Tuuligeneraatoin vaikutuksia

Mikä vika laahusgeneraattoreissa? Eivät vaadi kiinteää asennusta muutenkin täyteen perään ja ovat halpoja vaihtoehtoihin verrattuna.

Eivät toki tuota yhtä paljon kuin kiinteästi asennettavat mallit, mutta sen verran, että useimmille riittää.

Itsellä oli isokokoinen KISS-merkkinen tuuligeneraattori kolmivuotisella retkelläni, joka oli pääosin navakkaa myötistä pasaatissa. Väitän, ettei tuuligenu hidastanut vauhtia millään tavalla. Miten se myötätuulessa hidastaisi? Luoviessa se varmaankin aiheuttaa ilmanvastusta ja vauhdin hidastumista, entä sitten? Kisaveneeseen kukaan ei kai asenna tuuligenua?
Omasta mielestäni erityisen suuri hyöty tuuligenusta oli ankkurissa ollessa, koska aurinkopaneelit jäivät tropiikkikatoksen alle ("telttakatos" viritettiin mastosta takastaagiin asti). Jos tuulimyllyä ei olisi ollut, olisi päivittäinen moottorin käynnistämien latausta varten tullut tarpeelliseksi. Ankkuripaikat olivat useimmiten tuulisia. Tropiikin lämmössä tuuleton ankkuripaikka on tukala.
Meidän leveysasteillamme tuuligenun tarve on vähäisempi. Poistin omani, kun pallo tuli kierretyksi. Aurinkopaneeleilla pärjää, kun ajoittain tulee koneajoa ja laiturisähköä.
En aivan ymmärrä aloittajan ajatuksia. Onko asialla käytännön merkitystä? Tuuligenun suurin haitta on sen ääni, joissakin tapauksissa runkoon johtuva värinä, ei mahdolliset solmujen kymmenykset purjehdusvauhdissa.

Minulla oli Rutland. Se on käytännössä täysin äänetön, toisin kuin useimmat.
Muuten olen kokemuksien valossa samaa mieltä, ankkuripaikoissa tuuli reippaasti ja tuulimyllyn tuotto oli hyvä.

Erittäin kallista sähköä ja yksi polttoaine lisää. Toistaiseksi ei suosittu menetelmä verrattuna vaikka agregaattiin.

seppomartti kirjoitti:

Erittäin kallista sähköä ja yksi polttoaine lisää. Toistaiseksi ei suosittu menetelmä verrattuna vaikka agregaattiin.

Täysin samaa mieltä kuin "seppomartti". Vaikka polttokenno onkin edistyksellinen, äänetön ym. se on silti riippuvainen polttoaineesta. Polttoaineen saatavuus, olipa kysymys dieselöljystä tai nestekaasusta, on rajoitettua juuri niillä retkillä joita varten tuuligeneraattori yleisimmin hankitaan (3-4 vuoden purjehdusreissu maailman ympäri). Itse totesin, että kerosiinia ja alkoholeja oli helppo saada Tyynen meren pikkusaariltakin, mutta butaania ei. Propaani oli tuntematonta Eurooppaa kauempana. Polttokennon luotettavuudesta itselläni ei ole käsitystä, tuuligeneraattorista on.
Väitätkö sinä "Aamuairistolla" kokemuksesi vai luulemisesi perusteella, että tuuligeneraattori pilaa purjehdusominaisuudet? Ulkonäkökysymyksistä on turha kinata. Varmasti tutka-antennikin on monen mielestä hirveän näköinen, tuuliperäsimistä nyt puhumattakaan ;-)

kolmenvuodenretkellä kirjoitti:

Täysin samaa mieltä kuin "seppomartti". Vaikka polttokenno onkin edistyksellinen, äänetön ym. se on silti riippuvainen polttoaineesta. Polttoaineen saatavuus, olipa kysymys dieselöljystä tai nestekaasusta, on rajoitettua juuri niillä retkillä joita varten tuuligeneraattori yleisimmin hankitaan (3-4 vuoden purjehdusreissu maailman ympäri). Itse totesin, että kerosiinia ja alkoholeja oli helppo saada Tyynen meren pikkusaariltakin, mutta butaania ei. Propaani oli tuntematonta Eurooppaa kauempana. Polttokennon luotettavuudesta itselläni ei ole käsitystä, tuuligeneraattorista on.
Väitätkö sinä "Aamuairistolla" kokemuksesi vai luulemisesi perusteella, että tuuligeneraattori pilaa purjehdusominaisuudet? Ulkonäkökysymyksistä on turha kinata. Varmasti tutka-antennikin on monen mielestä hirveän näköinen, tuuliperäsimistä nyt puhumattakaan ;-)

Lisätään sen verran vettä myllyyn, että tuuliperäsimet ja hydrogeneraattorit huonosti sopivat maailmalla käytettyyn perä-laituriin kiinnittymiseen. Ja yhtä huonosti nykyiseen muotiin koko peräpeilin kokoisista laskettavista uimatasoista.

seppomartti kirjoitti:

Lisätään sen verran vettä myllyyn, että tuuliperäsimet ja hydrogeneraattorit huonosti sopivat maailmalla käytettyyn perä-laituriin kiinnittymiseen. Ja yhtä huonosti nykyiseen muotiin koko peräpeilin kokoisista laskettavista uimatasoista.

