkäisesti, on jotain pahemman kerran pielessä.
Onko liikunta- ja kulttuurilautakunnassa käsitelty Galleria Lambertin muuttamista toimistoksi? Eikö ole kulttuurista kiinnostuneiden lautakunnan jäsenten tehtävä puolustaa kulttuuria, heinolalaista taidetta ja näyttelyitä Heinolassa heinolalaisten toivomalla tavalla. Ovatko lautakunnan jäsenet unohtaneet kolme vuotta sitten kerätyn adressin Galleria Lambertin puolesta ja yli 600 heinolalaisen allekirjoitusta. Olisiko liikunta- ja kulttuurilautakunnan hiljaisuus yhteydessä siihen, että kulttuurisihteerin äiti on kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joka ihmetti Itä-Hämeessä sitä, että Heinolassa puolustetaan tauluja ja oravia vanhusten sijasta. Kulttuurisihteerin tulisi ottaa virkansa puolesta kantaa siihen, että Heinolassa on riittävästi näyttelytiloja ja ainakin yksi kaupungin oma galleria LAMBERT.
Kulttuurilautakunta on viimeisimpiä jäännöksiä Kuuselan ja Ihamäen lautakuntajärjestelmästä. Liikunta- ja kulttuurilautakunnan kulttuurisiipi on täysin m..ton. Kultturisiipi ei edes pysty saamaan lautakunnan kokouksien sihteeriä. Urheilumies Nieminen on se, joka osaa kirjoittaa ja Jäppinen on se, joka kertoo Hildeenille, ovatko jäsenet olleet kilttejä.
Et tällee tää männöö, sano Jäppilän tyttö
Heinolan kulttuuritoimen ja kaupunginhallituksen "yhteistyö" on ylittänyt jo kaikki sietokyvyn rajat. Kaupunki on saanut maksaa siitä maineen mustauksena. Lieneekö Suomen ennätys jo. Eikä se maine palaudu ennenkuin koplaus saadaan loppumaan. Hildenin kaupunginjohtajan uran päättyminen lienee Heinolan ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin nykyisestä suosta.
Heinolan kultuuri. Voi mitä paskaa.
Noudatetaanko Heinolassa prosenttiperiaatetta? Heinolan museoita kävivät helsinkiläiset ihastelemassa. Kannattaa lukea paikallislehti Itä-Hämeestä. Museojohtaja Kari-Paavo Kokki on tunnettu ja arvostettu kaikkialla Suomen taiderintamalla. Museoistaan Heinola tunnetaan, kiitos museojohtajalle.
Muutama hesalaismummo ja setäpoika ovat se autollinen pääkaupunkiseudulta Lambertini kävijöitä. Kuka sitä kehrää ilmaispalveluista sanoa muuta kuin hyvää. Saihan paikallislehti ja kylttyyrihullut taas asiaansa esille. Myöhästä on juna män jo.
Museot voitais siirtää kaikki vanhaan kirjastoon.
Aika räpiköintiä vähätellä museotoimintaa. Kyllä yleinen mielipide näyttää olevan se, että kulttuuritoimisto tekee emämunauksen jos se muuttaa taidegalleriaan. Tuskin kukaan menee sinne toimistoa ihastelemaan.
Eipä ole mistään löytynyt tahoa, joka julkisesti puolustaisi konttorin siirtämistä Taidetiloihin. Se kertoo ihan riittävästi.
Tokihan toimisto voidaan siirtää, mutta sellaisesta "kulttuurin edistämisestä" jää ikuinen tahra ihmisten mieliin. Onko Heinolassa joku itsetarkoitus saada ihmiset halveksimaan näitä toimintatapoja?
Vastuulliseen kulttuurin tuottamiseen kuuluisi kattavien kulttuuripalveluiden toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden merkityksen YMMÄRTÄMINEN, oikeastaan sen ymmärtäminen, mitä kulttuuri on. Sillä sehän ei ole vain yksi teatteri, joka edustaa vain murusta koko kulttuurin kirjosta ja toteutetaan ulkopuolisten toimesta. Onko siis kaupungin kulttuuripalveluiden tuottamisessa jonkinlainen ymmärtämyksen tyhjiö?
Ei tarvitse olla kummoisenkaan älykäs, jotta ymmärtää, että toimisto ei ole kulttuuria, vaan sen kuuluisi ja kuuluu olla kulttuuripalveluiden tukitoiminto, siis elementti, joka on olemassa jotakin varten, tässä tapauksessa kulttuuria - ei sen tuhoamista.
Karavaani kulkoo ja koirat räksyttöö asemilla.
Eteenpäin, valittajat valittaa ja Heinolassa menee hyvin heistä huolimatta.
Mikä Heinolassa menee hyvin?
