Seppä kirjoitti selkeästi siitä, mistä Heinolan kaupungille kertynyt ylijäämä kertoo.
Se kertoo siitä, että poistojen määrää on alennettu, joka taas näyttäytyy todellisuutta parempina tuloksina.
Päättäjille saattaa syntyä silloin käsitys, että miljoonien eurojen ylijäämät ovat ylimääräistä rahaa. Näinhän asia ei ole, vaan tulokset ovat harhaanjohtavia.
Heinolakaan ei ole kyennyt toteuttamaan investointejaan oikea-aikaisesti ja sillä on edessään järkyttävän suuri investointien kuorma, pelkästään koulurakennusten osalta yli 40 miljoonaa euroa. Päälle vielä vanhainkoti, nuorisotilat ja lisäksi pitäisi korjata katuja jne..
Sen rinnalla energiavarat eivät enää näytäkään valtavalta ylimääräiseltä rahakasalta ja ongelmahan on se, ettei niitä voida käyttää tolkuttomasti, sillä kaupungin tase näyttäisi sen jälkeen surulliselta.
Kaupunki joutuu siis investoimaan velkarahalla ja velkaa on otettava aika tavalla. Se taas synkistää Heinolan tilaa, sillä velkoja on maksamassa jatkuvasti vähenevä määrä asukkaita.
Nyt päättäjien tulisi koittaa löytää investoinneista säästöjä ja pyrkiä toteuttamaan ne ilman turhia kustannuksia. Muuten Heinola on vielä vakavissa ongelmissa.
Se kertoo siitä, että poistojen määrää on alennettu, joka taas näyttäytyy todellisuutta parempina tuloksina.
Päättäjille saattaa syntyä silloin käsitys, että miljoonien eurojen ylijäämät ovat ylimääräistä rahaa. Näinhän asia ei ole, vaan tulokset ovat harhaanjohtavia.
Heinolakaan ei ole kyennyt toteuttamaan investointejaan oikea-aikaisesti ja sillä on edessään järkyttävän suuri investointien kuorma, pelkästään koulurakennusten osalta yli 40 miljoonaa euroa. Päälle vielä vanhainkoti, nuorisotilat ja lisäksi pitäisi korjata katuja jne..
Sen rinnalla energiavarat eivät enää näytäkään valtavalta ylimääräiseltä rahakasalta ja ongelmahan on se, ettei niitä voida käyttää tolkuttomasti, sillä kaupungin tase näyttäisi sen jälkeen surulliselta.
Kaupunki joutuu siis investoimaan velkarahalla ja velkaa on otettava aika tavalla. Se taas synkistää Heinolan tilaa, sillä velkoja on maksamassa jatkuvasti vähenevä määrä asukkaita.
Nyt päättäjien tulisi koittaa löytää investoinneista säästöjä ja pyrkiä toteuttamaan ne ilman turhia kustannuksia. Muuten Heinola on vielä vakavissa ongelmissa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ihmettelen sitä valtavaa rakennusten purkuinnostusta Heinolassa. Myllyojan koulukin purettiin ihan holtittomasti ja purkamisen syynä näytti olevan se, että siten saataisiin koulurakennus Sinilähteelle ja siihen suuri pelisali aikuisille. Nyt ollaan tekemässä samanlaista vouhotusta vanhainkodin kanssa. Lopettakaa se käyttökelpoisten rakennusten purkaminen ja jos välttämättä pitää tehdä uusi vanhainkotirakennus, niin jättäkää edes se vanha purkamatta. Sille löytyy varmaan ihan tarpeellista käyttöä.
Jos liikunnanharrastajia olisi ajateltu, niin ei sitä siihen oravatontille olis tehty. Siihen ei mahdu isoa liikuntasalia.
Meidän seuran pj sanoi, että ei siinä liikunnan ilo ollut mielessä, koska sali ois ollu liian pieni. Että sillee
Toivotaan nyt, että päättäjät saavat nopeasti päätöksiä aikaan, jotta saadaan jonkinlainen sali, vaikka sitten pienikin.
Meidän vanhempainryhmälle on tietenkin tärkeintä saada se koulu nyt rakenteille niin loppuu viimein odottelu.