Mitä aluetta tarkoitat "maailmalla"? Välimeren tyylinen perä-laituriin ei mielestäni ole kovin yleinen tapa eteläisellä pallonpuoliskolla eikä myöskään arktisen alueen satamissa. Saattaa olla, että kylkikiinnitys on maailmanlajuisesti jopa yleisempi. Reissupurjehtijan tavallisin ankkurointi maailmaa kierrellessä on keula-ankkurointi ja maayhteys jollalla.
Se on selvä, että modernit avoperäveneet ovat mukavampia perä laiturissa kuin pystykeula ankannokkineen laiturissa. Ne veneet, joihin tuuliperäsimiä asennetaan, ovat muutenkin erilaisia kuin nämä modernit leveäperäiset. Ääripäitä matkapursissa ovat varmaankin perinteiset isot colinarcherit parimetrisine puuksprööteineen. Niille kylkikiinnitys on luonnollisin tapa kaijaan tai ponttooniin kiinnittymiseen.

Käytännössä tuo olisi aika vaikea testata. Tuulimylly tolppineen pitäisi kaataa ja taas pysyttää uudelleen.
Kun poistin oman tuuligeneraattorini pitkältä retkeltä palattuani, ainoa todellinen ja helposti havaittava ero näköhavainnon lisäksi oli roottorin hurinan häviäminen sekä sähkön tuoton huonontuminen. Nopeudessa en huomannut mitään muutosta.
Kun tuuligenuun tottui, sen äänestä pystyi arvioimaan tuulen voiman. Alle 15 solmun apparentissa tuulessa ääni oli vaimea, ei-häiritsevä, mutta yli 40 solmun tuulessa roottorin ääni muistutti peräkannelle laskeutuvaa potkurilentokonetta. Siinä vaiheessa mylly oli viisainta pysäyttää siksikin, että lataustehoa oli enemmän kuin tarvittiin.

äänimuuttuu kirjoitti:

Käytännössä tuo olisi aika vaikea testata. Tuulimylly tolppineen pitäisi kaataa ja taas pysyttää uudelleen.
Kun poistin oman tuuligeneraattorini pitkältä retkeltä palattuani, ainoa todellinen ja helposti havaittava ero näköhavainnon lisäksi oli roottorin hurinan häviäminen sekä sähkön tuoton huonontuminen. Nopeudessa en huomannut mitään muutosta.
Kun tuuligenuun tottui, sen äänestä pystyi arvioimaan tuulen voiman. Alle 15 solmun apparentissa tuulessa ääni oli vaimea, ei-häiritsevä, mutta yli 40 solmun tuulessa roottorin ääni muistutti peräkannelle laskeutuvaa potkurilentokonetta. Siinä vaiheessa mylly oli viisainta pysäyttää siksikin, että lataustehoa oli enemmän kuin tarvittiin.

Asian vierestä, mutta mielenkiinnosta. Kuinka pysäytät tuulimyllyn 20 metrin tuulessa? Onko sulla jarru, vai työnnätkö kalikan siipien väliin?

donquijottailija kirjoitti:

Asian vierestä, mutta mielenkiinnosta. Kuinka pysäytät tuulimyllyn 20 metrin tuulessa? Onko sulla jarru, vai työnnätkö kalikan siipien väliin?

Omassa tuuligenussani oli sähköisesti toimiva magneettijarru. Joissakin on sähköisesti kääntyvät roottorin lavat. Monissa uusissa tuuligeneraattoreissa pysäytys tapahtuu automaattisesti, kun akut ovat täynnä tai tuulta on liikkaa.

Jos tuuli oli yltymässä myrskyksi, pysäytetyn roottorin siipi kannatti sitoa liikkumattomaksi. Magneettijarrun teho ei välttämättä riittänyt myrskytuulissa.
Trinidadin Chaguaramaksessa näin veneen, jonka tuuligenun roottorin siipi oli irronnut hurrikaanissa. Irronnut siipi oli lävistänyt veneen peräkannen.

Kalikan työntäminen kovassa tuulessa pyörivään roottoriin on vaarallista! Helpompi ja turvallisempi mekaaninen pysäyttäminen on kääntää tuuligeneraattori pois tuulen silmästä. Sitä varten monien tuuligenujen "peräsimessä" on naru.

Mulla oli lokkisilppuri 2 kesää,otin nyt syksyllä irti...jos lähden meriä ylittämään,niin sitten sen voi asentaa,mutta ei täällä rantapurjehtiessa sitä tartte.Iso akku ja aurinkopanelit ...ja ja tarvittaessa virtaa vierasvenesatamista!