- kulttuuri menee huonosti
- koulut menevät huonosti
- terveyspalvelut menevät huonosti (lisäksi kustannukset ylittyvät yli 3 miljoonalla eurolla)
- taloudellisesti ei mene hyvin, investointeja tulee niin paljon, että niiden rinnalla energiarahat eivät näytäkään jättipotilta
- työttömyys menee huonosti
- asukasluku menee huonosti
- maine on huono
- uusia yrityksiä ei tule
Kaiken kaikkiaan ei näytä kovin hyvältä
Vähän kuin se iskelmä: " maanantai ei mittään, tiistai ei mittään, keskiviikko, torstai ei mittään. Perjantai ja lauantai ja sunnuntai ei mittään " ja Heinola siinä sivussa ei mittään.
Yksi asia tekee poikkeuksen: sisäpiiri, politiikka, omaetu !
Joulurauhaa jokaiselle säädylle.
Heinola näyttää menettäneen tänä vuonna jo 114 asukasta. Viime vuonna menetti yli 270. Asukaskadolle ei siis loppua näy.
Hyvin ei siis Heinolalla mene ja Heinolaan liittyvä uutisointi onkin lähes poikkeuksetta negatiivista, samoin niin kulttuurin tuhoaminen osaamattomissa käsissä kuin hallituksen outo toiminta. Jos Heinolasta etsii tietoa, käy aika äkkiä ilmi, että kyse on todellakin tylystä kaupungista. Kuka sellaiseen haluaa muuttaa?
Asukasluvun perusteella useampi haluaa muuttaa sieltä pois
Erittäin hyvä kirjoitus edellä "kulttuurieitoimisto" nimimerkiltä. Kulttuuritoimen tarkoitus ja merkitys on tuottaa kulttuuripalveluja mutta ei Heinolassa. Kulttuuripalveluja voidaan ostaa eli ne voidaan ulkoistaa Heinolan tapaan kesäteatteripalveluksi, tai sitten kaupungin kulttuuripalveluita voitaisiin järjestää heinolalaisten kulttuuriseurojen toimesta heinolalaisille ja Heinolaan tuleville. Kulttuurihan ei ole vain pienen piirin etuoikeus, vaan se on jokaisen omaa ja jokaiselle tarkoitettua, monimuotoista, kehittävää, rakentavaa, parantavaa ja myös elämyksiä tuottavaa. Jokaisen kaupungin omista lähtökohdista, arvoista ja asukkaiden oma osaaminen hyödyntäen.
Heinolassa kulttuuriksi ymmärretään kesäteatteri, joka on ulkoistettu muualta tuleville ammattilaisille, jotka tekevät keikan Heinolassa. Heinolalaista "kulttuurikuvaa" kuvaa sanonta: "täällä ei tarvita tauluja seinille" - muutetaan siis Galleria Lambert kulttuuritoimistoksi - "täällä ei tarvita rättejä museoissa" - annetaan arvostetun museojohtajan lopettaa.
Ehkä ongelma on se, että teatteri on ainoa mitä kulttuuritoimisto osaa tehdä. Siinä sitten pitäydytään ja sitä rummutetaan, vaikka sen tosiasiallisesti tekevät ammattinäyttelijät - isolla rahalla.
Kulttuuritoimisto siis tyytyy avustamaan teatterin ammattilaisia, siinä kaikki.
Mielestäni Heinolassa on ymmärretty kulttuurin merkitys perinpohjaisesti väärin.
Eiköhän me kaupunkilaiset vaadi kulttuuritoimistolta liikaa? Eihän merkanttikoulutus anna kovinkaan paljon tietoa kulttuurista. Kun täällä esille tulleitten tietojen perusteella on epäselvää, pystyykö sen avulla edes tekemään lain mukaista kirjanpitoa.
Kulttuurisihteerin toimenkuvaan voi tutustua
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/127_ammatti
Heinolassa ns. kulttuurisihteerin toimenkuva on aivan omanlaisensa.
Mitä ihmettä Heinolassa tapahtuu? Eikö kaupunkien johtavilta viranhaltijoilta edellytetä akateemista tutkintoa ja eikö rekrytoinnin tule tapahtua avoimen haun perusteella, kun paras ja kokenein viranhaltija valitaan.
Museojohtaja on ollut erittäin pätevä, oppinut ja osaava - miksi samaa ei ole edellytetty hänen esimieheltään, kulttuuritoimen johtajalta? Heinolan kulttuurista on kirjoiteltu, paheksuen paikallisen kulttuurin puutetta, kulttuuritoimiston tilaongelmista ja kesäteatterin merkityksestä kaupungin elinkeinoelämälle ja kehitykselle. Kesäteatteri tuo näyttelijät Helsingistä, katsojat muualta ja esitykset kestävät vain noin 1,5 kesällä. Linja-autot tulevat Heinolaan ennen esitystä ja poistuvat esityksen jälkeen. Kesäteatterin vaikutus elinkeinoelämälle jää siten vähäiseksi, minkä myös heinolalaiset yrittäjät tietävät.