Nyt tarvitaan räväkkää otetta, investoidaan parikymmentä miljoona Kimolan kanavaan! Tarvitsemme vesireitin Kouvolaan, muutoin matkailu ei kehity. Kanava kiertämään Sulkavankosken kautta ja sinne uusi laituri kadonneen tilalle! Nyt ammattipuuhastelijoiksi tunnetut, ilmoittautukaan kaupungintalolla välittömästi!
Ei Heinola pysty toteuttamaan investointejaan, kun katkera Seppä valittaa kaikesta. Omat rahat ja nimi kun ei enää riitä, niin yrittää vielä vänkyttää Luonnonsuojeluyhdistyksen nimissä. Onneton tunari. Siis onneton poika.
Uskon siihen, että päättäjät löytävät ratkaisun joka saadaan alulle ja päästään töihin :)
Kannattais laittaa perusasiat kuntoon esim rakentaa kadut ja katuvalot suojatiet ym
ensiksi loppuun,asuminen turvalliseksi ja ympäristo kuntoon sehän on ollut Heinolan teemana nettisivuilla.Perusasiat kuntoon niin veronmaksajatkin saa vastinetta.
Kimolan kanava on tulevaisuuden sykkivä talouden suoni kohti taloudellisesti kehittynyttä rannikkoseutua. Unohda ne katuvalot.
100 000-200000 euroo katuvaloihin olis aika pieni investointi ja se naksaisi itsensä takaisin(hyvät veronmaksajat pysyis paikkakunnalla jos perusasiat olis kunnossa).Tottakai kanavan saanti olisi plussaa kaikille,Elykeskus voisi olla tukemassa näitä hankkeita isolla rahalla,
Ei siitä Lukkarisesta ole enää hoitamaan katuvalojen huoltotöitä.
Aika menee politiikassa vouhkaamisieen. Siinäkin näyttänyt kykynsä,
Ei pärjää, vaihtoon ensi vaaleissa. Todellinen PaHeen hännänhuippu.
Kyllä minulla on se käsitys, että Lukkarinen on PaHen ryhdikkäin valtuutettu. Hän tulee esiin omine ajatuksineen ja toimii epäitsekkäästi.
Mitä muut PaHen jäsenet ovat saaneet aikaan? Joku halusi lopettaa tunteilun ja sulkea Kanervalan, mutta oliko muuta? Ei tainnut olla.
PaHe osallistui hallituksen salamyhkäiseen Galleria Lambertin tuhoamiseen. Kaupunginjohtaja ei esittänyt Lambertin sulkemista, sen teki hallitus. Ovatko PaHen jäsenet sitä mieltä, että Parempi Heinola syntyy gallerian sulkemisella?
PaHe ei ole saanut vahditettua myöskään lapsiperheiden asioiden edistämistä vaikka profiloituvat sille saralle. Heiltä odottaisi nyt nopeita päätöksiä esimerkiksi Myllyojan kouluratkaisuun ja nuorisotalohankkeen aloittamiseen, päiväkodeista puhumattakaan. Eivät ihmiset jaksa kuunnella tyhjiä puheita vaan nyt tarvitaan tekoja.
Näyttää siltä, että heillä on kyllä puheita muttei tekoja. Pelkät puheet ja hienot visiot ja suunnitelmat eivät riitä, vaan nyt pitää toimia.
Tulokset ovat harhaanjohtavia...
Kesäteatteri, Heinolan kaupungille kertynyt ylijäämä, elinkeinotoiminta...
Ja menee läpi. Aina.
Heikki Mäkilä on Heinolan manipulointikunkku.
Matti Seppä tietää mistä kirjoittaa ja niin tietävät myös Heinolan veronmaksajat ja "Vakavapaikka" kirjoittaja arvioidessaan Sepän lehtikirjoitusta. Pertti Matikainen kysyi Itä-Hämeesä 1.12. "Miksi kaikki homehtuu? Hän toteaa kirjoituksessaan miten pienellä rahalla voitaisiin saada paljon lisää ikää rakennuksille. Jokainen järkevä kiinteistön omistaja huolehtii salaojista, vesikaton tarkistuksista, mahdollisista vesivuodoista, riittävästä lämmityksestä jne. koko kiinteistön iän ajan. Heinolassa kysytään aiheellisesti "Miksi kaikki homehtuu?" Kaupungin ei pidä jättää omia kiinteistöjään huoltamatta, jolloin kiinteistöt joudutaan purkamaan ja rakentamaan tilalle kalliit uudisrkennukset. Heinolassa investointisuma on suuri ja vaikuttaa veroasteeseen, ellei velkaa oteta tai energiarahastoa käytetä investointeihin. Tuloverokertymä menee lähes kokonaan hallintomenoihin (ilman valtion apua) ja tulevaisuudessa verotulosta lähes puolet siirtyy Päijät-Hämeen sote-alueelle sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymisen myötä.
