Vieläkö on se käsitys että suku kuolee jos perheeseen ei synny poikalasta, vain tyttöjä. Jatkuuko suku vain sukunimen kautta. Tytöt ottivat miehensä sukunimen jolloin hänen oma sukunsa kuoli, kukaan ei jatkanut sitä sukunimeä. Kun sukua turkitaan, niin vaikeutuuko sukututkimus jos perheissä ei ole syntynyt poikia. Onko sukututkimus pelkästään miesten varassa. Lähdetäänkö sukua turkimaan jokseenkin aina isän sukua seurraillen, ja oman äidin suku jää varjoon.
Kuolla sukupuuttoon
monikoturkiisukua
6270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nainen voi pitää itsellään isänsä sukunimen ja jatkaa sukua sillä nimellä, lapsen sukunimestä täytyy tietysti pitää päättää lapsen isän kanssa. Niin kauan kuin jollakulla serkuksista vain on jälkeläisiä (millä sukunimellä vaan), suku jatkuu.
Eikä suvun tutkiminen rajoitu pelkästään miespuolisiin eikä pelkästään heidän sukunimiinsä, ei todellakaan!
Olen tutkinut omiani 25 vuotta, enimmäkseen äidinpuoleista sukua (isänpuoleinen oli jo aika tutkittu). Ihan yhtä mielenkiintoista on, vaikka eivät ole olleet mitään yläluokkaa, tavallisia torppareita ja vähäväkisiä eri puolilla Suomea. Kohtalot näkyvät kirjoissa, ajatteluttavat.
Luepa kärkeen vaikka naisten historiasta kertova Tiina Miettisen Piikojen valtakunta!
Ensin pitää määritellä, mitä "suku" tarkoittaa. Vasta sen jälkeen voi pohtia, mistä se mahdollisesti alkaa ja mihin se päättyy.
Jos sukunimi on se joka määrittelee suvun, niin länsisuomalaisten sukujen tutkimisen voi useimmissa tapauksissa lopettaa hyvin lyhyeen.
Monella lapsella on yhden miehen sukunimi ja toisen geenit. Eli todellinen suvun jatkuminen on varminta vain naislinjoissa. :D
Sama todettu jo lähipiirissä...
Jos lapsi on aviomiehen näköinen, se johtuu perintötekijöistä. Jos talkkarin näköinen, se johtuu ympäristötekijöistä...
Eläinsuku voi kuolla sukupuuttoon.
Ihmissuvun haara voi sammua, jos ei ole yhtään jälkeläistä (=lasta).
Sukunimi annetaan jatkumon, linjan, mukaan. Yleensä isälinjan perusteella. Y-kromosomin DNA-testaus tarkentaa yhteyksiä, mutta se ei enää siirry tytölle.
Äitinjan X-kromosomin, tai mitokondrion mukaan ei ole kulttuurissamme tapana antaa sukunimeä. Se linja "kuolee" poikaan.
Muu perimän osa sekoittuu ja laimenee puoliksi jokaisessa sukupolvessa.
On vain päätettävä kumman linjan loppumiseen suku kuolee. Yleensä isälinjat kuolevat, eli sukunimet. Äitilinjat ovat huomattavasti säilyvämpiä, mutta niitä harvoin tutkitaan. Vaikka juuri niissä on periytyviä ongelmia ja vahvoja puolia.
Seuraavan alkutekstissä on sukupuuttoon kuolemisesta:
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi76as.htm