Mielipidekirjoitukset voisi tiivistää yksinkertaisesti: SIITÄ PUHE MISTÄ PUUTE.
Heinolassa on kova puute paikallisten kulttuurijärjestöjen toiminnan tukemisesta. Lähes 20.000 asukkaan Heinolassa ei ole minkäänlaista järjestötaloa, jossa paikalliset kuorot ja muut ryhmät voisivat harjoitella ja esiintyä, asukkaat tavata toisiaan ja tutustua näyttelyihin. Ainoa galleritilakin, jonka toimintaan ei ole ollut riittävää määrärahaa, aiotaan muuttaa kulttuuritoimiston konttoriksi. Kaupunki ei tue paikallisten kulttuurijärjestöjen arvokasta kulttuurityötä, kun pieni kaupungintuki (noin 20.000 euroa 20 järjestölle) peritään tilavuokrina kaupungille takaisin. Kulttuuritoimessa keskitytään lähinnä kesäteatteriesityksen tuottamiseen, sen sijaan paikallista teatterityötä ei tueta.
Matti Klinge kirjoittaa Itä-Hämeessä 21.12. Kari-Pekka Kokin arvokkaasta elämäntyöstä:
"Olen suuresti arvostanut Heinolaa kulttuurikaupunkina kamarineuvos Kari-Paavo Kokin monipuolisen, pitkäaikaisen, tuloksellisen ja laajalti arvostetun toiminnan ansiosta ja saanut osaltani ohjata varoja hänen hienoille hankkeilleen, sekä yksityisesti kirjoittaa artikkeleita museon upeaan julkaisusarjaan.
Kokin elämäntyö ansaitsee kunnioitukseni ja arostukseni ja toivon hartaasti, ettei sitä miltään osalta rapauteta - sellainen löisi pahan arven kaupungin maineeseen."
Näin me kaikki heinolalaiset, jotka kulttuurityön merkityksen kaupungin mainekuvalle ymmärrämme, yhdymme Matti Klingen arviointiin. Galleria Lambertin muuttaminen konttoriksi olisi häpeällistä ja viimeinen niitti Heinolan kulttuurimaineelle. Taidemuseon ystävät ry kerää jälleen nimiä adressiin Galleria Lambertin puolesta, adressin allekirjoitus on tärkeä kannanotto Heinolan kultuurin ja gallerian puolesta.
Eiköhän nämä sinunkin viittaamasi artikkelit ole vain Kari-Paavon jalustalle nostamista. Näitä ihmisiä ei se peräänkuuluttamasi paikallinen kulttuuri kiinnosta, vaan yhden eläkeläisen asiat.
nottasellasis... "näitä ihmisiä ei se peräänkuuluttamasi paikallinen kulttuuri kiinnosta, vaan yhden eläkeläisen asiat..."
Hyvin erikoinen mielipide... nottasellasis... perustele mielipiteesi. Miten paikallinen kulttuuri ei näitä ihmisiä kiinnosta, mistä tiedät? Keitä ovat mielstäsi "näitä ihmisiä"? Heinolassa toimii noin 20 paikallista kulttuurijärjestöä, joissa satoja toimijoita ja heidän ystävänsä ja tuttavansa..... lisäksi kaikki kansalaisopiston harrastusryhmät ja useat koulujen kerhot... Kun galleria Lambert yritettiin kolme vuotta sitten muuttaa konttoritilaksi, Taidemuseon ystävät, joita on runsaasti, keräsivät yli 600 nimeä adressiin parissa viikossa Lambertin puolesta. Vaikka kulttuuritoimi ei paikallista kulttuuria tuekaan, niin innostuneita harrastajia ja kulttuurin ammattilaisia myös Heinolasta löytyy mutta eniten kulttuurista kiinnostuneita ja helposti innostuvia, jos vain kulttuuritoimi osaisi hoitaa tehtävänsä.
"Yhden eläkeläiset asiat" ovat kiinnostaneet Heinolan museotoimen osalta valtakunnan mediaa ja Heinolan museotoimen johtajasta on kirjoitettu loistavia ja arvostavia artikkeleita, myös Suomen arvostetuimmassa päivälehdessä Helsingin Sanomissa. Pääkaupungista tuli linja-autolastillinen museovieraita Heinolaan, mikä todistaa Heinolan museonjohtajan arvokasta elämäntyötä Heinolan museotoimen hyväksi vuodesta 1982. Museojohtajan Kokin omista henkilökohtaisista asioista ei ole tiedotettu, sen sijaan on informoitu museojohtajan arvokkaasta työstä historian asiantuntijana, monen antiikkiteoksen kirjoittajana ja suosittuna luennoitsijana. "Heinolan museot ovat maankuuluja, samoin niiden johtaja Kari-Paavo Kokki", todetaan Helsingin Sanomissa.