On ollut suurta tuhlausta jättää valtiontuki homekoulujen korjaukseen hakematta ja käyttämättä ja purkaa korjauskelpoinen koulu. On myös suurta tuhlausta purkaa peruskorjattu Hopeasilta ja rakentaa pienelle tontille uudisrakennus entiselle määrälle vanhuksia. Heinolassa väki vanhenee ja kaupungin palvelutaloihin on jonoa, niin miksi puretaan homeeton vanhusten palvelukoti, eikä rakenneta uutta isompaa vanhainkota käyttökelpoisemmalle ja suuremmalle tontille huomioiden väestöennuste ja jono.
Mitä kuuluu kaupungin omistamien rantatonttien vuokraamiseen? Miten Kimolan kanavan rakentaminen vaikuttaa? Käytetäänkö kaupungin vuokratonttien potentiaali hyväksi siten, että Heinolasta tulee upea saaristo/rannikko kaupunki, jossa matkailuelinkeino tuo kaupungille elinvoimaa, työpaikkoja ja uusia asukkaita - vai jatkuuko entinen meno ja tontit vuokrataan entisille vuokralaisille? Tietääkö joku miten rantojen kaavoitus etenee Kimolan kanavan edetessä?
Koulujen korjauslista on pitkä kuin nälkävuosi ja ne vaan heikkenee vuosi vuodelta. MIssä päätökset töiden aloittamisesta?
Pitäisikö kaupungin nyt todella ryhtyä toimeen ettei rakennukset pilaannu purkukuntoisiksi?
Myllyojan koululla taas kaupunki maksaa parakkivuokria ilmeisesti lasten koko ala-asteen ajan. Ei sekään halpaa ole. Nyt pitäisi vaan niellä ylpeys ja etsiä kompromissiratkaisu, jotta lapset saavat uuden koulunsa. Sen ei luulis olevan vaikeaa.
Siitä kirjoitti Itä-Hämeen päätoimittajakin ihan fiksusti. Toivon, että hallitus ja valtuusto ajattelee samoin asiasta. Kun Myllyojan saa tulille, on aikaa alkaa suunnitella seuraavaa hommaa. Näin ne vanhemmatkin haluaa, jotta lapset pääsee väistöstä.
Uskon että valtuusto pääsee päättämään asioista hyvin pian. Kiire tietysti on, kun IH uutisoi päätösjumista.
Nyt paljastui Niemelätalostakin ongelmia, joten sekin lienee kohta korjauslistalla.
Heinolassa omat PERIAATTEITA!
Periaate: Heinolan kaupunki valittaa ORAVATONTTIRATKAISUSTA (IH)
Heinolan kaupunki hakee muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisuun, jolla oikeus kielsi Myllojan uuden koulun rakentamisen liito-oravien asuttamalle Aholantien tontille. Kaupunginhallitus päätti valituksesta KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN maanantaina. Hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malinin mkaan "oravatontin tapaus on kaupungille periaatekysymys, sillä liito-oravia esiintyy muuallakin Heinolassa"
Lue Itä-Hämeen "paikalliset" 9.12.
Kun Heinola tekee valituksia (jopa periaatteesta?) niin eikö Heinolan olisi aika palkata kaupungille oma lakimies seulomaan valituksia, joilla on läpimeno eri oikeusasteissa tai joista ei Suomen voimassaolevien lakien vuoksi kannata tehdä valituksia. Mitähän luonnonsuojelulaki sanoo Heinolan kaupunginhallituksen periaatteesta rakentaa koulu liito-oravien asuttamalle tontille? Periaatetta hallinto- ja kehitysjohtaja perustelee samassa paikallisuutisessa muun muassa sillä, että "meillä on monta muutakin tonttia, jotka jäisivät samalla periaatteella ikuisiksi ajoiksi tyhjiksi".