"Maankuulu_irtisanoutui", vaikka kuinka kirjoittelet näillä foorumeilla, Kokin ikä ei muuksi muutu. Mikäli pidät itseäsi fiksuna, kannattaisiko miettiä sitä, että kirjoitukset tuovat mukaan myös paljon negatiivista kannanottoa asianomistajaa (Kokki) kohtaan ja nämä negatiiviset kommentit satuttavat ehkä enemmän kuin eläkeiän toteaminen. PS. Vai sekö on tarkoitus?
Etkö sinä nimimerkki "Rakkaat museot" ole huomannut, että eläkeikä on muuttunut Suomessa ja työntekijä voi olla työssään 68-vuotiaaksi. Varsinkin erityisosaajien, kuten esim. Kokki, halutaan olevan työssään niin pitkään kuin mahdollista. Tietysti myös muiden työntekijöiden halutaan jäävän eläkkeelle mahdollisimman myöhään.
Heinola lienee poikkeus yleisestä linjasta, sillä käsittääkseni Kokkia on työnnetty jäämään eläkkeelle. Tässä ei ole ajateltu asukkaiden etua, sillä me olisimme halunneet Kokin jatkavan työssään niin pitkään kuin mahdollista.
Heinolassa ei ole kulttuuritoimistoa, on vain kesäteatterin lippukassa torin laidalla,
jota pyörittää 70 v. kaupunginhallistuksen puheenjohtaja ja kappas vaan äiti, joka on junaillut kouluttamattomalle tyttärelleen kulttuuritoimen osastopäällikön viran.
Ovat vuosia koittaneet päästä museonjohtajasta Kokista eroon. Nyt onnistuivat. Siitä poru ja syystä kyllä. Onhan se poru että yhden perheen hyöty ajaa kokonaisen kaupungin ohi.
Nytkin on joulunäyttely mutta kulttuuritoimi mainostaa vain kesäteatteria. Jos et usko katso www.heinola.net
Pahaa tekee.
Turha kaupungin maksaa imagokonsulteille kun Hilden-Jäppinen-ketju on edelleen toiminnassa. Hävetään me vaan.
Sama Hildenkö tappeli sen Rinnevaara kaupunginjohtajan laittomasti ulos kun tämä uskalsi kaivella kesäteatterin asioita? Kyllä naisetkin näköjään sortaa osaa.
Heinolassa ei ole kulttuuritoimenjohtajaa, vaan kulttuurisihteeri joka toimii kulttuuritoimen osastopäällikkönä. Museonjohtaja Kokilla on alempi korkeakoulututkinto, humanististen tieteiden kanditaatti. Maisterin tutkinto on siis jäänyt saavuttamatta.
Eiköhän Kokin pätevyys ole valtakunnallisesti tunnustettu, oli maisteri tai ei - yliopistotutkinto kuitenkin.
Sitä en tiedä, onko kaupungiin osastopäälliköille asetettu minkälaisia pätevyysvaatimuksia.
Se on kyllä käynyt tätä farssia seuratessa selväksi, että Heinolassa pitäisi olla kulttuuritoimen johtaja, jolla on kykyä ja ymmärrystä ja pätevyyttä järjestää kulttuuripalveluita koko kulttuurin kirjo huomioiden.
Kulttuuri ei ole vain business, jonka ulkopuoliset tulevat tänne järjestämään,
se on paljon enemmän ja ammattilainen sen ymmärtäisi.
Kulttuurisihteerin työn vaatimukset (ammattinetti.fi)
Mm. "Kulttuurisihteerin työ vaatii syvää kiinnostusta kulttuuriin sekä hyvää ja monipuolista kulttuurialan ja yhteiskunnan, erityisesti kulttuuripolitiikan sekä ajassa liikkuvien virtausten ja trendien tuntemusta. On jatkuvasti seurattava ja hankittava tietoa kulttuuri- ja taide-elämästä ja pidettävä omat tiedot ajan tasalla.
Työ vaatii myös jatkuvaa vuorovaikutusta kulttuurin ja taiteen ammattilaisten, harrastajien ja kunnan päättäjien sekä yleisön kanssa. Vuorovaikutus kuuluu työn luonteeseen edellyttäen aktiivista myötäelämistä ja toisaalta aktiivista toisten asenteisiin vaikuttamista.
Kulttuurisihteeriltä edellytetään myös laajaa yleissivistystä. Siksi työ edellyttää erityisen joustavaa ja mukautuvaa persoonallisuutta sekä toisaalta vastuun ottamista ja nopeita ratkaisuja. Kunnallishallinnon hyvä tuntemus on eduksi."
Heinolassa kulttuurisihteeri hoitaa kesäteatterin tuottajan tehtäviä. Jääkö aikaa päätoimen hoitamiseen? Ja jos kerran kesäteatterin tuotot kattavat menot, ymmärrän tämän niin, että kesäteatteri kustantaa tuotoillaan mm. tuottajansa, nettisivunsa (nk. kulttuuritoimiston sivut), markkinointinsa (messumatkat ym.), lipunmyyjänsä (toimistosihteerit) sekä lipunmyyntikojunsa (kulttuuritoimiston vuokrakulut) tai ainakin sen osan, mikä menee teatterin pyörittämiseen.
Edellinen kulttuuritoimenjohtaja harrasti kalastusparatiisin perustamista Siltasaareen.
Eikö kulttuuritoimisto kaipaa arvostusta ja hyvää mainetta?
Eikö nyt kannattaisi toimistonkin osoittaa, että se tukee kulttuuria eikä asetu viemään sen toimintaedellytyksiä toimitilansa vuoksi?
On perinpohjaisen surullista, jos kaupungin kulttuuritoimisto ei tue kulttuuria vaan pitää omaa toimitilaansa tärkeämpänä. Eikai niin sentään ole?
Missä ovat kaupunginhallituksen julkiset kannanotot heidän päätöksestään?
Lähes kaikki kirjoitukset lehdessä ja somessa puolustavat galleriaa, joten luulisi nyt hallituksen viisaiden esittävän erittäin hyvät perustelut toiminnalleen.
Vai..
..eikö niitä olekaan :)
Täällä runsaiden Galleria Lambertin säilyttämisen museokäytössä puolesta kirjoitetut viestien perusteella voi päätellä, että suurin joululahja olisi kaupunkilaisille se, että äiti ja tytär ilmoittaisivat, ettei kulttuuritoimistoa siirretäkään Galleriatiloihin.
Toivottavasti he ottavat kaupunkilaisten toiveet huomioon. Se olisi sitä demokratiaa, joka tuntuu Heinolasta puuttuvan.
Mitkä kaupunkilaiset? Sata hassua Tita frendiä, jotka hössööttää. Rämö etulinjassa. Suurin osa kaupunkilaisista on valtuuston päätökseen tyytyväisiä ja hiljaa.
Vai että joululahja rinnevaaralaisille , ei helvetissä valta enemmistö heinolalaisista ei kannata sitä lahjaa. Valtuusto on yksimielisesti tehnyt päätöksen, demokratia on toiminut pulinat pois.
Jyyhhh:lle. Päättikö valtuusto, että Galleria Lambert muutetaan kulttuuritoimiston konttoriksi? Oliko asia ensin käsitelty liikunta- ja kulttuurilautakunnassa? Yli 600 nimeä kerättiin viime kerralla, noin kolme vuotta sitten Lambertin puolesta. Nyt on käynnissä jo toinen nimien keräys Lambertin puolesta. Tällä kertaa Galleria Lambertin muuttaminen konttoriksi tehtiin salaa heinolalaisilta, jotta nimien keräystä ei ehdittäisi tehdä ja heinolalaiset eivät ehtisi hätiin gallerian puolesta. Totta kai tietämättömät heinolalaiset ovat hiljaa, eli suurin osa kaupunkilaisista on hiljaa, jos asia on valmisteltu salassa, ettei siitä ole tiedetty ja voitu puuttua.
Sehän on juuri sitä heinolaista huonoa hallintoa: salassa valmistelu sekä jo päätettyjen asioiden kertominen siten, että niihin heinolalaiset eivät voi vaikuttaa.
Onpa Heinolassa kunnallinen päätöksenteko käynyt salakähmäiseksi. Ei enää kuntalaisilla mitään mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Ja vielä demokraateiksi itseään nimittävä puolue etunenässä asioita pimittämässä. Näin on tapahtunut ainakin "Huonoa-hallintoa" kirjoituksen perusteella.
Nyt tarvitaan muutosta asioiden päättämiseen ja siis kuntalaisten mielipide selvitettävä ja otettava huomioon päätöksissä.
Kannatan otsikon mukaista toimintaa tai lopetetaan koko kulttuurotoimi. Näin säästyisi varat parempaan.
Kannattaa lukea Itä-Hämeestä 29.12. mielipidekirjoitus: Miten Heinolasta tuli Suomen jyrätyin kaupunki? Kirjoittajina ovat Marita Liulia, taiteilija-ohjaaja,toimitusjohtaja ja Jari Kolehmainen, teollisuusyrittäjä, toimitusjohtaja.