Löytyisikö Heinolasta monta muutakin tonttia, joilla ei ole liito-oravahavaintoja mutta jotka jäävät ikuisiksi ajoiksi tyhjiksi, jos väki vähenee jokaisella tulevallakin valtuustokaudella 500 asukkaan vauhtia ja jos muuttajista suurin osa on lapsiperheitä?
Kyllä oli outo tuo Malinin kommentti.
Luulisi, että laki ei tunne periaatteellista valitusperustetta. Samassa yhteydessähän hallinto- ja kehitysjohtaja ilmoittaa, että harkitaan myös muita tontteja. Miten tuollaisen kommentin jälkeen voi sanoa, että koulu on pakko tehdä sinne oravatontille?
Ja mitä tekemistä niillä muilla oravatonteilla on tätä tonttia koskevan valituksen kanssa? Mentiinkö nyt antamaan lehteen lausunto, joka vie pohjan pois kaupungin valitukselta?
Käykö tässä nyt niin, että PERIAATE aiheuttaa sen, että Myllyojan koululaiset joutuvat odottamaan vielä vuosia uuden koulunsa rakentamista?
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja sanoi lehdessä, että vaihtoehtoja on, samaa sanoi hallituksen puheenjohtaja Hildén. Onko Malin nyt sitä mieltä ettei niitä olekaan?
Pitäisikö kaupungin päättäjien nyt kuunnella koulun oppilaita ja heidän vanhempiaan? Heidän mielipiteillä ei ole tainnut olla mitään merkitystä päättäjille, jotka keskittyvät valittamaan periaatteesta.
Onko valtuutettujen enemmistö sitä mieltä, että Malinin mainitsema periaate menee lasten edelle?
Voiko todella olla noin?
Miksei hallitus jo toimi? Kuka siellä jarruttaa asiaa?
Missä ne lasten ystävät nyt ovat?
Aivan ihme vatulointia kylläkin.
Onko se Myllyojan entisen koulun tontti luvattu jollekin?? Komia tonttihan se on. Mun mielestä koulun voisi rakentaa siihen aivan hyvin. Oppilaskuljetukset pelaa jos on tarvetta.
Joku päättäjä oli tässä joku aika sitten sitä mieltä että väistötilat ovat usein parempia kuin varsinaiset koulurakennukset. En tiedä mihin hän perusti ajatuksen. Mutta uskonhan minä - tyhmä veronmaksaja ja mummi.
Onko nyt niin, että hallitus ja kaupungin johto pitää periaatekysymystä lapsia tärkeämpänä?
Eikös se Hilden ihmetellyt, kun oravat meni lasten edelle. Miks nyt sitten edelle menee periaate? Epäloogista mun mielestäni.
Lastenko pitää nyt odottaa kun hallitus kinaa jonninjoutavasta periaatteesta vuositolkulla?
Kummastuttaa, kun hallitus pystyy ihan puskista päättämään Galleria Lambertin sulkemisesta, mutta lasten asioilla kyllä pelleillään! Siinä "säästyy" kymppitonni, nyt tuhlataan vissiin miljoona euroa?
Kyllä nyt muuttui tyhjäksi myös Hildeenin kirjoitus, jossa arvosteli toisia viivytyksistä.
Eikö hallituksesta löydy jäsentä, joka on valmis muuhun kuin tappelemaan eri oikeusasteissa?
Mietin, kuinka kalliiksi Heinolalle tulevat nämä periaatteelliset oikeusprosessit.
Oliko Rinnevaaran riidan jatkamisessakin kyse periaatteesta? Jos eroraha olisi maksettu sopimuksen mukaisesti, olisi säästöä tullut kaupungille helposti parisataa tuhatta euroa, mutta hallitus antoi riidan jatkua yrityksiin saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Nyt sitten viivytellään lasten koulun rakentamista periaatteellisista syistä? Kuinka paljon periaate tulee maksamaan veronmaksajille?
Kuka hallituksessa on jarruttamassa päätöksentekoa?
Hyvä kysymys.
Toinen voisi olla, että kuka hallituksessa ottaa vastuun kustannuksista, joita periaatteesta kaupungille aiheutuu?