Lainauksia "jyrätyn kaupungin" artikkelista:
"- Heinolalaiset toki saavat, mitä vaaleissa tilaavat. Heinolan henki on ollut yhtä kauan hapetta kuin kaupunkilaiset ovat sallineet ammattilaisten karkottamisen, heidän maineensa turmelemisen, sukulaisten suosimisen ja taitavasti rasvatut sisäpiiripäätökset palkintovirkoineen. Toimeliaisuuden sivutuotteena Heinola on kadottanut sekä kotiseutuylpeytensä että kotiseuturakkautensa.
- Heinola on vajonnut välinpitämättömyyteen, tuohon krooniseen masennukseen.
- Mutta me kaikki oleme täysin päteviä hoitamaan Heinolan masennusta.
- ... ja riittääkö Heinolan kultuuriksi ympärivuotinen lintutarha ja yksi isolla rahalla mainostettu, ohueksi hiipunut kesäteatterinäytös. Sillä ei ole mitään muuta yhteyttä Heinolaan, eikä Suomen elinvoimaiseen teatteritaiteeseen, kuin se valta, jolla sitä vuodesta toiseen pyöritetään - kulttuurin, taiteen ja nuorisotoimen kustannuksella.
- Rahoista kiinnosteille tiedoksi, että Heinola maksaa vuosittain farssin esitysoikeuksista ulkomaille 70.000 euroa - oman kulttuurin tuki on 25.000 euroa.
- Jos olette edelleen välinpitämättömiä, vilkaistaanpa tulevaisuuteen. Heinolan kaupunginhallituksen ja kulttuuritoimen linjauksia etsivälle on tarjolla Voi veljet
-viihdenäytöksen mainoksia, joten vuodelle 2016 on luvassa "vauhtia ja hillittömiä hätävalheita".
- Samaan aikaan lakisääteiset kulttuuri, taide ja nuorisotoimi ajetaan yksityisten toimijoiden varaan.
- Saija Jäppisen (kulttuurisihteeri/osastopäällikkö) äiti on kaupunginhallituksen vaikutusvaltainen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Raili Hilden (yo. merkonomi). Hän totesi julkisuudessa vastikaan että "demokratialla on hintansa".
- Teemme toki parhaamme. Mutta demokratian mahdollistama toimintapa on köyhdyttänyt Heinolan, rampauttanut sen hallinnon ja mustannut kaupungin maineen - yksityisten ihmisten kärsimyksistä puhumattakaan.
- Olisiko jo aika muuttaa toimintatapoja? Kotikaupunkimme on juuri sitä, mitä me siitä teemme. Heinola voi muuttua ja parantua - kaupunkikin voi korjata huonot tapansa."
Kiitos Liulia!
Heinola tunnetaan riitelevänä ja eripuraisena kaupunkina: kahtiajakautunut kaupunki, todettiin kaupunginjohtaja Rinnevaaran erottamisprosessin aikana. Heinola tunnetaan myös kulttuurisesti jakautuneena, sekä kesäteatterin kannattajiin että heinolaisen paikallisen kulttuurin puolesta työtä tekeviin. Heinolassa paikallista kulttuurityötä tehdään noin 20 eri kulttuurijärjestön toimin, ilman kaupungin tukea, kun 17.000 euron tuen järjestöt käyttävät lähinnä tilavuokriinsa kaupungille. WPK-talo on pyhitetty kesäteatterin väliaikatarjoiluun ja nyt myös galleria Lambertia suunnitellaan kulttuuritoimiston eli kesäteatterin tarkoituksiin. Heinolassa kulttuuritoimi yhdistetään kesäteatteriksi, onhan kulttuurisihteeri/osastopäällikkö kesäteatterin tuottaja ja kaupunki tukee kesäteatteria sekä upealla teatteritilalla, WPK-talon käytöllä ja nyt lisäksi suunnitellulla galleriatilalla eli Lambertilla.
Kesäteatterin ylivoimaa paikallisen kulttuuriin verrattuna kuvaa hyvin se, miten suunniteltiin kulttuuritoimistolle uutta uudisrakennusta Taidemuseon pihaan, kun kaupungin kulttuurijärjestöt ovat vailla omia esiintymis-, koulutus- ja näyttelytiloja.
Heinolassa ei ole omaa "seurojen taloa" tai "kylätaloa", josta valtuustoaloitteitakin on tehty. Sen sijaan on suunniteltu kulttuuritoimistolle uudisrakennusta ja kun se ei näytä toteutuvan, vaihtoehtoisesti on päätetty valjastaa Galleria Lambert kulttuuritoimiston konttoriksi. Eipä ole ihme, että maankuulu museonjohtaja Kari-Paavo Kokki on irtisanoutunut - ei voi muuta kuin ihmetellä sitä, miten hän niin kauan jaksoikin ahertaa tuloksellisesti Heinolan museoiden hyväksi ja heinolalaisen kulttuurin puolesta ilman esimiehensä tukea, joka vaati Galleria Lambertin toimistokseen.
Aiheellisesti heinolalaiset kysyvät, mitä kesäteatteriesitys maksaa heinolalaisille kiinteinä kuluina ja palkkoina - sitä mitä maksaa paikallisen kulttuurin kuihtuminen ei voida rahassa arvioida.
Toivottavasti taiteilija-ohjaaja Marita Liulia on ehdokkaana kuntavaalissa. Häntä äänestäisin, olisipa hän minkä puolueen jäsen tahansa, sillä niin rehellistä ja tarkkaa analysointia saa harvoin lukea, kuin mitä Liulia on kirjoittanut. Heinolan kulttuurin ja Heinolan tulevaisuuden puolesta. Heinolan asukkaista itsestään riippuu kaunko Heinola pysyy "jyrätyimpänä kaupunkina" vai alkaako uusi aika ja uusi yhteisöllisyys seuraavasta kuntavaalista.
Demarien kausi Heinolassa on ollut katastrofi myös heille itselleen.
Tässäpä kammottava tyylinäyte jolla vanhempi demari Hilden nitistää nuoremman Rämön ja ottaa tämän paikan suojellakseen perheensä etuja:
http://yle.fi/uutiset/hannele_ramo_tasta_jatketaan_eteenpain/6650567
Miksi Hilden savustaa ihmisiä? Saadakseen heidän paikalleen kuuliaiset käskytettävänsä. Palkintoviroissa nyt: Malin ja Hepo-oja.
Tästä Hildenin oma todiste: http://www.adressit.com/tukea_hildenille_malinille_ja_jappiselle
Demarit ovat vastuussa Heinolan demokratian rappiosta.
Heinolan kulttuuri-ihmiset ovat kimpaantuneet heinolalaisen kulttuuripersoonan, maankuulun museojohtaja Kari-Paavo Kokin kohtelusta ja Galleria Lambertin näyttelyjen lopettamisesta. Kaupungin ainoan galleriatilan pitäisi toimia galleriana, jossa järjestettäisiin monipuolisia taidenäyttelyitä. Heinolan ainoaksi "galleritilaksi" jää Lambertin purkamisen jälkeen ainoastaan kirjaston portaikko. Kulttuurisihteeri ei puolusta paikallista galleriaa, kun kulttuurisihteeri toimii myös kesäteatterin tuottajana.
Kaupungin ainoa galleria halutaan rakentaa kulttuuritoimiston omaksi konttoriksi. Heinolalaiset eivät tiedä, missä päätös Lambertin lopettamisesta on tehty ja miksi. Kuka on päättäjistä vastustanut tai puoltanut ja onko päätös kuntalain mukainen. Kulttuuritoimistoa varten kunnostettiin vuokratilaan konttori taidemuseon vastapäätä. Se ei kelvannut. Toinen konttori rakennettiin pari vuotta sitten torin reunalle, vuosivuokra noin 20.000 euroa eli saman verran, kun kaikkien heinolalaisten kulttuurijärjestöjen saama kaupungin avustus yhteensä. Kulttuurijärjestöillä ei ole Heinolassa omia toimitiloja. Järjestöjen taloa ei ole haluttu rakentaa, valtuustoaloitteista huolimatta. Kesäteatterilla on upea, katettu tila keskeisellä paikalla vain noin 1,5 kuukauden ajan esityksiäl
Kesäteatteri ei käytännössä ole heinolalainen teatteri, siellä eivät heinolalaiset esiinny tai päätä näytelmistä. Näyttelijät ja usein ohjaajakin kiinnitetään kovilla keikkapalkkioilla muualta. Myös kulttuurisihteerin oma mies ohjaa tai näyttelee kesäteatterissä, jonka tuottaja on kulttuurisihteeri.
Voidaan myös kysyä, kuka vastaa Heinolan kulttuurista ja paikallisesta kulttuurityöstä?
Hyvin kiteytetty! Voisitko ystävällisesti julkaista tämän Itä-Hämeessä vastineeksi näille joiden mielestä mitään ongelmaa ei ole (koska ovat kulttuurisihteerin lähipiiriä). Kiitos jo etukäteen!
Toivottavasti Heinolan museotoimi tulee myös ajantasalle uuden johtajan myötä. Kokki ei ole huomioinut toiminnassa paikallsta kulttuuria ollenkaan. Kokki on kuuluisa vieraista esineistä, joille ei ole mitään sidettä Heinolaan. Vieraita näyttelijöitä on Kokinkin esineet. Nykytaide on marginaalia, josta harva uskaltaa tunnustaa ymmärtävän sitä. Heinolalla on värikäs historia, toivottavasti saamme kuulla siitä tulevaisuudessa enemmän.
Viitsiikö tuota ees kommentoida? Etpä ole museoihin perehtynyt, saati museonjohtajan toimintaan, mutta tulihan se nyt täten selväksi, että olet sivistymättömyyttäsi täällä muille jakamassa.
Sivistymätön kysyy? Luetteleppas museon näyttelyt jotka ovat Heinolaan liittyneet? Niitä ei ole yhtään, valokuvanäyttelyt ovat näköjään olleet heinolaseuran järjestämiä, näin ainakin heinolanseuran sivuilla väitetään.
Löytyykö Heinolan nettisivulta linkit paikalisten kulttuurijärjestöjen sivuille, joista voisi tarkistaa heinolalaisten kulttuurijärjestöjen toimintaa ja heinolalaisten omia tapahtumia heinolalaisille. Voisiko Heinolaan palkattu tiedotusalan ammattilainen tiedottaa myös paikallisten kulttuuriseurojen tapahtumista ja päivittää sekä opastaa heinolalaissia kulttuuriseuroja omien kotisivujen ylläpidossa, ainakin jos virka on perustettu kulttuuritoimen alaisuuteen.
Luetteleppas sinä syvysry ne näyttelyt, jotka eivät ole Heinolaan liittyneet. Tai vielä
parempi, luettele molemmat sekä Heinolaan liittyneet että liittymättömät. Sinulla tuntuu asiasta olevan vankkaa tietoa.
Olisiko aika jo kunnan puolelta järjestää avoin keskustelutilaisuus kuntalaisille?
Mikähän olisi niin tärkeä asia, Liulian uusi piirustusnäyttelykö?
No vaikkapa kaupunginhallituksen toiminta, päätöksenteon avoimuus, tehtyjen päätösten vaikutukset kaupungin mainekuvaan ja keinot turmellun mainekuvan korjaamiseksi, keinot kaupungin kunnallispolitiikan uskottavuuden parantamiseksi, keinot kunnallisen korruption ehkäisemiseksi, keinot veronmaksajien edun huomiointiin päätöksenteossa jne
Kiitos hyvistä kirjoituksista! Jos kulttuuritoimella ei ole mitään peiteltävää ja heidän taloutensa on selkeä (15 vuoden kokemuksella näin toivottavasti on) he ilman muuta tarttuvat asiaan ja järjestävät avoimen keskustelutilaisuuden.
Missä se viipyy?! Odotamme että puhdistatte maineenne joka vain päivä päivältä pahenee tällä menolla. Kun kansalaiset vaativat on vastuuhenkilön vastattava.
Koska tilanne on ollut Heinolassa vuosikausia tulehtunut ja kulttuuritoimi menettänyt luottamuksensa ilmeisten kytkyjensä takia, pitäisikö joku ulkopuolinen selvitysmies laittaa töihin kun eivät itse kykene kertomaan mitään toimistaan, suunnitelmistaan ja taloudesta. Näin on toimittu muuallakin. Sitten saataisiin puolueetonta tietoa jota nyt ei tule.
Miten kulttuuritoimisto voi ylipäänsä toimia tälla tavalla. Ovat unohtaneet että ovat palvelualalla ja palkkansa maksetaan yhteisestä kukkarosta.
Ainoa tapa, jonka taiteilija Liulia ehdotti, on jakaa kulttuuritoimi kahteen osaan. Toinen puoli hoitaa kesäteatterin toiminnan, jonka johdossa on Saija Jäppinen. Hänen täällä olevien kirjoitusten perusteella kulttuuriin ei muuta kuullukaan. Toisen puolen hoitamiseen valitaan kulttuurikoulutuksen saanut henkilö. Tästä ratkaisusta ei kaupungille luulisi tulevan kovinkaan lisäkuluja, kun kesäteatteritoiminta Jäppisen kirjoittelun perusteella on voitokasta, vaikkakaan kukaan kaupunkilaisista täällä olevien kirjoituksien perusteella ole nähnyt kesäteatterin tilinpäätöstä.
Tästä olisi sekin hyöty, että täällä Jäppistä kohtaan kohdistuvat hyökkäyskirjoitukset loppuisivat. Tästä taas seuraisi, ettei äidin tarvitsisi pyrkiä seuraavalle valtuustokaudelle puolustamaan tytärtään, vaan voisi siirtyä nauttimaan ansaittuja eläkepäiviä. Tämä taas mahdollistaisi demokratian pääsemisen valtuuston työskentelyyn ja kaupungin riitely vähenisi.